perjantai 16. toukokuuta 2014

Kerkko Paananen ja totalitarismin paluu

Kerkko Paanasen totalitarismin paluuta kaipaava ryhmäkunta on lähettänyt kirjeen GLO-hotellille, sen emokonsernille Kämp Groupille ja pääomistajalle CapManille, jotta Aleksandr Duginin, Aleksandr Prohanovin ja Nikolai Starikovin vierailua sunnuntaina 18.5.2014 kello 12 Helsingin GLO Hotelli Artin Jugend-salissa ei voitaisiin järjestää. Paananen leimaa Duginin ”uusfasistiseksi” sillä valheellisesti leimaavalla perusteella että hän on ”Vladimir Putinin isovenäläisen valloituspolitiikan ideologi”. 

Paanasen viharyhmä uhkaa hotellia ja sen omistajia maineen tahraamisella, mikäli hotelli sallii jo varatun keskustelutilaisuuden. Lisäksi Paananen on lähettänyt tiedotteen tästä kirjeestä tuhansille henkilöille Helsingin yliopiston Aleksander-listalla.
Kuva: Kerkko Paananen uhkailee hotellia ja sen omistavaa konsernia

GLO-hotelli, Kämp Group ja CapManil eivät välttämättä tunnista, millaisen mainetappion Kerkko Paanasen toimittamat uhkaukset voivat aiheuttaa hotellille venäläisten matkustajien tähden ja Paanasen hyvin kyseenalaisten intressien johdosta, mikäli Paanasen herjauksille alistutaan ja noudatetaan. Paananen on mainetappio. Hotelli antaisi kummallisen signaalin, mikäli kansainvälisesti tunnetut yliopistomiehet - professoritasoa - tulisivat torjutuksi Paanasen kaltaisen häirikön johdosta.

Itse en ole mitenkään osallinen kiinnostavan konferenssin järjestelyistä. Olen myös valitettavasti estynyt poikani jalkapalloturnauksen johdosta pääsemästä kyseiseen konferenssiin. Kerkko Paanasen toiminnasta on muodostunut ikävä pitkä historia, jota voi ja tulee arvioida näin ulkopuolisena hyvin kriittisesti. Siksi Paanasen kritiikki kansainvälisen konferenssin järjestämistä vastaan asettuu tunnettuihin puitteisiin.
Kuva on Kerkko Paanasen websivulta

Kerkko Paananen on jo aiemmin tunnettu myös vetoomuksestaan 9.6.2010, jossa hän vaati hengenheimolaistensa kanssa demokraattisten oikeuksien estämistä tietyiltä Suomen kansalaisilta: Suomen valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan pitäisi jopa vaientaa tietyt suomalaiset ihmiset ja lopettaa näiden demokraattiset oikeudet. Paananen ei tuolla kertaa eritellyt, olisiko vaadittu "vaimentaminen" tappamista, vankilaan sulkemista tai jotain muuta yhtä vakavaa.


Kerkko Paananen toivottaa Artemy Troitskyn sanoin veristä uutta vuotta Venäjälle


Sittemmin jouluaaton aattona 23.12.2011 Kerkko Paananen toivotti veristä joulua ja uutta vuotta julkaisemalla ja levittämällä Artemy Troitskyn videon ja vaatimukset kirjaimellisesta verenvuodatuksesta Venäjälle: Jos Putin lähtee presidenttiehdokkaaksi, "silloin me näemme todella verenvuodatusta" (”then we really could see bloodshed”), ”Voin sanoa rehellisesti, että en todellakaan anna paskaakaan Venäjän poliittisille puolueille, en välitä paskaakaan Venäjän parlamentista”.  I personally am in favour of a more radical scenario”, ” Itse kannatan kaikkein radikaaleinta skenaariota.[1]

Kerkko Paananen toimi natsipuolueen kansallisbolševikkien (НБП; ”Национал-большевистской партии”) jäsenen Сергей Пороховой (Sergei Porohovoi; Finrosforum translitteroi Sergey Porokhovoy) puhemiehenä ja puolustajana, kun tämän natsipuolueen rikoksista syytetty jäsen saapui marraskuussa 2011 Suomeen poliittiseksi pakolaiseksi Paanasen johtaman ryhmäkunnan helmaan. Kerkko Paananen lausui vetoomuksensa Porohovoin puolesta torstaina 24.11.2011.[1]

Huhtikuussa 2011 Kerkko Paananen hyökkäsi Venäjän valtiollisen televisiokanavan RT ohjelmaa ja median oikeuksia vastaan, kun RT oli tehnyt dokumentin, jossa televisiokanava ihmetteli, miksi Suomessa Helsingissä toimi YK:n turvaneuvoston terrorismin vastaisella Al-Qaida -pakotelistalla mainittu Doku Umarovin äänitorvi, websivusto ja toimintakeskus. Siinä tilanteessa Paananen kaavaili toimia RT-ohjelmassa haastateltuja suomalaisia ihmisiä vastaan sekä kirjoitti kovat veriset vaatimukset ja loppusanat suomalaiselle ministerille median toimintaa vastaan: "Jumalaa ei ole, tsaaria ei tarvita, kuvernöörin me tapamme". Nämä sanat ovat Kerkko Paanasen suuri ”motto” myös hänen twitterissään.[1] 

Kerkko Paanasen maine on erittäin negatiivinen Venäjällä jo noiden tempausten johdosta, mutta hänen tekojensa lista on valitettavasti huomattavasti pitempi.

