lauantai 31. elokuuta 2013

Kirkko ei tarvitse loppiaisen ja helatorstain vapaapäiviä

Evankelisluterilainen kirkko riemuitsi aikoinaan, kun voitti takaisin loppiaisen ja helatorstain. Itse asiassa siirto "oikealle päivälle" ei tuonut seurakuntaa kirkkoihin. Siksi jumalanpalveluselämällä ei voi puolustaa nykyistä käytäntöä.

Olen yli 20 vuotta palvellut pappina loppiaispäivänä ja helatorstaina. Jumalanpalveluksiin eivät työssäkäyvät ole kiirehtineet vapaapäivänsä turvin. Helatorstaina ja loppiaisena on tosi harvoin edes työttömiä jumalanpalveluksissa. Useimmiten jumalanpalvelus toteutuu papin ja kanttorin sekä vahtimestarin voimin, mitä vahvistaa kanttorin painostuksella paikalle saatu eläkeläiskuoro. Työikäisten kuoroa ei saada kirkkoon noina pyhinä. Yleensä itse papitkin tahtovat pitää vapaata ja siksi paikalla on vain yksi pappi. Lisäksi pelkästään jumalanpalvelusta saapuu kuuntelemaan ilman edellä kerrottuja velvollisuuksia muutama (1-5) eläkeläinen. Siksi on perusteltua väittää, että valtiollinen arkipyhien muutos ei vaikuta jumalanpalveluselämään. Itse asiassa kaikki nykyiset osallistujat pääsisivät pieneen jumalanpalvelukseensa. Arkivapaan poistaminen antaisi mahdollisuuden koulujen kirkkoon tutustumiselle mainittuina päivinä. Kirkko voi itse pohtia, onko enää tarpeellista vaihtaa jumalanpalveluselämää valtiollisesti määrättävien vapaapäivien mukaan.

Vapaa- ja pyhäpäivien epäpyhän suhteellisuuden ymmärtämiseksi on aiheellista tiedostaa, että eri kirkkokunnat viettävät pyhiään eri päivinä. Ei ole aitoa yhtä päivää, jolloin tuo viikonpäivä olisi kääntynyt pyhäksi. Kaikki nämä päivät ovat sopimuksia. Siksi pyhällä vakaumuksellisuudella ei kirkon edustajien pidä nytkään puolustella ratkaisuja, jotka maksavat satoja miljoonia euroja.

Minä itse olen nykyään Venäjän ortodoksisen kirkon jäsen. Olen hylännyt evankelisluterilaisen kirkon Suomessa. Ortodoksinen usko antaa syvemmän ja avaramman näkökulman pyhäpäiviin, jotka voivat olla toisellakin paikalla kuin Suomessa totutut.

Iltalehden haastattelussa kirkkohallituksen kansliapäällikkö erehtyy jossain määrin. Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo vetoaa kirkkolakiin, joka on muutettavissa vain kirkolliskokouksen aloitteista. http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013083017434510_uu.shtml

 Kirkkolaki säätelee kirkollisia juhla-aikoja, mutta se ei määrää, että helatorstai ja loppiainen olisivat vapaapäiviä. Teknisesti ja juridisesti helpoin ratkaisu on noudattaa kirkkolakia ja kirkko pitäköön muuttamattomat pyhäpäivänsä, mutta valtiovallan päätöksellä nuo päivät ovat tavanomaisia työpäiviä. Miksi tätä luonnollista ratkaisua ei ole edes esitetty julkisuudessa?

Yleisradion teksti-TV:n sivun 104 mukaan luterilaisten arkkipiispa Kari Mäkinen olisi tyrmännyt arkipyhien siirrot, koska siirrossa puututtaisiin suomalaiseen kulttuuriin ja elämänrytmiin. Vaikea on arvioida, mitä kulttuuria ja tapaa Mäkinen tarkemmin tarkoittaa, sillä mainitut arkipyhät ovat olleet käytännössä vähemmän kirkossakävijöiden suosiossa kuin pitkien juominkien ja viinamiesten riemupäiviä. Mäkisen olisi myös pitänyt tunnustaa ainakin kaksi seikkaa: (1) mainitut arkipyhät eivät ole "pyhiä", vaan keksittyjä juhlia, joita ilman kristityt ovat eläneet useita vuosisatoja. Jos siis palataan aiheeseen puolenvuosituhannen kuluttua 2500, niin sitten Mäkinen voi puolustaa taas arkipyhiä. (2) Kirkollisesti nämä arkipyhät ovat äärimmäisen niukkoja, liki kuolleita päiviä, joita voisi juhlia nykyisellä tavallaan, vaikka kyseiset päivät eivät olisi vapaapäiviä.


. . . . . . . .

Juha Molari Юха Молaри
GSM+358 40 684 1172
Teologian tohtori, BBA
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html