torstai 12. kesäkuuta 2014

Viron tuomioistuin voimisti ryssävihaa ja derussofikaatiota ”ukrainisaation” nimissä. Samanaikaisesti myös Suomessa ”Nato-miesten” ryssävihakirjoittelu voimistuu.


 
Viron tuomioistuin perusteli 4. kesäkuuta 2014 päätöstään kieltää venäläislasten äidinkielensä mukainen opiskelu ”valtavirtaistamisen” turvallisuuspoliittisella tarpeella ja ”ukrainisaation”-nimellä tunnetulla politiikalla. Samanaikaisesti NATO-miesten ryssävihakirjoittelu on voimistunut tiettyä kansanryhmää vastaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Ei jää yhtään epäselväksi, että tuo ryssävihakirjoittelu ei ole enää pelkkää russofobista epäluuloisuutta ja tietämättömyyttä, vaan se on muuttunut kansalaisilmapiiriä pahasti likaavaksi suoranaiseksi ryssävihatoiminnaksi, joka vaikuttaa ainakin osittain jopa järjestäytyneeltä vihatoiminnalta.

Ryssävihakirjoittelu

Entuudestaan tuntemattomat niin sanotut ”upseerit ja herrasmiehet” ovat Nato-lumossaan kirjoitelleet  Facebookissa minulle toistuvasti sellaisia kommentteja, joissa he haukkuvat aivan häpeilemättä, että ”Riistäjäroisto Venäjä on Suomelle aina ollut” (Janne Vaahtovuo) . Venäjää kutsutaan ”aggressiiviseksi roistovaltioksi”. Samaan vihaiseen aateveljeyteen kuuluu tyypillisesti myös Keisarin Suomen siunauksellisen hyvän kauden epärehellinen leimaaminen vastakohdakseen, kurjuudeksi, ikään kuin Ruotsin kausi olisi tehnyt Suomen mahtavaksi mutta Keisarien Venäjä olisi tuhonnut Suomen.




Ryssävihakirjoittelun seurauksena vihatuiksi ja uhatuiksi joutuvat sellaiset ihmiset, jotka tahtovat isänmaallista suhdetta itsenäiseen rauhantahtoiseen Suomeen sekä ystävällisiä , molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita suureen Venäjää, joka on tosiasiallisesti myös synnyttänyt Suomen ja suomalaisen kulttuurin. Eipä ole harvinaista, että menestyneiden konsulttien mukaan on mahdotonta saada Suomessa työtä, jos ylistää Vladimir Putinia ja Venäjää. Se merkitsisi samaa kuin henkilö ei tahtoisi edes saada työtä. Suomalaisen yleistyneen käsityksen mukaan Putinia ja Venäjää kunnioittavien ihmisten älykkyysosamäärä ei ylitä kengänkoota. Niin "venäjämielisyyttä" pidetään Suomessa laillisena tai ainakin hyväksyttynä syrjinnän perusteena työhönvalintatilanteessa:




Yleensä ryssävihakirjoittelusta ovat vastuussa epäisänmaalliset kauppamiehet, jotka tahtoisivat myydä Suomen ulkopoliittisen ja sisäpoliittisen liikkumatilan ja vapauden Washingtonin pyrkimyksille, jotka ovat kaikkea muuta kuin rauhantahtoiset ja kunnialliset.  Vähääkään ei jää epäselväksi noista internetin sosiaalisen verkoston ja valtamedian puheenvuoroista, että ”Nato-miesten” pyrkimykset ovat Venäjää vastaan vihamieliset.  Ei pidä unohtaa Guardian-sanomalehden julkaisemaa Wikkileaks-paljastusta vuoden 2010 lopulla, kun Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan rinnalla Nato-joukot Yhdysvalloista, Britanniasta ja Saksasta kaavailivat sotatoimia Venäjää vastaan. Amerikan Yhdysvaltojen salaisten asiapapereiden perusteella oli aivan selvää, että Naton sotakoneet eivät ole Itämeren alueella pelastamassa Saimaan norppia, vaan Nato on suunnattu Itämeren alueella Venäjää vastaan. Naton arvoyhteisön rakenteisiin ja perusteisiin kuuluu valitettava ryssäviha, niin kuin on taas kerran saatu nähtäväksi myös Nato-Viron tuomioistuimen päätöksestä 3. kesäkuuta 2014.

