lauantai 30. marraskuuta 2013

En ole päässyt Halal-lihan tai Kosher-lihan teurastajaksi

Minua vastaan vihamielisesti suhtautuva eräs pahantahtoinen henkilö toivottaa julkisessa kirjoituksessaan minulle "menestystä Halal-lihan teurastajana". Tämän henkilön suurempia sielullisia liikkeitä en viitsi tällä kertaa arvioida seikkaperäisesti, mutta kerron, että olen pahoillani siitä että minun ei anneta olla minä, vaan kaikkea valheellista juttua levitetään julkisuuteen syystä tai toisesta vuodesta toiseen. Mahdollisen erimielisyyden voisi ja pitäisi ilmaista myös ilman perätöntä, vahingoittavaa parjauskampanjaa.


Kirjoittajan motivaatiota on siis tarpeetonta arvailla tai edes tietää tarkemmin. Minun mielestäni Halal-lihan teurastajana toimiminen olisi sinänsä oikein kunnioittava työ. Muslimien tarve saada uskonnollisessa mielessä puhdasta lihaa on riittävä peruste sellaiselle teurastajan työlle.

Mahdollisesti äskettäin televisiossa näytetty propagandafilmi Kavkaz Centerin tuottajasta ja administraattorista innosti tuohon valheelliseen väitteeseen minua vastaan. Filmissä Islam Matziev grillasi halal-lihaa ja tunnusti, että hän toimii Kavkaz-Centerin administraattorina. Olen kertonut Kavkaz Centerin administraattorista julkisten tietojen valossa 14.11.2013: http://juhamolari.blogspot.fi/2013/11/kavkaz-centerin-administraattori.html Mahdollisesti eilisen illan luontoretki "Pikkulintujenkaan ei pidä kuolla" provosoi edellä mainitun parjausblogin kirjoittajan aktiivisuuteen sen jälkeen kun hän oli etsinyt näköpiiriinsä hiljaisen luontoretkemme. Emme pitäneet mitään julkista tilaisuutta. Rauhanomainen perinteemme jatkuu lähitulevaisuudessa.


Kuvissa Kavkaz Centerin tuottaja Mikael Storsjö
ja administraattori Islam Matziev.


Minä kunnioitan ja tahdon saada työtä. Työn arvostus on jo Raamatun ensimmäisiltä sivuilta alkaen korkea. Olen kasvanut työn arvostukseen vanhempieni ansiosta: he ovat aina arvostaneet rehtiä, raitista ja tunnollista työntekoa.

En etsi työtä ”itseni ilmaisemista varten” ikään kuin tuntisin arvottomuutta työttömyyden vuoksi: tunnen elämäni ihan merkittäväksi ja hienoksi myös työttömänä. Työttömän ongelma on ainoastaan liian niukka toimeentulo. Siksi koen luonnollisesti niin, että kaikki rehellinen työ on hyvää ja sopivaa.

Minun mielestäni on erittäin halpamaista, että tietyt suomalaiset henkilöt kirjoittelevat netissä (niin kuin saattavat lausua vastapuolelle jopa kohdatessa) halventavasti tämän toisen henkilön työn nimikkeen perusteella. Minun mielestäni ihmisiä ei pidä luokitella arvostavasti sen enempää työttömiä mollaten, kuin myös työperäisesti luoden halveksittavia ihmisiä ja ”parempia ihmisiä”.Todellisuudessa ihmisellä on täysi arvo jo ilman työtä. Työ on toimeentuloa varten. Halal-lihan teurastajankin toimi olisi reilu ja sopiva työ, jos siitä maksetaan asianmukaisesti verot ja siitä henkilö saa riittävän toimeentulon. En ole kuitenkaan saanut sellaista työtä, jota en ole edes ymmärtänyt hakea. En ole niin kekseliäs edes työnhaussa.

Suomen valtioneuvoston uusissa suunnitelmissa valtiovarainministeri, peruskoulunopettaja Jutta Urpilainen on laskenut, että kansakuntamme on pelastettu, jos työttömät velvoitetaan ottamaan työtä yli 3 tunnin työmatkan takaa. Minulla on lähes sellainen kokemus, kun työskentelin Pohjassa. Työmatka kesti tunnin verran suuntaansa, yhteensä siis kaksi tuntia (jos käytin omaa autoa). Matkakulut olivat 1000 € kuukaudessa, minkä lisäksi auton huoltokulut ja auton arvonalennus lisääntyvien kilometrimäärien vuoksi olivat järkyttävät. Jos siis saisin työharjoittelupaikan noin 800–1000 euron kuukausipalkkaa vastaan Tammisaaresta (Raaseporista), niin valtiovarainministeri, peruskouluopettaja Jutta Urpilainen opettakoon minulle se parempi matematiikka, miten paljon minulle jäisi rahaa käteen verojen maksun ja matkakulujen jälkeen. Minä arvostan työtä, mikä ei tarkoita kuitenkaan, että en voisi olla kriittinen sellaisia valtiollisia suunnitelmia vastaan, joita on voitu tehdä vain ministerin korkean palkan varassa, jossa eivät edes matkakulut tule ministerin tappioksi. Niillä tuloilla ja etuisuuksilla on etäännytty köyhän ihmisen toimeentulosta. On valitettavaa, että työväestönkin puolesta historiallisesti puhunut ja marssinut poliittinen ryhmäkunta Demarit ja heidän puheenjohtajansa vieraantuvat köyhän kansalaisen arkisesta matematiikasta. Pelkät yhteen- ja vähennyslaskutaidot sekä vähän hyvää tahtoa riittäisivät edellytykseksi ymmärtämää köyhän kansalaisen huolia paremmin ja oikeudenmukaisemmin.