Kuvassa Kerkko Paananen häiritsee Suomi-Venäjä -jääkiekko-otteluun menevää
yleisöä Putin-vastaisilla huudoillaan ja merkeillään.

Kerkko Paananen tunnetaan riidankylväjänä Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa: 9. helmikuuta 2012 Kerkko Paananen jakoi Olympiastadionin edessä Helsingissä värivallankumouksellisten merkkejä, valkoisia nauhoja, kun Suomen ja Venäjän jääkiekkojoukkueet kohtasivat maaottelussa. Kerkko Paananen huusi Venäjän nykyhallinnon vastaisia iskulauseita: ”Venäjä ilman Putinia!”.[1]

Monet seikat ja toistuvasti sama toimintamalli viittaavat eräiden analyytikkojen mukaan myös siihen, että Kerkko Paananen – joka kirjoitti Simon Wiesenthal-järjestön johtajalle Efraim Zurofille tiettyjä Suomen kansalaisia halventavan kirjeen – oli vastuussa myös halventavasta kirjeestä ympäri Iranin suurlähetystöjä ympäri maailmaa: tuon kirjeen avulla Paananen osaltaan vaikutti siihen, että Iranin suurlähetystöön Suomeen ei minua – Juha Molari – sittenkään palkattu töihin alkuperäisestä sopimuksesta huolimatta.[2]

Pakolaisten laittoman maahantulon järjestämisestä tuomittu Mikael Storsjö yhdessä hengenheimolaisensa Kerkko Paanasen kanssa olivat ennakkoon ilmoittaneet, että 10.12.2011 kulttuurikeskus Sofian konferenssi on nimenomaisesti ”yleisölle avoin tapahtuma”. Asianmukaisesta ennakkoilmoittautumisesta huolimatta Kerkko Paananen esti poliittisperusteisen diskriminaation johdosta Suomen kansalaisen saapumisen tähän konferenssiin. Kyse ei ole mitenkään siivottomasta miehestä, vaan kiiltävällä Lexus-maasturilla saapuneesta raittiista ja siististä suomalaisesta miehestä, jolla oli tyylikäs puku yllään. Paanasen hyvässä tiedossa oli, että Venäjän valtiollisen televisiokanavan Russia Today kolumnisti (”regular RT contributor”) olisi tahtonut kuunnella, mitä suomalainen ministeri ja ulkoministerin erityisavustaja esitelmöivät Venäjän korruptiosta, sananvapaus- ja ihmisoikeusongelmista. Kerkko Paananen kuitenkin kielsi pääsy tylysti ja selittämättömästi jo ulko-ovella: ”Sinulla ei ole pääsyä tänne”.[3][4]



Kerkko Paanasen käsittämättömästä toiminnasta estää suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia ja median toimintavapauksia kerrottiin 10.12.2011 näkyvästi Venäjän valtiollisella televisiokanavalla Russia Today.[5]

Kerkko Paananen oli toimittamassa myös toimittajien Face controllin marraskuussa 2012, kun CIA:n ja Amerikan ulkoministeriön rahoitusinstrumenttien NED:n ja USAID:n rahoituksella Kerkko Paanenen oli eräiden muiden kanssa toimittamassa konferenssia, jonka aiheena oli median keskustelu Venäjä-uutisoinnista. Vaikka Venäjän hallituksen virallinen lehti Rossiiskie Vesti oli lähettänyt kolumnistiaan varten nimenomaisen komentokirjeen, jonka tilaisuuden järjestäjät saivat myös tiedoksi, mutta konferenssi kielsi nimenomaisesti kahta henkilöä (Juha Molari, Johan Bäckman) saapumasta konferenssiin. Venäjän hallituksen virallinen lehti Rossiiskie Vesti ihmettelee 27.11.2012 laajassa artikkelissaan kolumnistinsa akkreditoinnin epäämistä.  Dmitry Ermolaev, Venäjän Federaation virallisen viikkolehden Rossiiskie Vestin päätoimittaja, kirjoitti tapahtuneen johdosta: ” Hän oli kuitenkin yksi ensimmäisistä henkilöistä, joka oli lähettänyt virallisen pyynnön osallistua tähän tapahtumaan. Ja hän oli jopa saanut vahvistuksen, että akkreditointi on onnistunut. - - - Niin virallinen Helsinki päätti kostaa Molarille totuudesta. Äskettäin Molari kertoi blogissaan useammassa kirjoituksessa konferenssin järjestäjistä, joiden käsityksistä hän sanoutui irti. Ensimmäinen kirjoitus käsitteli Kerkko Paanasta, joka on Suomalaisvenäläisen kansalaisfoorumin (Finrosforum) puheenjohtaja.  Tämän organisaation sihteeri on Kavkaz-Centerin kustantaja Mikael Storsjö, joka on rekisteröinyt Venäjällä kielletyn sivuston Helsinkiin. Toimittajamme antoi esimerkkejä Paanasen artikkeleista, jotka todistavat ”Vääristävät peilit” –konferenssin järjestäjän russofobiksi, joka on täynnä vihaa Venäjää vastaan. - - -Mutta yllättävintä on toimittajien dogmaattisuus, vaikka heidän pitäisi olla liberaaleja. Jokaisen ammattitoimittajan täytyy ymmärtää, että maailma on monipuolinen, että erimielisyyden tukahduttaminen on vaarallista yhteiskunnalle ja jopa Suomi-kuvalle”. [6]