Yleiset väitteet siitäkin, ettei yhtään Nato-maata vastaan olisi hyökätty, ovat myös vääriä. Alankomaissa 30.5.2009 hyökättiin kuninkaallista perhettä vastaan. Italiaa ovat koetelleet useat terrori-iskut. Terroristi-iskuissa kuolleiden lista on myös pitkä Ranskassa. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat olleet lukuisten terrori-iskujen kohteena - sekä tietysti sekaantuneet sotilaallisiin iskuihin ympäri maailmaa. Turkin pääministeri Erdoğan on toistuvasti julistanut, että maa on sodassa Syyrian kanssa, joka olisi tuhonnut Turkin sotakoneita ja tappanut ainakin 74 turkkilaista, mutta silti NATO ei uskalla avoimen territoriaalisen sodan tavoin puuttua tilanteeseen. 

Viron tuomioistuimen menettely 3. kesäkuuta 2014 antaa ikävän viitteen eurooppalaisen Nato-maan arvoihin, joihin näyttää kuuluvan kansallisuuksien sorto kielellisin ja kulttuurisin perustein.

Viron tuomioistuimen päätös valtavirtaistamisesta

 3. päivä kesäkuuta 2014 Naton ja Kapon kurituksessa   Viron tuomioistuin antoi tuomionsa ja perusteli, että Venäjän kieli estäisi yhteiskunnan ”valtavirtaistamisen”, jolle synonyymit käsitteet ovat derussofikaatio ja   ”ukrainisaatio” («украинизацию»).




Viron tuomioistuimen mukaan venäjän kielen säilyttäminen ei edistä venäjänkielisen väestön valtavirtaistamista osaksi virolaista yhteiskuntaa. Tallinnan hallinto-oikeus antoi tämän määräyksen Viron parlamentin edustajan Mihail  Stalnuhin valitusta vastaan, kun hän vaati Viron suojelupoliisia (KAPO) poistamaan nimensä maininta vuosikirjasta 2011. KAPO katsoo valtionvastaiseksi Stalnuhin tiukat toimet venäläiskoulujen virolaistamista vastaan. Mihail Anatolevits Stalnuhin kommentoi omalla blogillaan:

En ole yllättynyt, että vaatimustani ei täytetty, mutta olen syvästi hämmästynyt, mitä argumentteja käytetään tässä tutkimuksessa. Vaikka useimmat meistä ajattelevat, että venäjänkielen ongelma on julkisissa kouluissa puhtaasti koulutuksellinen väärinkäsitys, niin tuomioistuin muotoilee seuraavasti päätöksen kohdassa 7.5.: 'Viron turvallisuus riippuu kotouttamispolitiikan menestyksestä. Toimet, joilla pyritään säilyttämään venäjän kieli, eivät edistä venäjänkielisen väestön valtavirtaistamista osaksi Viron yhteiskuntaan, vaan päinvastoin, voivat johtaa vastakkainasetteluun, kansainvälisiin suhteisiin ja stressiin, joihin liittyy turvallisuusuhkia, joita ei Ukrainan ajankohtaisten tapahtumien valossa pidä aliarvioida'”.

Miksi Suomessa on niin vaikea puhua Nato-maiden ja Viron ihmisoikeusloukkauksista?

Viron tuomioistuimen päätöksellä istutettiin KAPO:n ajatusta, jonka mukaan venäjänkielinen lukio-opetus rinnastettiin jopa terroristien ja separatistien kanssa samaan joukkoon, niin kuin tuomioistuimen perustelussa lausuttiin kesäkuussa 2014. Venäläislasten ja heidän vanhempien toiveita ja oikeuksia puolustanut poliitikko leimattiin Viron turvallisuuspalvelun vuosikirjassa valtiolliseksi uhkaksi eikä oikeus suostunut poistaa nimen mustaamista!

Eipä ihme, että yhtäällä näkymät Venäjästä mahdollisuuksien suurena valtiona ovat luoneet innostusta ja toisaalla eri puolilla maailmaa koetut  tuollaiset moninaiset ihmiskunnioitusta tukahduttavat toimet ovat ajaneet useita julkisuuden henkilöitä suureen henkilökohtaiseen ratkaisuun: nämä ovat hakeneet Venäjän kansalaisiksi. Näillä ihmisillä ei ole ollut enää edellytyksiä  alistua valtavirran tavoin hiljaiseksi alistetuksi massaksi.

