lauantai 4. tammikuuta 2014

Venäläiset ovat pelastaneet Keski-Suomen ja Himos-laskettelurinteiden tulevaisuuden


Leikin juoni on: etsi edes yksi suomalainen auto parkkipaikalta”, poikani keksi omatoimisesti leikiksi, kun pysäytimme automme Himos-laskettelurinteiden parkkipaikalle. Tulimme paikalle suomalaisissa rekisterikilvissä olevalla autollamme, mutta meidän ystävämme tuli pietarilaisissa rekisterikilvissä olevalla autollaan. Kaikki ympärillä olevat autot olivat venäläisissä rekisterikilvissä. Sitten lopulta löysimme toisenkin suomalaisen auton, se oli toisessa rivissä viisi autoa meidän autostamme oikealle. Kaikki muut autot olivat venäläisissä rekisterikilvissä, paitsi yksi maasturi oli virolaisissa kilvissä, mutta siinä oli peilissä Pyhän Yrjön viiri voiton merkkinä. Täten lienee tuo virolainenkin auto kuulunut venäläisille, sillä Viron venäläiset osaavat kunnioittaa noin avoimesti fasismin ja holokaustin päättymistä.
Himos-rinteiden luona parkkipaikka alkaa jo illalla tyhjentyä. Autot
ovat valtaosin venäläisissä rekisterikilvissä.


Menin Himokselle pietarilaisten ystävien kanssa. Aikomukseni ei ollut lainkaan lasketella, koska suomalaiset rinteet ovat liian loivia ja lyhyitä, jos ja kun tykkää paremmasta vauhdista. Sitten ymmärsin, että kymmenen vuotta vanha poikani saa nyt ensimmäisen kerran lasketella, joten on erityisen hyödyllistä, jos olen hänen seuranaan ja opettajanaan. Iltapäivälippu maksoi aikuiselle 25 euroa. Odotimme muutaman minuutin, jotta saimme ostaa tuon iltapäivälipun. Laskimme tämän jälkeen neljä tuntia (kello 16-20) – ja mukavaa oli! Minulle rahasumma oli tietysti kallis, mutta toivossa joskus tammikuussa mahdollisesti saatavasta palkkatulosta uskalsin käyttää visakorttia tällä kertaa jo tässä vaiheessa kuukautta, kun yleensä olen säästänyt visakortin käyttöä kuukauden lopun pakollisia maksuoperaatioita varten.

Välinevuokraamossa kului myös vähän lisän rahaa. Minulla ei ollut edes urheiluvaatteita, mutta mielestäni lasketteluun kelpasi aivan hyvin Venäjältä ostettu puolipitkä musta nahkatakki ja tavalliset farkut. Pojallani oli sentään ihan kelvolliset asut. Vuokratessa varusteita kuulin, että yksi työntekijöistä kertoi toverilleen kyllästyneesti: ”Kaikki asiakkaat ovat venäläisiä”. Hän sanoi jotain muutakin vähemmän kaunista, mutta ei mitenkään äänekkäästi. Tuskin kukaan venäläinen kuuli tai tuli häiriintyneeksi tuota hämmästelevää suomalaista myyjää. Sitä vastoin sain erittäin hyvää palvelua toiselta myyjältä, ilmeisesti paikan vanhemmalta vastaavalta tai jopa itse pomolta. Hän sittemmin varusteiden palautusvaiheessa muisti vielä meidät satojen asiakkaiden joukosta ja jutteli ystävällisesti. Hän kysyi, miten poikani elämän ensimmäinen laskettelukerta onnistui.

Vastasin, että mielestäni se onnistui oikein hyvin. Olin jopa yllättynyt. Ensin laskimme kymmenen kertaa ihan helppoa Vihreää rinnettä, jotta poika oppii hissin mekanismeihin ja tutustuu leveisiin suksiin. Sitten siirryimme isommalle Siniselle rinteelle ja vielä suoremmalle Siniselle rinteelle (josta kuva ylhäältä). 


Pojan vauhti kiihtyi koko ajan, lopulta hän oli yksi nopeimmista rinteen laskijoista. Hiukan kurvaili välillä ja laski vauhdilla alas. Sitten siirryimme vielä suurempaan rinteeseen, Punaiseen. Sanoin, että luulen pojan paini-, jalkapallo- ja uintiharrastusten vahvistaneen kehon hallintaa, joten nyt laskettelun oppiminen tapahtuu aivan hetkessä. Tietysti teknisesti on paljon puutteita, mutta poika hallitsee reidet ja kehonsa hyvin tasapainoa varten.

Todellakin olin yllättynyt nopeasta oppimisesta. Ystävät ottivat videotakin hämmästyneenä, miten ensikertalainen tuli nopeasti rinnettä alas. Murtomaahiihto perinteisellä tyylillä ja luisteluhiihdolla saattaa myös vahvistaneen pojan tottumista lasketteluun. Erityisesti Paloheinässä on pitemmillä metsälenkeillä muutamia vauhdikkaita laskujakin.

Kaiken kaikkiaan kiinnitimme hissijonoissa, rinteissä ja kaikkialla huomiota siihen, että oli poikkeus kuulla jossain puhuttavan suomea. Venäjä oli valtakieli Himoksella! Summittaisesti arvioimme, että noin 90 % laskettelijoista oli venäjänkielisiä. Loput kymmenen prosenttia jakaantui ruotsinkielisten ja suomenkielisten kesken. Englantiakin kuuli jonkin verran, mutta ilmeisemmin lasketteluopettaja puhui englanniksi venäläisille oppilaille.



HimosLomat Oy:n liikevaihto on todellakin kasvanut vauhdilla, vuoden 2012 liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 2,6 miljoonalla eurolla (+ 17 %). Himoslomat totesi silloin, että venäläisten varauksien kasvu on ollut huomattavaa.[1]  Ja venäläisten panos on sen jälkeen vain lisääntynyt.

Marraskuussa 2011 sata keskisuomalaista matkailun toimijaa, yrittäjää ja julkishallinnon edustajaa kokoontui Himokselle matkailuparlamenttiin.  Venäläisten ostokäyttäytyminen ja Suomen nousu venäläisten suosituimmaksi matkailukohteeksi nousi silloin parlamentin keskeiseksi teemaksi.[2]

Jämsän seutu –lehdessä 27.12.2013 julkaistusta artikkelista käy ilmi, että venäläisten merkittävyys on todellakin vain kasvanut entisestään. HimosLomien toiminnanjohtaja Tiina Mäntyharju kertoi sanomalehdelle, että Himoksen alueella venäläisten määrä oli loppuvuodesta 2013 jo noin 60 %, mutta hän lupasi, että lukema nousee entisestään vuoden 2014 alussa.[3] Nyt vuoden 2014 alussa korvakuulolla vaikutti siltä, että noin 90 % oli iltamäessä venäläisiä laskijoita. Venäjä on pelastanut Keski-Suomen matkailun!

[1] Himoslomat. Sydäntalven riemut vetävät väkeä Himokselle. http://www.himoslomat.fi/himoslomat/sydantalven-riemut-vetavat-vakea-himokselle.html


[3] Jämsän seutu 27.12.2013. Venäläisiä odotetaan Jämsässä. http://www.jamsanseutu.fi/Elamanmenoa/1194863121325/artikkeli/venalaisia+odotetaan+jamsassa.html


Kirjoittaja:


Kuvassa kirjoittaja ex-kirkkoherra, ex-luterilainen Pohjan kirkon edustalla sotien muistomerkin edustalla
Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html