torstai 19. kesäkuuta 2014

Riippumaton turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen Nato-jäsenyyden destruktiivisesta interferenssistä

Suomi ei ole suurvalta, eikä Suomen pitäisi käyttäytyä ikään kuin suurvaltana.

Suomen turvallisuuspoliittinen asema Itämeren rannalla Ruotsin, Norjan ja Venäjän naapurina on vakaa. Venäjän näkökulmasta on erittäin edullista, että pieni Suomi säilyy itsenäisenä riippumattomana valtiona, koska itsenäinen Suomi ei kykene edes pahimmassa halussaan ja hurjimman skenaarion mukaan aiheuttamaan sotilaallista uhkaa Venäjää vastaan, lukuun ottamatta ehkä paikallisia rajakahakoita, joihin Suomen Hornet-lentokoneet ja armeija kykenisi.




Itsenäinen Suomi on Venäjän näkökulmasta paras ratkaisu 

Jos Suomi kutsuisi jopa koko suuren reservinsä sotilaalliseen hyökkäysrintamaan, varustaisi heidät parhain kumisaappain, rynnäkkökiväärein ja maamiinoin sekä varustaisi hyökkäykseen myös parhaan ja ainoan miinalaivansa ja parhaat toimintakykyiset Hornet-hävittäjäkoneensa kovimman mahdollisen iskun toteuttamiseksi Venäjän Federaatiota vastaan, niin siitä huolimatta tavanomaisena suomalaisena miehenä voisin istua aivan rauhassa Pietarissa Nevski Prospektin terassilla, tilata blinit ja jäätelöt enkä näkisi minkään hyökkäyksen uhkaa. Tuskin ennättäisin syödä blinit loppuun, kun Suomen hyökkäyksen voima olisi jo hyytynyt totaaliseen tappioon. Todennäisemmin sadattuhannet muutkin suomalaiset istuisivat - jopa vastoin Suomessa annettua sotilaallista määräystä - mielummin Nevski Prospektin terrasseilla syömässä blinit, jäätelöt tai jos jotakin huvittaa, niin juomassa oluet, pikemmin kuin liittyisi jo ennakkoon epäonnistuneeksi arvattavaan sotaretkeen Venäjää vastaan.

Täten Venäjän näkökulmasta suurvallan ei tarvitse uhrata resursseja Suomea vastaan, joka ei kykene sotilaalliseen uhkaan itsenäisenä valtiona. Tilanne on erityisen suotuisa Venäjälle: itsenäisenä rajanaapurina Suomi säästää myös Venäjän omia resursseja.


Itsenäisellä Suomella on liikkumatilaa kansainvälisillä areenoilla

Itsenäisen Suomen tilanne luo merkittävästi liikkumatilaa Suomen ulkopolitiikalle ja kauppapolitiikalle kansainvälisillä areenoilla. Itsenäinen Suomi voi olla ketterä ja viisas kansalaistensa hyväksi. Sveitsin ja Itävallan tavoin Suomi voi asettua mahdollisissa Venäjän ja Läntisen liittouman välisten jännitteiden ulkopuolella. Tämä tietysti edellyttää Suomelta avointa ja johdonmukaista julistuksellista asemoitumista puolueettomaksi, liittoutumattomaksi maaksi. 

Siinä missä Naton jäsenvaltiot leimautuvat kansainvälisissä kriisipesäkkeissä ja tulevat kostotoimenpiteiden kohteiksi, erityisesti terroristien iskujen mahdollisiksi objekteiksi, niin Suomi voi itsenäisenä valtiona tukea rauhanmekanismien toteutumista taistelevien ja kiistelevien osapuolten välille, tai säilyttää näkymättömyys silloin kun se on parasta suomalaisille.

Venäläisten näkökulmasta itsenäiselle pienelle Suomelle on helppo suvaita epäasiallinen räikeä kielenkäyttökin, vaikka sitä ei tietenkään pidetä mitenkään sivistyneenä piirteenä. Monen venäläisen näkökulmasta ärhentelevä Suomi on kaikesta huolimatta niin kuin söpö pieni harmiton, mutta vähän äkäinen koiranpentu, joka näykkii ja haukkuu isompaansa. Pieni koiranpentu ei sittenkään menetä söpöyttään, koska hän on tosiasiallisesti harmiton. Tätä pientä koiranpentua voi helliä ja paijata.

Tilanne muuttuu erilaiseksi Nato-jäsenyydessä

Nato-jäsenyydessä Suomi on luovuttanut itsenäisyyttänsä ja neutraliteettinsa, mikä rajoittaa Suomen liikkumatilaa kansainvälisillä areenoilla. Suomi olisi valmiiksi leimattu sekä valtiollisten toimijoiden että kriminaalien vaarallisten ryhmien näkemyksissä.

Nato-jäsenyyden myötä Suomi ei kykenisi neutraliteettiin kansainvälisten konfliktipesäkkeiden ratkaisuissa, vaan tulisi vedetyksi osana sotilasliittoa yhä uusiin tilanteisiin, joista suomalaisia tuotaisiin kotiin sinkkiarkuissa. Venäjän suhteen Suomen lähentyminen tai liittyminen Natoon tuo lisääntyvän uhkan.