Ihmettelen, miten täydellisesti Suomessa vaietaan Suomen ja koko Euroopan ihmisoikeuksien vaikeuksista. Virossa käytiin oikeudenkäynti lasten venäjänkielistä kouluopetusta vastaan.  Venäläisiä lapsia ja heidän vanhempiaan syytettiin virolaisen yhteiskunnan vastaisesta toiminnasta, virolaisen valtavirtaistumisen estämisestä. Tietysti kyse on sananvapaudesta ja ihmisarvosta. Venäläisväestön opiskeluoikeuksien tuomitseminen osoittaa, että Viron maallinen valta pönkittää KAPO:n autoritaarisia rakenteita Virossa. Viro niin kuin yleisemmin myös EU tarvitsisi uudistuakseen nähdä venäläisen väestön ja venäjänkielen upeaksi voimavaraksi. Kerta kerran jälkeen on taas saanut ällistyä siitä, miten kapeasti Suomen poliittisessa kentässä ja mediassa seurataan Viron ja Baltian vaarallista kehitystä. Ilmeisesti täällä ei lainkaan noteerata, miten laajoja piirejä venäläislasten opiskelukielto koskettaa.

On selvää, että Viro on suomalaisille läheinen myös muutoin kuin halvan viinan ja seksin ostamisessa, mutta sittenkin ihmettelen, miten estyneesti Suomessa puhutaan Viron oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vaikeuksista. Presidentti voisi ottaa oikeusvaltiokysymykset ja ihmisoikeuskysymykset esille poliittisten johtajien tapaamisissa Viron kanssa ja pääministeri Euroopan Unionin puitteissa. On absurdia, että on helpompi puhua Nato-hurmiosta kuin ihmisoikeuksista Viron kanssa. EU:lla on yhteiset, velvoittavat suuntaviivat ihmisoikeuspuolustajien auttamiseksi. Kyse on poliittisesta tuomiosta, kun Viro pakottaa valtavirtaistamisen nimissä venäläisen kouluopetuksen loppumiseen. On ilmeistä, että Viron tuomioistuin seurasi Kapon vaatimusta, koska tarkoituksena on saada pieninkin vapauden henki takaisin pulloon.

En usko, että Viro enää onnistuu tukahduttaa kansalaisoikeuksia ja –vapauksia.  Ongelma on siinä, että Viron turvallisuusviranomaiset ja poliittinen johto panevat valitsemaan: joko seurustelet meidän ehdoilla tai sinut pistetään maahantulokieltoon ”kreml-mieliseksi” leimattuna ihmisenä. Toivoisin, että suomalaiset poliitikot suostuisivat virallisesti tapaamaan Viron sorretun venäläisväestön edustajia, joita käy myös Suomessa.  Viro on yksi niistä valtioista, joissa yritetään kaikin voimin tukahduttaa ihmisoikeuksien puolustajat. Nämä ihmiset joutuvat jopa vakavaan vaaraan, jos he puhuvat kohteluistaan.

Monet toimeliaat ihmiset pakenevat Venäjälle ”uusiksi venäläisiksi”

Venäläinen wikipedia ja Ruxpert esittelevät ja käyvät keskustelua ulkomaalaisista, ”uusista venäläisistä”, jotka ovat kokeneet innostusta Venäjän kansalaisuuden ja Venäjällä tapahtuvan elämän puolesta.  Keskustelu perustuu Venäjän valtiollisen «Россия-24» -kanavan reportaasiin aihepiiristä.



Menestynyt amerikkalainen ammattikoripalloilija Rebecca Lynn ”Becky” Hammon (Бэкки Хэммонд) [3]on ensimmäinen esimerkki henkilöstä, josta tuli  Venäjän maajoukkueen edustaja olympiakisoissa 2008 ja 2012. Julkisten tietojen mukaan kuuluisa amerikkalainen pornotähti, laulaja ja malli Sasha Grey kirjoitti vuoden 2013 alussa, että hän haluaa Venäjän kansalaisuuden[5] ja myöhemmin hän myös esitteli Venäjän passia.[4]




Linkki alkuperäiseen tekstiin: Ruxpert


Ranskalainen kuuluisa näyttelijä Gérard Depardieu[6] lienee kansainvälisesti tunnetuin venäläistynyt henkilö, jonka myös Ruxpert mainitsee.

