maanantai 17. maaliskuuta 2014

Tänään syödään täytekakkua, tänään on juhlapäivä

Aamu ei alkanut aivan odotusten mukaisesti, kun koululaispoikani ilmoitti kurkkunsa kipeäksi. Jo yöllä oli nielu alkanut kipeytyä. Punoitus ja turvotus olivat ilmeiset aamulla. Niin tänään ei ollut tavanomaista koulupäivää, vaan varasimme ajan laboratorioon, jossa otettiin nielusta viljely. Onko jo kolmannen kerran vuoden 2014 alkupuolella streptokokin aiheuttama angiina? Joka tapauksessa nyt pitää olla varovainen ja välttää urheilua tänään ja huomenna, kunnes analyysi on valmistunut.

Koulupäivästä ja päivän urheiluharjoituksista (jalkapallo, paini ja uinti) vapautuminen eivät suinkaan vähentäneet juhlapäivän arvoa, vaan pikemmin mahdollistivat valmistautumisen juhlintaan. Menimme Itäkeskukseen, jossa ostimme kaikenlaista kivaa juhlaa varten. Venäläinen kauppa Kalinka on siirtynyt jo joitakin aikoja sitten Itäkeskuksen Tallinnan aukiolle. Sieltä löytyy juhlapäivää varten sopivammat kakut.

Kuva: Juhlapäivän täytekakku

Kalinkassa sain hyvää palvelua venäjäksi. Kassa palveli edellistä asiakasta suomeksi. Minä en sanonut yhtään mitään antaessani täytekakun kassalle. Kassa kuitenkin otaksui, että hallitsen riittävästi venäjää, jotta hän voi käyttää tuota kaunista venäjäkieltä palvelutehtävässään. Ihan riittävästi ymmärsin kassaa.

Tänään venäläiset ystävät kokoontuvat yhteen, puhelimet soivat – on aika iloon ja riemuun! Jo aamusta alkaen puhelin on soinut ja puheluita on tullut ympäri Venäjää.

Juuri kun toin upean venäläisen kakun jääkaappiin, sain Aleksanteri-instituutin yleisen massakutsun kevätseminaariin ”Venäjän työmarkkinat ja osaaminen”. Seminaarissa pohditaan nuorten asiantuntijoiden sijoittumista. Tuollaiset seminaarit ovat kivoja tapaamisia asiantuntijoiden kesken: he saavat mukavaa naposteltavaa ja saavat pitää keskenään esitelmiä. Maailman parantaminen on ihan viihtyisää hyvissä tiloissa tutkijarahoilla ja instituutioiden turvatuissa suojissa. Koulutuspäällikkö Tapani Kaakkuriniemi puhuu jopa valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisesta sekä työ- ja harjoittelumahdollisuuksista. Ihan kivoja yleviä puheenaiheita, jottaa saa osoittaa mielenjaloutta ja ajattelun syvyyttä. Itsekin muistan joskus vuosikymmen ja pari sitten suomalaisten pukumiesten ja jakkunaisten korusanat. En kuitenkaan koskaan ole saanut ansiotuloja Venäjällä suoritetun työharjoittelun, opinnäytetyön ja vaihto-opintojen ansiosta. Ilmeisesti näkemykseni ovat olleet väärät, ainakin ne ovat poliittisesta kehityksestä (ja ehkä myös muissa asioissa) erilaiset kuin herra Kaakkurinniemellä. Monia kertoja olen hakenut töihin tehtäviin, joihin olen juuri hakenut Venäjä-osaamista ja kokemusta, mutta silti on tehtäviin valittu henkilö, jolla on ollut vähempi määritelty osaaminen ja kokemus alalla. Mutta ei siinä mitään, että Aleksanteri-instituutissa puhutaan taas komeita korupuheita Venäjä-osaamisen ansiollisuudesta ja syödään kivat tarjottavat. En minä seminaariin pääsisi kuitenkaan, sillä minä tuon melkein viimeisen poikkeuksellisen kerran tänä keväänä myyn kyseisellä hetkellä tupakkaa, kaljaa ja matkalippuja. Siinä on kai se akateeminen ja käytännöllinen Venäjä-osaaminen ja –verkosto parhaassa iskussa?

Pieni surullinen tunne tuli tuosta seminaarin mainoskutsusta tähän juhlapäivään. Yritän kuitenkin unohtaa pahat katkerat tunteet jo pian tämän blogikirjoitukseni jälkeen. Sitten alkaa täytekakulla ja muulla hyvällä ruoalla nauttiminen hyvässä seurassa. On juhlapäivä!


Kirjoittaja:



Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html