tiistai 29. heinäkuuta 2014

Historiaa tehtiin 300 vuotta sitten Hangon edustalla:Riilahden meritaistelu vapaan Itämeren puolesta

300 vuotta sitten Hangonniemen edustalla Pietari 1:n perustama uusi Venäjän laivasto saavutti ensimmäisen voittonsa, mikä oli myös Venäjän yksi tärkeimmistä voitoista Pohjansodan aikana ja Venäjän kamppailussa vapaudelleen päästä Itämerelle. 




Tällä hetkellä suomalaiset ja venäläiset historian harrastajat muistavat tätä Gangutin taistelua (Гангутское сражение), Riilahden meritaistelua, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä vuonna 1714. Venäläiset kaleerit saivat etulyöntiaseman tyvenessä säässä Ruotsin avomerilaivastosta. Pietarin laivasto onnistui valtaamaan kaikki ruotsalaisen osaston laivat, jotka vietiin sitten sotasaaliina Nevalle, vuonna 1703 perustettuun Pietarin kaupunkiin. Ruotsin taisteluun osallistuneista 1000 merisotilaasta 361 kuoli ja noin 600 jäi vangiksi.  


Venäjän Federaation nykyinen Itämeren laivasto muodostuu Kaliningradin alueen ja Leningradin alueen laivastosta. Nykyisen laivaston päätavoitteena on suojella Itämeren talousvyöhykettä ja alueen teollisen toiminnan mahdollisuuksia laittomia uhkia vastaan sekä varmistaa merenkulun turvallisuus. Venäjän laivaston päivää vietetään heinäkuun viimeisenä sunnuntaina, tänä vuonna 2014 juhla sattuu 27. heinäkuuta. Päivä kunnioittaa erityisesti Suuren Pohjan sodan aikana syntynyttä Itämeren laivastoa ja Hangonniemen edustalla saatua historiallista voittoa. Venäjän laivaston päivänä on muistettu sitä, että Venäjän merivoimat ylläpitävät sotilaallista ja poliittista vakautta läheisillä merialueilla, takaavat sotilaallisesti merenkulun turvallisuuden.

Gangutin taistelun – Riilahden meritaistelun – voittoa vietettiin tänä vuonna 2014 näyttävästi Pietarissa: ilotulitukset, paraatit ja juhlallinen liturgia kunnioittivat päivää. Venäjällä merisotalaivaston päivä (
День военно-морского флота; день ВМФ; День Нептуна) on hyvästikin syystä iloinen kesäinen juhla. Venäjällä merisotalaivaston päivä näkyy katukuvassa. Ihmiset ovat iloisia, kadut ja puistot ovat täynnä perheitä. Monet miehet olivat pukeutuneet merimiehiksi juhlimista varten. Pietarissa oli myös puistossa päivän kunniaksi viihteellistä ohjelmaa.

Venäjän merisotalaivaston juhlapäivä on juhlapäivä myös Itämeren vapaudelle ja Suomelle – Suomen valtiollisen siniristilipun voi tuntea heiluvan juhlivan kansan käsissä ja monissa juhlapaikoissa: Venäjän merisotalaivaston lippu oli innoituksena ja esikuvana Suomen valtiolliselle lipulle, kun Suomi oli vielä keisarillisen Venäjän alue. Venäjän merisotalaivaston päivä on juhla myös Itämeren sotilaalliselle tasapainolle ja vakaudelle, jotta Itämerestä ei muodostuisi sotaliitto Naton sisämerta.

Kuvassa on katkelma kesältä 2011 Venäjän merisotalaivaston juhlapäivän eräästä puistokonsertista.



Kirjoittaja rakastaa Itämerta ja tahtoo Itämeren pysyvän entistä vapaampana sotaliitto Natosta, joka on lisääntyvässä määrin häirinnyt Itämeren alueen sotilaallista ja poliittista tasapainoa. Naton Itämeren-ohjelma on yhtä häijy ja tukahduttava kuin myös Mustallamerellä, jossa Nato on lisännyt painostusta ja sotilaallisia operaatioitaan. Kuvassa kirjoittaja lepää Mustanmeren rannalla lämpimän auringon alla:


Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
LinkedIN profile