Ruxpert esittelee myös ”tunnettujen maahanmuuttajien mahdollisten ehdokkaiden listan” (Возможные кандидаты в список известных мигрантов). Listalla on kuuluisa amerikkalainen nyrkkeilijä Roy Jones Jr.,[7] joka ilmoitti 23. joulukuuta 2013, että hän tahtoo Venäjän kansalaisuuden.[8]

Amerikkalainen NBA-koripalloilja Kelly Deshawn McCarty sai Venäjän kansalaisuuden.[9] Syyriassa syntynyt kuuluisa armenialainen pop-laulaja Avraam Russo sai Venäjän kansalaisuuden.[10] Brasiliassa syntynyt maailmantason futsal-pelaaja Cirilo Tadeus Cardoso Filho sai Venäjän kansalaisuuden ja pääsi Venäjän futsal-jalkapallon maajoukkueeseen.[11]

Ruxpertin ja Wikipedian listan tekee mielenkiintoiseksi, että edellisten maailmantähtien jälkeen siinä mainitaan itähelsinkiläinen pitkäaikaistyötön Juha Molari, joka määritellään sanoilla ”Suomen luterilaisen kirkon entinen kirkkoherra, teologian tohtori, televisiokommentaattori, torjuu aktiivisesti Suomen russofobiaa- ei ole siirtynyt Venäjälle, mutta silti suunnittelee” (бывший финский лютеранский настоятель, доктор богословия, телеобозреватель, сторонник активной борьбы с русофобией в Финляндии - в Россию не переехал, но все собирается). 

On totta, että tekisin mielelläni valmisteluja yhteiskunnallisen toimintakykyni palauttamiseksi aktiiviseksi, mihin uudistumiseen tarvitaan Venäjän kansalaisuutta ja Venäjällä asumista, koska Suomessa on mahdotonta saada turvallisia oloja yhteiskunnalliselle aktivismille. Muutama päivä sitten eräs kiivas Naton kannattaja julkaisi videon, jossa hän puukotti valokuvaani lenkkipolkuni varrella ja pari päivää aiemmin hän julkaisi valokuvan hautakivestä, johon hän oli hakkauttanut nimeni ja kuolinvuoden 2014.

Sekä vähemmän merkittävät yksilöt ja yhteisöt että erittäin vaikutusvaltaiset tahot ovat dokumentoidusti aktiivisesti toimineet yhteiskunnallisen aktivismin ja kansalaisoikeuksien vahingoittamiseksi Suomessa. Siksi tukahduttavaksi muuttuneesta maasta ja sen kansalaisuudesta olisi tietysti siunattua päästä Venäjän kansalaiseksi, jos samanaikaisesti järjestyisi myös perheelle riittävät mahdollisuudet Venäjällä sekä kansalaisuutta määrittävät oikeudelliset edellytykset täyttyisivät. 

 Suomessa syntyneenä suomalaisena olen tahtonut aina parasta Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden puolesta kaikenlaisia "washingtonilaisia juonittelijoita" vastaan. Suomessa olisi muutoin erityisen hyvä elää, jos ryssäviha ei voimistuisi nykyisiin mittoihinsa enkä henkilökohtaisesti ja lasteni kanssa joutuisi kärsimään vallitsevasta ilmapiristä sekä jos Suomi pitäisi hyvät ystävälliset suhteet isoon naapuriin Venäjään.

Sydämessäni olen valmis Venäjän kansalaiseksikin, toimia niin hyvin kuin mahdollista Venäjän puolesta, vaikka käytännön taloudelliset esteet ja eräät muut tekijät ovat tähän saakka rajoittaneet sydämen äänen kuuntelemista. Kahdelle alaikäiselle lapselleni Venäjä olisi luonnollinen valinta, sillä heillä on Venäjän kansalaisuus ja he kuuluvat Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.