Itämeren alueella sotilasliitto Nato on Venäjää sotilaallisesti uhkaava järjestelmä. Sellaisena Nato mielletään Venäjällä ja sellaisena Nato mieltää itsekin tehtävänsä. Tästä on myös paljon näyttöjä ei-julkisista paljastuneista asiakirjoista ja julkisista lausunnoista. Suomalaisten mahdolliset tarkoitushakuiset toisenlaiset julkiset vakuuttelut eivät muuta olemassa olevia kovia seikkoja toiseksi. Kauniit puheet Natosta vapauden ja rauhan hyvien arvojen yhteisönä, joka ei olisi mitenkään suunnattua Venäjää vastaan, eivät ole mitenkään uskottavat. Edes Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjanmaan parista sadastatuhannesta lehmästä tuskin löytyy yhtä niin tyhmää lypsylehmää, joka uskoisi tuollaista kaunista valetta Naton rauhantahtoisuudesta.

Nato-jäsenenä Suomen sotilaallinen turvallisuus ei vahvistuisi

Mahdollisen pahimman skenaarion mukaan sotilasliitto Nato joutuisi aseelliseen välienselvittelyyn Venäjän kanssa. Samantekevää mistä syystä tuo aseellinen välienselvittely puhkeaisi. Itsenäisenä valtiona Suomi voisi pysytellä selkkauksen ulkopuolella, vaikka Suomeen kohdistuisi varmasti poliittista painostusta. Suomen pysyttäytyminen selkkauksen ulkopuolella sekä poliittisesti että aseellisesti olisi myös Venäjälle edullista, jota Venäjän intressien mukaista on tukea. Sitä vastoin Nato-jäsenenä Suomi tulisi osalliseksi mahdollisia aseellisia välienselvittelyjä Venäjän kanssa. Siinä tilanteessa Suomi tulisi kohdelluksi myös viholliseen kuuluvan sotilasliiton jäsenenä, jota kautta voisi vihollinen kohdistaa uhkaa Venäjää vastaan.

Naton ja Venäjän välisessä konfliktissa on selvää, että pienten valtioiden Nato-jäsenyys ei tuo näille valtioille lisäarvoa turvallisuuden hyväksi, vaan nämä valtiot joutuisivat sotatoimien kohteeksi. Venäjän tulisi varautua Nato-jäsenenä toimivaa Suomea vastaan entisen itsenäisen maan alueen kautta mahdollisesti tapahtuvien kuljetusten ja huoltovalmiuden tuhoamiseksi. Epäilemättä muutama ydinpommi tulisi suunnatuksi Suomea, niin kuin kaikkia Nato-valtioita vastaan. Poliittisesta ja sotilaallisesta tilanteesta riippuu tietysti keinojen käytännöllinen toteutus. Todennäköisemmin Naton ja Venäjän välisessä sotilaallisessa konfliktissa – riippumatta sotilaallisen konfliktin aloittajasta – Venäjän asevoimat miehittäisivät ensimmäisen puolen päivän aikana Baltian maat ja Suomen sekä Ruotsin, jotka olisivat lupautuneet Nato-jäsenyydellä sotilasliiton resurssiksi. Siinä tilanteessa ennättäisin ehkä syödä Nevski Prospektillä blinit loppuun ja nauttia jäätelönkin, mutta paljon pitempää eivät näiden valtioiden puolustus ja itsenäisyys kestäisi Nato-sotilasliiton jäseninä mahdollisessa kansainvälisessä vakavassa suursodassa.

Suomen tulisi vahvistaa riippumattomuuttaan itsenäisenä valtiona

Riippumattomana itsenäisenä valtiona Suomi ei joutuisi mahdollisessa kansainvälisessä vakavassa suursodassa kohteeksi tai läpikulkumaaksi, vaikka Lännen toimijoiden puolesta sellaisia paineita Suomea kohtaan varmasti asetettaisiin. Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi keskeisin sotilas- ja turvallisuuspoliittinen ilmansuunta on poliittisesta ”lännestä” tulevat aseelliset uhkat, joita yhtä paljon Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa Suomen puolustusvoimien tulisi torjua entistä tehokkaammin. Sen sijaan että Suomen puolustusvoimia integroitaisiin Nato-järjestelmiin sopiviksi, niin Suomen asejärjestelmien, tietojärjestelmien ja komentorakenteiden irrottamista Naton prosesseista tulisi panostaa itsenäisen valtion turvallisuuden vahvistamiseksi.

Voidaan kysyä hyvin aiheellisesti, miksi siis jotkut sotilasjohtajat ja poliittiset päättäjät tukevat näkyvästi ja äänekkäästi Nato-jäsenyyttä? Saavatko he henkilökohtaisesti tai heidän ryhmäkuntansa kollektiivisesti jotain taloudellista hyötyä tai muuta etua Nato-suhdeverkostojen avulla?


Kirjoittaja tukee rauhanomaista elämää ja hyviä ystävällisiä naapurisuhteita Suomen ja Venäjän välillä. Kuvassa kirjoittaja Prospekt Engelsin varrella eräällä terassilla odottamassa jäätelöä kesällä 2012.

Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
LinkedIN profile