perjantai 28. maaliskuuta 2014

Suomessa myydään vääriä Euroopan karttoja

Tänään rääkkäsin vanhaa kehoani niin paljon kuin koin älykkääksi ja hyödylliseksi. Juoksin 2000 metriä kovaa. Parin minuutin levon jälkeen 1000 metriä lujaa. Muutama minuutti taukoa ja sitten 400 metriä lujaa. Tämän jälkeen taas 2000 metriä lujaa, 1000 metriä lujaa ja 400 metriä lujaa. Todella tuntui jaloissa, ja kävi hengitykseen. Jos en tee mitään ruumiillista harjoitusta,niin vanha keho rapistuu entistä nopeammin. Sekuntien ja minuuttien kulumisesta en vielä välitä niin paljon kertoa ainakaan julkisesti.

Itäkeskuksessa oli ihan kiva kävellä sen jälkeen, kun tunsi jaloissa intensiivisen harjoituksen painon. Määrällisesti juoksuni ei ollut paljon, joten energiaa oli sinänsä. Vain lihaksissa tuntui kuormitus.

Itäkeskuksessa kävin Suomalaisessa kirjakaupassa ja Akatemisssa kirjakaupassa, sillä pojallani on ollut kirjoituspöydällä muovinen kirjoitusalunen, jossa on ollut maailman kartta. Havaitsin, että tuo maailman kartta on kirjoitettu ja piirretty väärin. Nyt löysin karttoja, mutta suomalaiset ovat tehneet maailmanpolitiikkaa ja historiaa vääristäen virheet kartoissa. Todellisuudessa Krim olisi pitänyt piirtää Venäjän Federaation osaksi, mutta näissä kartoissa ei ollut ajanmukaisia tietoja. Täytyy ostaa siis pojalle Venäjältä venäläinen kartta, jossa on valtioiden rajat piirretty oikein.

Juoksulenkin ja Itäkeskuksen jälkeen noudin poikani koulusta ja lähdimme jalkapallokentälle, jossa teimme niin sanotun "verryttelyn". Huomenna hänellä on jalkapallo-ottelu, joten halusin suojella poikaa liialta rasitukselta. Teimme samat verryttelyjutut kuin pojat tekevät yleensäkin ennen otteluja. Lisäksi venyttelimme huolella lämpimän auringon alla tekonurmen päällä. Tämän jälkeen teimme muutamia nopeuskestävyys- ja nopeusharjoituksia. Juoksimme kiihdyttäen 80 metriä kaikkiaan vain kolme kertaa. Kunkin kerran jälkeen kävelimme takaisin. Tämä on hyvä myös sitä varten, jos poika aikoo juosta viikon kuluttua 1-2 kilometriä Helsingin piirin maantiejuoksukilpailuissa. Nyt teimme vain vähän, mutta harjoituksena voisi tehdä pari kymmentäkin tällaista juoksua. Sitten juoksimme maksiminopeudella 10 metriä. Juoksin pojan rinnalla ja totesin järkytykseksi, että 11 vuotta vanha poika oli nopeampi 10 metrin matkalla kuin minä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun joudun tunnustaa poikani paremmaksi. 30 metrin juoksun voitin vielä niukasti, kun 25 metrin kohdalla jo ennätin pojan ohi, kun hän johti vielä siihen asti. Kokeilimme myös kerran 30 metriä täysillä. Tämä oli hyvää verryttelyä huomista peliä varten eilisten uintikisojen ja maastojuoksulenkin jälkeen. Lopuksi vielä hiukan vapaapotkuja ja harhautuksia sekä auringon alla makoilua. Urheilun ei tarvitse olla aina raskasta. Minulle nämä iltapäivän juoksut olivat sopivaa verryttelyä aamun juoksuharjoitusten jälkeen.

Mieleni ei tullut siis raskaaksi urheilusta. Jossain määrin kuitenkin koen järkytystä ja vihaa, kun en saa Helsingistä oikeita Euroopan karttoja!

Kirjoittaja:


(kuva kesältä 2013 Venäjältä, olen samassa painoluokassa tällä hetkellä)
Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html