Koululaispoikani palkittiin lukuvuoden päätteeksi jopa "Venäjän kielen ja kulttuurin stipendillä" sen lisäksi että ilman pienintäkään poikkeusta hän sai kaikista kouluaineista erinomaisen arvosanan (отлично). Ehkä en ajattele enää vain omia mahdollisuuksia, vaan niitä mahdollisuuksia, joita lapset voivat antaa ja saada seuraavina vuosikymmeninä. Urheilevana poikana hän totesi äskettäin, että Venäjän maajoukkue olisi tietysti (unelmien maailmassa) kiinnostavempi kuin Suomen maajoukkueessa edustaminen, koska Venäjä urheilee kilpaurheilun tasolla, mutta Suomi lähinnä haastetasolla. Älykkäänä poikana ei ole varmaa, miten Suomi tarjoaa reilut ja parhaat edellytykset pitemmälle päälle, jos Naton suosittama derussofikaatio vahvistuu Suomen arvomaailmaksi.

Ruxpert pohtii myös, missä määrin Venäjälle saapuneiden maahanmuuttajien listaan pitäisi ehkä täydentää IVY-maiden maahanmuuttajilla, kuten valkovenäläinen Natalia Podolskaya, joka sai 2008 Venäjän kansalaisuuden ja edusti Venäjää Eurovision laulukilpailuissa 21.5.2005.[12] Tunnetujen maahanmuuttajien listalla on  Kirgisian entinen presidentti Askar Akajevits Akajev[13] Entinen ukrainalainen Nikolay Vladimirovich Davydenko tuli Venäjän kansalaiseksi. Hänen paras saavutuksensa on tenniksen maailmanlistalla 3.[14] Turkmenistanista lähtöisin oleva jalkapallovalmentaja Kurban Berdyev on niittänyt mainetta Venäjän Rubin Kazanin valmentajana.[15]

Azerbaidžanista lähtenyt miljardööri Aras Agalarov,[16] jonka poika on kuuluisa laulaja Emin Agalarov (esiintyi mm. 26.5.2012 Eurovision laulukilpailuissa). Azerbaidžanista saapui Venäjän kansalaiseksi  painin maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti Geider Mamediliyev (Neydar Nuraddin oglu Mammadaliyev)[17] Vuonna 2012 pikashakin maailmanmestaruuden voittanut Sergei Alexandrovich Karjakin lähti Ukrainan Krimin Simferopolista ja sai Venäjän kansalaisuuden.[18] Ukrainasta  pakeni Venäjän kansalaiseksi short track pikaluistelun olympiavoiton saavuttanut Vladimir Viktorovich Grigorev.[19] Myös Anna Buryak päätti lähteä Ukrainasta ja edustaa Venäjää Nykyaikaisen viisiottelun mestaruuskilpailuissa..[20] Pariluistelun maailmanmestari Tatiana Volosozhar on  lähtöisin Ukrainasta: hän on saanut Venäjän kansalaisuuden ja saanut voittoja olympialaisissa, maailmanmestaruuskilpailuissa ja euroopanmestaruuskilpailuissa.[21] Ukrainasta on lähtöisin myös shakin maailmanmestari Kateryna Lagno, joka siirtyi Venäjän kansalaiseksi.[22]

Listan viimeisenä mainitaan suomalaisten ja ruotsalaisten vihat saavuttanut Venäjän jääkiekkojoukkueen upeisiin voittoihin valmentanut ,Latviassa syntynyt Oleg Znarok, jolla oli Neuvostoliiton kansalaisuus vuoteen 1991, minkä jälkeen hän sai Saksan kansalaisuuden.[23][24] Mutta loistavan voiton ansiosta häntä pidetään niin kuin Venäjän kunniakansalaisena.

Viitteet

[1] 11.06.2014 08:29:18 Эстонский суд: русский язык мешает «вплетению» в общество 
http://baltija.eu/news/read/38594


[25] http://juhamolari.blogspot.fi/2014/06/missa-maarin-suomen-poliittinen-eliitti.html


Kirjoittaja on rauhaa ja rakkautta tahtova pitkäaikaistyötön suomalainen mies, yhteiskunnallinen aktivisti ja kommentaattori, joka kärsii suomalaisesta ryssävihasta ja diskrimnaatiosta toisinajattelijoita vastaan. Kirjoittaja etsii ja pohtii uusia toimintamahdollisuuksia Venäjän Federaation sekä sen kansalaisuuden avulla.



Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html