torstai 31. lokakuuta 2013

Suomen ulkoministeriön ”historiallisen laaja verkkovakoilu” on UM:n russofoobikkojen oma operaatio

MTV3 ja iltapäivälehdet kertovat, että Suomen ulkoministeriössä olisi paljastunut historiallisen laaja verkkovakoilu.[2] Suomessa syytellään Venäjää verkkovakoilusta, jonka kohteena olisi ollut Suomen ulkoministeriö. Vakoilu olisi jatkunut neljä vuotta, mutta juuri nyt asia tulisi julki. 

Hiukan malli epäilyttää. Suomen ulkoministeriöllä on harvinaisen suuri tarve osoittaa, että Suomi ei olisi vakoilusta unohdettu maa, vaikka saksalainen lehti ei löytänyt Edward Snowdenin aineiston perusteella mitään amerikkalaista vakoiluyhteystyötä Suomen kohdalta. Suomen nykyisen UM:n uhkakuvat tulevat aina idästä. Ajallisesti on nyt harvinaisen tarkoitushakuinen hetki tuoda väitteet julki. Julkisuutta eivät vähennä myöskään Suomen NATO-sotaharjoituksiin liittyvät kriittiset reaktiot. Suomi tarvitsee Venäjä-uhkan Nato-sotaharjoituksia varten.

On hyvin mahdollista, että Suomen ulkoministeriöstä on saatu luovutettua jotakin vähäpätöisempää aineistoa ulkopuoliselle henkilölle, jota nyt voidaan osoittaa todisteeksi pahan vakoilijan olemassaolosta. On kuitenkin aihetta epäillä, että tuo ulkopuolinen henkilö on ollut lapsenmielinen seikkailuhaluinen henkilö, joka on saatu houkuteltua tavalla tai toisella mukaan. Operaatio on ollut Suomen UM:n omassa johdossa alusta alkaen, ja operaation tarkoitus on ollut myöhemmin löytää ”vakoiluskandaali”.

16. toukokuuta 2011 sain sähköpostin salaiseksi jääneeltä ihmiseltä, joka halusi (a) minun avaavan venäläisen sähköpostin, (b) asentavan salausohjelman tietokoneelle, jotta (c) hän voi toimittaa salattuja tekstitiedostoja minulle turvallisesti.  (d) henkilö olisi halunnut, että levitän aineistoa venäläisiin tahoihin. Lisäksi hän antoi ymmärtää, että voisin saada vähän rahaa toiminnasta. Lisäksi hän onnitteli minua toukokuussa 2011 hommasta RT:ssa sekä oletti minulla olevan rt-muotoinen sähköpostiosoite. Kirjoitin asiasta jo heti blogissani 23.5.2011.[1] Kirjoitin silloin, että ”anti-safkalaiset” tyypit yrittivät järjestää provokaation minua vastaan.

Todellisuudessa toukokuussa 2011 minä olin vasta kysynyt työtä RT:ltä vähän aiemmin, kun keskustelin asiasta varsin avoimesti Bulevardi 2:n edustalla. Jos joku kuuli tarkasti televisiotoimittajan ja minun keskustelut julkisella paikalla, hän saattoi tietysti olettaa enemmän kuin minä itse oletin tuossa vaiheessa. Olin myös lähettänyt sähköpostia asian johdosta RT:lle, mutta sitä vastoin en ollut ollenkaan tietoinen asiaan liittyvistä vastauksista, jotka menivät spam-postiin. Minulla ei ollut mitään tietoa mistään RT-hommasta, kun tuo anonyymiksi jäänyt henkilö kirjoitti minulle. Tämä seikka viritti minussa epäluulon, onko joku suomalainen viranomaistaho kuunnellut minun ja RT:n tapaamista Bulevardilla. Sellaisella taholla on ollut pääsy myös sähköpostiini.

Samainen salaiseksi jäänyt tyyppi halusi lähettää UM:n asiapapereita minulle, jos ottaisin käyttöön salausjärjestelmän. 27.6.2011 tämä henkilö lähetti ”Niklas KoskenKorva” –salanimellä ohjeita salausjärjestelmää ja julkista avainta varten. Asia pitäisi siis näyttää noin salaiselta ja erityisen luottamukselliselta. Hän antoi oikein neuvoja, ja lopulta vuoden 2012 alussa suuttui, kun en suostunut menettelyyn. Kerroin jo tuoreeltaan provokaation yrityksestä sähköpostitse ainakin Johan Bäckmanille, Petri Krohnille ja Abdullah Tammelle.