Suvaitsevaisuus tarkoittaa erilaisuuden ja erojen hyväksymistä. Kerkko Paanasen porukka on tullut tunnetuksi täysin päinvastaisesta asenteesta: tuo ryhmäkunta kieltäytyy hyväksymästä erilaisuutta ja eroja, hänen ryhmäkuntansa esittää vaatimuksia, joiden mukaan muiden olisi noudatettava heidän näkemyksiään siitä, mikä olisi hyväksyttävää ja tuomittavaa. Kun ryhmä vaatii, että muiden ryhmien on noudatettava sen määrittämiä rajoja, tällöin sananvapauden oikeus tulee mitä pikemmin loukatuksi. Suvaitsevaisuuden vaatimus ei voi olla yksisuuntainen ja kaksinaismoralistinen. Kerkko Paanasen ryhmäkunta on etääntynyt jo erityisen kauaksi länsimaisen sananvapauden kirjoitetuista ihanteista, jotka John Milton lausui vuonna 1644 kuuluisassa puheessaan sananvapauden puolesta ”Areopagitica” ja John Locke perusteli filosofisella kirjeellään Concerning Toleration.

Kerkko Paanasen ryhmäkunnan toiminta ilmentää pyrkimystä totalitarismin paluuseen: ryhmäkunnan vaatimuksissa poliittinen toiminta ja yhteiskunnallinen keskustelu muuttuvat vaihtoehdottomaksi, ikään kuin historia olisi väistämättömien totuuksien taistelukenttä, jossa hänen ryhmäkuntansa valvoo näiden väistämättömien totuuksien – jo koettujen ja tulevaisuudessa esille tulevien – rikkoutumattomuutta.  Noita likaisia pyrkimyksiä varten Paananen turvautuu voimakkaaseen valheelliseen leimaamiseen ”fasisti” tai ”uusnatsi” myös sellaisista henkilöistä, jotka ovat nimenomaisesti arvostelleet sellaista toimintaa ja jotka ovat keskeisiä tunnettuja yhteiskunnallisia keskustelijoita, tunnettuja luennoitsijoita ympäri maailmaa. Tietenkin yhteiskunnalliset ajattelijat ja filosofit ilmaisevat ajatuksia värikkäästi, puhuttelevasti ja haastavasti, mutta esimerkiksi Aleksandr Duginin käsityksistä on tietysti lupa olla enemmän tai vähemmän eri tai samaa mieltä: hän itse on filosofisessa mallissaan 4PT (Neljäs poliittinen teoria) esittänyt irtiottoa sekä tyhjyyteen uppoavasta liberalismista kuin kommunismista ja natsismista sekä muukalaisvihaa ja yltiönationalismia ilmentävästä politikoinnista. Dugin kirjoitti laajassa artikkelissaan vasta äskettäin 18.4.2014[8], että hän tahtoo säilyttää etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden.[7]

Terrori voi syntyä hallintamuodoksi juuri siellä, missä ihmiset elävät eristettyinä toisiaan vastaan. Valitettavasti Kerkko Paanasen ryhmäkunta tahtoo perustaa juuri tuollaisen ilmapiirin, jossa eri mieltä olevat ihmiset eivät voi aidosti kohdata toisiaan. Ihmisten ja aatteiden välisen suoran kohtaamiseen korvaa valitettavasti sensaatiot ja vilkas mielikuvitus, mikä näyttäisi sopivat Paanasen toiveille totalitarismin paluun puolesta. Kerkko Paananen kuvittelee, että eristetyillä ihmisillä ei ole valtaa. Siksi erimielisten eristäminen ja voimattomaksi tekeminen eli täydellinen toimintakyvyttömyys kuuluvat hänen agendalleen niin kuin on aina ominaista tyrannioillekin.

Lisättäköön detalji, että Paananen on Suomen Penin jäsen ja Finrosforumin nykyinen puheenjohtaja (Heidi Hautala ei ole enää puheenjohtaja).

Viitteet:



[8] http://www.motpol.nu/english/2014/04/18/some-suggestions-regarding-the-prospects-for-the-fourth-political-theory-in-europe-by-alexander-dugin/  

Kirjoittaja:


Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html