Mitä tulee muslimien Halal-lihaan ja muslimien uskoon, niin minulla on joitakin muslimiystäviä, joista suomalaisittain tunnetuin on Abdullah Tammi. Hän on juuri äskettäin kiinnittänyt tarkkaavaisesti kriittistä huomiota Pohjanmaalta kotoisiin olevaan suomalaismieheen, joka järkyttävällä tavalla julistaa kaikki eri tavalla ajattelevat kääfireiksi sekä ylistää Al-Qaidan islamtulkintaa ja aseellisen jihad-taistelun luovuttamatonta oikeutusta. Tammi havaitsi muslimien keskustelusivustolta, miten suomalainen jihadisti paljasti itsensä.



Valtaosa minun tutuista lähimmäisistäni lienee venäläisiä ortodokseja, mutta tuttavapiiriini kuuluu myös luterilaisia, helluntailaisia, ateisteja jne. Lisäksi minulla on juutalaisia tuttuja, jotka syövät kosher-lihaa. Viimeisimmät kansainväliset kontaktit ovat olleet noihin tahoihin. Miksi kirjoittaja ei siis pistä minulle kosher-lihan teurastajan tehtävää? Meille ortodokseille köyhyyteen liittyvä pohdiskelu on huomattavan monipuolista eikä köyhyys ole sinänsä absoluuttinen paha, jos köyhyydessä henkilö oppii paremmin kiintymään Jumalaan. Olen kirjoittanut ortodoksisen vakaumuksen valossa köyhyydestä 24. marraskuuta 2013: http://juhamolari.blogspot.fi/2013/11/ortodoksinen-kristillinen-koyhyys.html  Ortodoksisen uskon jalosta hyveestä kärsivällisyydestä olen kirjoittanut 22. marraskuuta 2013: http://juhamolari.blogspot.fi/2013/11/kristillinen-ortodoksinen-karsivallisyys.html

Olen poliittisesti väritön henkilö; useat kerrat en löydä edes ketään ehdokasta tai puoluetta, jota äänestäisin vaaleissa. Äänestämättömyys ei tarkoita syrjäytyneisyyttä tai välinpitämättömyyttä: en löydä sopivaa ehdokasta ääntäni varten. Tutut henkilöni ovat  moni-ilmeisiä poliittiselta väriltään ja värittömyydeltään: toiset ovat poliittisesti värinsä iloisesti näyttäviä, toiset ovat poliittisesti aktiivisia mutta eivät osallistu vaaleihin ehdokkaina, useimpien puoluetaustaa en tiedä, mutta sitten on paljon venäläisiä ystäviäkin, jotka kokevat lähemmiksi Yhtenäisen Venäjän puolueen tai Liberaalidemokraatit. Toiset näistä venäläisistä asuukin Venäjällä, mutta jotkut elävät maahanmuuttajina Suomessa. Silti he tuntevat Venäjän poliittisen toiminnan kiinnostavammaksi kuin Suomen. Eräs Suomessa syntynyt nuorukainen, Suomen kansalainen, – oikein älykäs sellainen – lausui eilen kiinnostavasti mietiskelynsä minulle: "Minä en kyllä muista, mikä on nykyisen Suomen presidentin nimi, sillä hän osallistuu hyvin vähän mihinkään julkisesti, mutta Venäjän presidentti on Vladimir Putin ja pääministeri Dmitri Medvedev". Hän ei muistanut myöskään Suomen pääministerin nimeä.


Ihmisten kanssa pitää tulla toimeen, vaikka näillä ei olisi tarkkaan määriteltynä sama uskonto. Kansalaisyhteiskunnan ja demokratian ihanteiden mukaan on erittäin aiheellista käydä julkistakin keskustelua todellisista tapauksista ja ryhmittymistä, jotka taistelevat näitä länsimaisen demokratian perusarvoja vastaan. Tämän keskustelun avulla voidaan herkistää kansalaisten lisäksi myös viranomaisten tarkkaavaisuus kyseisiä tahoja kohtaan.


Kirjoittaja:

Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html