Salaiseksi jääneen tyypin kirjoittelusta kävi ilmi, että henkilö ei osaa venäjää, joten en profiloinut häntä Kerkko Paanaseksi tai Jukka Malliseksi, joka ei tiettävästi osaa myöskään tietokoneista tarpeeksi kirjoittaakseen tuota provokaatiota. Ajattelin, että provokaattori voi olla lähellä noita tahoja, mietin myös Pauli Saarinen –nimistä eläkeläistä jolla on alkeellinen ymmärrys tietokoneista, ehkä kuitenkin todennäköisemmin itse UM:n piiristä. Tuon henkilön tarkoituksena on emäntänsä tai herransa käskyn mukaisesti tuottaa ongelmia minulle. Sain selville, että henkilö ei kyennyt kommunikoimaan venäjäksi, minkä tähden en luottanut häneen yhtään: minun mielestäni kyseessä oli suomalainen juoni muka välittää aineistoa minulle. Suomalaisiin en ole oppinut luottaa asioissa, jotka liittyvät minun ulkopoliittisiin yhteyksiin.

Minulle tuli tunne, että todellisuudessa jonkun vähäpätöisen aineiston avulla olisi haluttu tai ainakin voitu järjestää ansoja ns. Venäjään ystävällisesti suhtautuville dissidenteille, jos nämä ovat lapsellisesti seikkailuhaluisia. Tai minun innokkuutta olisi ainakin haluttu "koetella", ja se taho oli todellisuudessa minulle vihamielinen taho. Olisi ollut ilmeisen varma todellisen aineiston vastaanoton jälkeen, että olisin joutunut rikostutkinnan ja leimaamisen kohteeksi, jos olisin hyväksynyt kutsun saada UM:n papereita salauskoodien välityksellä ”luottamuksellisesti”. Tänään olisi MTV3 pistänyt pahan ”agentin” nimen esille. En tietenkään kuvittele itseäni osalliseksi "skandaaliin", mutta tuon tapauksen avulla voin hahmottaa tapahtumien kulun ja tarkoitusperän jotakin toista henkilöä käyttäen. Ehkä UM löysi jonkun höyrähtäneen tyypin tämän päivän skandaalin tarpeita varten. Operaatio ei ollut Venäjän johtama, vaan Suomen UM:n ja tiettyjen suomalaisten viranomaisten käsikirjoittama skandaali.
Täten uskon, että UM:n nettivakoilu on todellisuudessa UM:n omien russofobiikkojen järjestämä näytelmä, johon on ehkä löydetty seikkailuhalussaan höyrähtänyt aineiston vastaanottaja, jota voidaan nyt osoittaa sormella todisteeksi. 

 UM:n vakoilunäytelmä tyydyttää amerikkalaista isäntää vallitsevassa kansainvälisessä tilanteessa. Suomen UM tiesi liian nopeasti, että uhka tuli idästä, USA verkkovakoilun toimittajana ei sopinut julkisesti edes epäiltäviin aiheisiin, koska sellainen syytös ei olisi ollut skandaalin tilaajan mieliin. Myös The Moscow Post epäilee, että Suomen ulkoministeriön verkkovakoiluskandaali on Washingtonin tilaama näytelmä.[3]  "Törkeä verkkovakoilu" on yksityisyyden suojan ja perustuslaillisten oikeuksien kannalta sellainen epäily rikosnimikkeenä, että virkavalta saa lailliset oikeudet kuunnella mahdollisten epäiltyjen puheluita, tunkeutua sähköposteihin ja tietokoneille. Skandaali antoi liki rajattomat pakkokeinolain mukaiset oikeudet valvoa venäjämielisiä tahoja ja "epäiltyjen mahdollista verkostoa" Suomessa tutkinnallisista syistä.





Jälkikirjoitus


Minä olenkin lähettänyt UM:lle postia ja kysynyt, miksi heidän työntekijänsä jo kolme-neljä vuotta kävi blogissani jokainen aamu kello 9, lounaan edellä kello 10:45, iltapäivällä kello 14 ja joskus vielä kello 16. 3-4 kertaa joka päivä. Eikö olisi parempi, jos palkkaavat minut paikan päälle? Nyt UM ei ole käynyt blogissani enää pariin kuukauteen samalla intensiteetillä, mitä he harjoittivat monta vuotta jokainen arkipäivä. iIse asiassa lähetin sen sähköpostin 5.3.2013 UM:lle sekä sen henkilöstöjohtaja Vesa Lehtoselle ja tietohallintojohtajalle Ari Uusikartanolle. Tässä sähköpostin alkuosaa---




Viitteet.

[1] Juha Molari 23.5.2011. Anti-safkalaiset yrittivät vietellä köyhää ex-kirkkoherraa agenttitarjouksella. http://juhamolari.blogspot.fi/2011/05/anti-safkalaiset-yrittivat-vietella.html


[2] Iltalehti 31.10.2013. MTV3: Ulkoministeriössä paljastui historiallisen laaja verkkovakoilu. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201310310155515_uu.shtml

[3] The Moscow Post http://www.moscow-post.com/in_world/ssha_podstavljajut_rossiju_v_novom_shpionskom_skandale12853/