maanantai 4. maaliskuuta 2013

Miksi Pekka Himanen ja muut ”filosofit” eivät palaa filosofian juurille?


Muistakaa, mitä Aiskhylos ja Euripides kirjoittivat:
yksinkertainen elämä on totuuden tie.

Ksenofon liitti yksinkertaisen elämän (HAPLOUS) viisauteen (LOGOS)
ja oikeamielisyyteen (DIKAIOS).

Theokritos ja Longos puhuivat yksinkertaisuuden ja köyhän elämän puolesta.

HAPLOUS BIOS oli pythagoralaisuuden avainsanoja.
Vapaus ja omaisuudesta riippumattomuus liittyivät toisiinsa:
niin filosofi ei laula aina vain maksajansa lauluja.

Platonin Phaedrus-dialogi kertoo, että Sokrates kävelee aina paljain jalon:
Sokrateen sellainen moraalinen harjoitus on arvokasta.
Epikurolaisten yksinkertainen elämä oli säilyttää kohtuus aterioissa ja luopua omaisuudesta.
Yksinkertaisen elämän idea (HAPLOUS BIOS) oli yleinen kaikessa kreikkalaisroomalaisessa kirjallisuudessa.

Pindaros puhui yksinkertaisesta elämästä.

Isokrates, Platon, Ksenofon, Aiskhylos liittivät yksinkertaiseen elämään totuudellisuuden.
Ksenofonin mukaan Sokrates oli EUTELEES: hänen ruokansa ja juomansa olivat yksinkertaisia.

Pseudo-Krateen kirje Eumolpukselle (13) kertoo, että totuudellinen, uskottava opettaja on arvioitavissa tämän vaatteista – vaatteiden yksinkertaisuudesta:
”Diogeneksen viitta (STOLEE) oli karkea mutta varma, ja sellaisen käyttäjä on uskottavempi (PISTOTEROS) kuin karthagolaisten kaapuihin pukeutuneet. Hänen elämäntapansa (DIAGOGEE) oli kivuliaampi mutta vapaampi kuin Sardanopaluksen”.
Musonius Rufus opasti, että pehmeys ja ylellisyys turmelevat ruumiin ja mielen (Diss. 20).

Mutta sitten vanhojen filosofien jälkeen meni vuosituhannet ja tuli uudet ajat,
jossa raha voitti filosofian.
Kommunistitkin ryöstivät pankkeja ja tekivät filosofiaa vallankumouksesta.
Senkin luin Pursiaisen Trotski-kirjasta.
Pekka Himanen sai 700 000 ja kirjoitti hovifilosofian.

"Filosofimme" miettivät niiden lauluja ja mieltymyksiä, kenen leipää saavat syödä ja kenen rahat täyttävät taskut.
Niin syntyvät ajatushautomot, instituutit, stipendit, säätiöt,
jotta olisi aina niitä, jotka kirjoittavat maksettua filosofiaa.

Köyhien filosofia kauhistuttaisi, se muuttaisi keskustelua liikaa,
köyhien filosofia ei olisi kiva esitelmä symposiumien tarjoilujen jälkeen:
ruoka ja juomat sulaisivat vatsassa pahasti, tulisi närästystä,
jopa vallanpitäjät kokisivat närästystä jälkikäteen syömättä ja juomatta yhtään mitään.
Köyhäksi palaaminen ei ole kivaa.

Filosofit eivät itsekään halua luopua kauniista uusista vaatteista, kivoista isoista kodeista, monipuolisista kulinaristisista aterioista, tukevista säästö- ja sijoitustileistä.
Jos filosofi palaisi köyhyyteen, hänen pitäisi keksiä luovuus ja tulevaisuushankkeet köyhän kärsimyksissä.

Kukaan ei ole kiinnostunut yksityisesti eikä julkisesti köyhien filosofiasta.
Se on vääränlaista filosofiaa: siitä ei voi nauttia punaviinin eikä valkoviinin jälkeen,
mikään ateria ei maistu hyvälle sellaisen esitelmän jälkeen.






. . . . . . . .

  

Juha Molari, D.Th, BBA.

GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha