maanantai 29. syyskuuta 2014

Torsti Sirénin Facebookissa epäluulon kylvöä suomalaista valtaväestöä vastaan

Ensiksi tahdon tehdä korjauksen aiemmin kirjoittamaan tietoon, jonka mukaan MPKK:n Strategialaitoksen esimies Torsti Sirén olisi jo nyt työtön, vaan ilmeisemmin kävi kuitenkin niin onnettomasti, että hänen läksiäisiään ainoastaan juhlittiin etuajassa. Minä olin kovasti innostunut Jussi Niinistön lausuman kritiikin jälkeen, että sotaisaa politiikkaa saarnaavat upseerit olisi saatu jo vihdoin järjestykseen! Kaiken muun ohessa Torsti Sirén on korjannut Facebook-sivullaan kyseistä väärää ennenaikaista toivekuvaani. 

Muistettakoon, että Torsti Sirén on ollut myös mitä ivallisin ja äänekkäin räksyttämään Suomen hallitusta vastaan ”suomettuneisuudesta”.[1] 


Näin ollen voin myöntää, ettei onnellisuuteni ole sittenkään ihan täydellinen. Sirénin sivustolla kirjoitetaan myös kaikenlaista muuta, mikä antoi taas merkityksen meikäläisen - pienen suomalaisen miehen - alkavaan viikkoon. 

Ilmeiseltä vaikuttaa, että Nato-propagandistien tarkoituksena on kaiken älynsä ja sielunsa pahuuden voimalla rakentaa epäluuloa niitä suomalaisia vastaan, jotka eivät suostu Nato-propagandaan vaan myös asettavat kriittisiä vastakysymyksiä. 

Itse asiassa hämärät suhteet ja henkilökohtaiset hyödyt näyttäisivät sanelevan enemmän Nato-propagandistien motivaatiota kuin Venäjään rauhanomaisesti ja Natoon kriittisesti suhtautuvia Suomen kansalaisia!

Psykologi Jouni Mankonen: ”Psyko-sosiaalinen prosessi”

Torsti Sirénin Facebook-keskusteluketjussa helsinkiläinen psykologi Jouni Mankonen käyttäytyy hyvin ammatillisesti ja soveltaa suuren oppineisuutensa mukaisesti teoriaansa ”psyko-sosiaalisesta prosessista”, kun hän tekee analyysinsä ”näistä Molareista, Hellevigeistä, Bäckmanneista jne” (psykologi käyttää monikollisia muotoja). 



Mankonen, jota en ole koskaan tavannut ja jonka kanssa en ole koskaan keskustellut suullisesti tai sähköpostin välityksellä tai muutoinkaan, näyttää ilmeisen ammatillisen osaamisensa todeten kehityskulun näistä ihmisistä, jotka ”pikku hiljaa ajautuu marginaaliin, radikalisoituu ja saa muiden kuin pienen lähipiirinsä vihat niskaansa”. Niin Mankonen päätyy ammatillisesti diagnoosiin: ”Mä en usko että noin yllämainitut tyypit saa mitään rahoitusta tms. Ne ovat vain käyneet läpi psyko-sosiaalisen prosessin jossa ne samaan aikaan vihaa enemmistö että tarvitsee enemmistöä. Jos ne olisi vain älyllisellä tasolla täysin eri mieltä Suomalaisen enemmistön kanssa niin, ne vaan jossain vaiheessa kyllästyisi ja muuttaisi täältä pois tai muuten vain niitä ei enää kiinnostaisi koko inhoamansa Suomi. Mutta ei, ne vihaa yhteiskuntaa mutta samalla ne tarvitsee sitä inhoa jota yhteiskunta heille osoittaa. Ikään kuin ihmisten halveksunta vastaisi heidän elämän mielettömyyden kokemukseensa ja antaisi sille merkityksen” (kirjoitusvirheet psykologi Mankosen).

Niin etevä ja taidokas ammattimaisuuden työnäyte psykologi Jouni Mankoselta, joka ei ole edes koskaan tavannut ketään mainitsemistaan ihmisistä, ei myöskään minua! Vain tosi psykologi pystyy tuollaiseen diagnoosiin sellaisen aineiston varassa, joka Mankosella on ollut käytettävissä Sirénin toimittamana! Pientä jatkotyöskentelyä luonnollisesti tarvittaisiin Mankosen käsitteiden käytölle. Autan tässä mitä nöyrimmin ammattipsykologia siinä pulmassa, että hän ei ole kuitenkaan koskaan tavannut minua.

”Suomalainen enemmistö?”

Onhan se aivan totta, että eräässä mielessä minua voisi luokitella marginaaliin ajautuneeksi ihmiseksi. Diagnoosia sopisi myös täydentää sillä, että meitä työttömiä on noin puoli miljoonaa Suomessa. Meillä on siis suhteellisen iso marginaali. Yli puolet äänestysoikeutetuista ei äänestä EU-vaaleissa. Selvä enemmistö suomalaisista ei pelkää Venäjää eikä halua Nato-jäsenyyttä. Kutsutaanko enemmistöä marginaaliseksi väestöksi, joka olisi siis radikalisoitunut jos ja kun sillä on tällä tavalla erilaiset näkemykset kuin muutamalla Nato-propagandaa ja ryssävihaa saarnaavalla upseerilla tai iltapäivälehdistöllä? Nämä pienet tarkennukset Jouni Mankonen voisi tehdä ammattilaisuutensa suuren taidonnäytteeseen, psykologiseen profilointiin.

Mitä tulee sitten ”Suomalaiseen enemmistöön”, jonka psykologi Jouni Mankonen kirjoittaa kummasta syystä kieliopin vastaisesti isolla kirjaimella ikään kuin palvoen jotain ”Suomalaisuutta” puolijumalana tai pyhyytenä, niin todellisuudessahan ”suomalainen enemmistö” ei ole osoittanut innostusta EU-vaaleja kohtaan eikä Nato-jäsenyyttä kohtaan.  Siksi ihmettelen hiukan sitä, missä suhteessa Mankonen laittaa minut ”Suomalaista enemmistöä” (isolla etukirjaimella) vastaan.

Kuka oikeasti inhoaa Suomea?

Myös käsitteellisesti psykologi Jouni Mankonen voisi tarkentaa, mitä tarkoittaa ”älyllisellä tasolla täysin eri mieltä Suomalaisen enemmistön kanssa”. Mitä asioita tähän täyteen erimielisyyteen kuuluisi? Edelleen kiinnostaisi sekin, mitä psykologi Jouni Mankonen tarkoittaa väitteellä ”koko inhoamansa Suomi” ja ”vihaa yhteiskuntaa”. 

Mitä on ”yhteiskunnan vihaaminen”, jos henkilö maksaa veronsa, huolehtii lapsiensa hyvinvoinnista, elää raittiisti ja pukeutuu suhteellisen tavanomaisesti sekä kävelee suojatien yli vain vihreän valon palaessa? Onko Mankoselta jäänyt havaitsematta, että ainakin meikäläinen ihmispolo rakastaa Suomen sosiaaliturvaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa? Ainakin olisin tahtonut kuulla ammattilaispsykologilta nerokkaat analyysit siitä, mitä ”yhteiskunnan vihaaminen” sisältää arkiselle kielelle käännettynä, sillä eihän meikäläinen vähäosainen laitakaupungin syrjäytynyt mies oikein ymmärrä noita käsitteiden komeaa maailmaa, jonka varassa Mankonen määrittää minua.

Erityisesti tahtoisin kysyä sitä, kuka oikeasti vihaa Suomea? Vihaavatko Suomea ne Nato-houkat, jotka myyvät koko Suomen historian, väestön ja maa-alan Amerikan Yhdysvaltojen geopolitiikan tarpeisiin oman henkilökohtaisen ura- ja palkkatoiveen tähden, vai ne Suomen kansalaiset, jotka enemmistönä vastustavat sotilaallista liittoutumista sotilasliiton kanssa ja tukevat rauhanomaisia ystävällisiä suhteita Venäjään?

Psykologi Mankosen mukaan ”ne tarvitsee” – tarkoittaen ilmeisemmin myös meikäläisen pitkäaikaistyöttömän köyhäparan lisäksi suhteellisen hyväosaisia Jon Hellevigiä ja Johan Bäckmania – ”sitä inhoa jota yhteiskunta heille osoittaa”, sillä tällöin ”ihmisten halveksunta” vastaa ”heidän elämän mielettömyyden kokemukseen ja antaa sille merkityksen”.  

En osaa yhtään arvata, missä määrin Hellevigin ja Bäckmanin kokemus elämänsä mielettömyydestä on edes toteutunut, sillä en ole tavannut noita erinomaisia Venäjä-spesialisteja jo vuosiin. Olen kuitenkin omasta puolestani tosi kiitollinen, että Mankonen on tuonut esille tuon elämän mielettömyyden kokemuksen, jossa itsekin kurjistun päivästä toiseen. Sen vuoksi nämä Torsti Sirénin ja hänen seuraajiensa kipeää tekevät analyysit antavat elämälleni sellaisen merkityksen, että taas tänään voin varhaisesta aamusta alkaen tuntea voimieni paluun uusiin taisteluihin: varokaa siis fasistit!  Kunpa tällaisia raikkaita aamuja olisi monta viikossa!

Miksi en muuta Venäjälle?

Psykologi Jouni Mankoselta on jäänyt vain eräs pieni sivuseikka havaitsematta analyysinsä taustatekijänä, mutta tätä älköön pidettäkö kritiikkinä hänen ammattimaisuuttaan vastaan psykologina: kyse siitä, miksi joku on muuttanut tai ei ole muuttanut pois täältä Suomesta, jonka ”yhteiskuntaa” nämä ihmiset ”vihaisivat”. Mankonen selittää ”psyko-sosiaalisen prosessin” avulla sitä, miksi ”Molarit, Hellevigit ja Bäckmanit” eivät ole muuttaneet pois Suomesta. Hellevig ei kuitenkaan tiettävästi asu edes Suomessa. Bäckman näyttää viettävän suuren osan vuodesta muualla kuin Suomessa. Täten Mankosen tuomio kohdistuu todenperäisemmin vain minuun, mutta myös tällöin pieni sivuseikka jää havaitsematta. 

Ehkä psykologi unohti korkean palkkansa lumoissa sen näkökulman, joka köyhällä ihmisellä vaikuttaa elämään. Miten suomalainen pitkäaikaistyötön ihminen voisi muuttaa köyhyydessään toiseen maahan? Hänellä ei ole varaa usean tuhannen euron muuttokuormaan. Hänellä ei ole varaa asunnon vuokraamiseen toisessa maassa. Hänellä ei ole varaa jättäytyä yhtään päivää suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Hänellä ei ole edes oikeutta asua esimerkiksi Venäjällä pysyvämmin ilman työlupaa ja sen mukaista oleskelulupaa. Mistä hän rakentaisi siis toimeentulonsa toisessa maassa? Siksi Suomessa pysymisen syynä ei ole sittenkään niin paljon tuo ”psyko-sosiaalinen prosessi” saadun halveksunnan suuresta eksistentiaalisesta henkilökohtaisesta tarpeellisuudesta itse kullekin, vaan enemmän taloustilanteen kylmät rationaaliset tekijät. Tätä älköön kuitenkaan tulkitko mitenkään psykologi Jouni Mankosen ammatillisen pätevyyden kyseenalaistamiseksi, vaan ainoastaan tarkentavaksi lisänäkökulmaksi.

 Mistä on kyse herra ja rouva kapteeni Vaahtovuon epäluulon kylvössä toimeentuloani kohtaan?

Kapteeni Eerika ja Janne Vaahtovuo peukuttavat tykkäämisensä Mankosen psyko-sosiaalisen prosessin kuvailulle, mutta osoittavat kommenteissaan myös tyytymättömyyttä sitä kohtaan. Tällä kertaa rouva Vaahtovuo viittaa siihen, että minä ´jaksan jankuttaa olematonta rahatilannetta ja silti käyn säännöllisesti (ainakin omien juttujensa mukaan) Venäjällä, ajan sinne ihan kunnollisella autolla, vien lapset aktiivisesti harrastamaan ja vielä lomailen perheeni kanssa´. Eläkeläissetä Pauli Saarinen ja nettimaailman neroksi itsensä kokeva Panu Höglund tykkäävät tuosta epäluulon kylvöstä, jota rouva ja herra Vaahtovuo ovat toistuvasti levittäneet toimeentuloani kohtaan. Vaahtovuo on usein kirjoittanut Facebook-sivullani, että hän ei usko toimeentuloni jäävän työttömyyskorvaukseen.

Herra ja rouva Vaahtovuon täytyy väistämättä tietää, että puoli miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista elää yhtä niukoissa oloissa kuin minäkin. Kun lukuun ei lasketa päihdeongelmaisia, niin valtaosa näistä köyhistä suomalaisista rakentaa niukkuudessaan elämän, jossa he huolehtivat lapsistaan, monella on myös jonkinlainen auto, halvat matkat ovat mahdollisia. Aiemmin minulla oli keskiluokkaan kuuluvat uudehkot  BMW 535, ML-sarjan Mercedes-maasturi, S-sarjan Jaguar ja RX-sarjan Lexus-maasturi yms., mutta nyttemmin minun piti luopua paremmasta autosta ja vaihtaa halpaan kulkuvälineeseen. Niin myös monella työttömällä tuttavalla on vastaava tai parempi auto kuin minulla. Millainen auto olisi kapteenien mukaan sopiva pitkäaikaistyöttömälle, jos nykyistä autoa pitää määritellä erityisesti sanoilla "ihan kunnollisella autolla"? Mitä kapteenipariskunta edes tietävät autostani?

Mistä on siis kyse herra ja rouva kapteeni Vaahtovuon epäluulon kylvössä toimeentuloani kohtaan? Tarkoituksena on kyseenalaistaa suomalaisen riippumattoman köyhän ihmisen vilpittömyys tässä tilanteessa, jossa köyhä kysyy pikemmin toimeentuloa hengissä säilymistä varten ja tahtoo rauhan rakentajia Venäjä-suhteille kritisoiden täten Nato-propagandistien vihakampanjoita. Kyse on demokraattisten oikeuksien tukahduttamisesta, johon Nato-propagandistit tahtovat manipuloida poliittista järjestelmää ja kansalaismielipidettä. Ensinnä demokraattiset oikeudet tukahdutetaan väitetyiltä Kremlin trolli-armeijalta ja oikeuksiaan vaativilta venäläisiltä maahanmuuttajilta. Sen jälkeen demokraattiset oikeudet tukahdutetaan köyhiltä suomalaisilta, jotka eivät suostu Nato-intoiluun ja ryssävihaan, vaan sitä vastoin kysyvät hyvinvoinnin ja toimeentulon puolesta. Nämä jälkimmäisetkin leimataan vilpillisiksi maksetuiksi Kremlin sanansaattajiksi!

Mitä tulee Venäjän matkoihini, niin omalla autolla on halvempaa matkustaa Pietariin ja takaisin kuin ruuhka-aikaa kaksi kertaa lähteä Itä-Helsingistä autolla Espooseen ja tulla takaisin. Silti Suomen valtio katsoo, että työttömän työvoiman on kyettävä tuollaiseen ja suurempaan matkustamiseen palkattoman koulutuksen tai ”harjoittelun”  hyväksi säännöllisesti. 

Tänään maanantaina 29.syyskuuta 2014 oli hyvin tyypillinen pankkipäivä. Ostin bensa-asemalla Mastercard-velkakortilla bensaa 10 eurolla: bensaa tarvitsen pojan erästä harrastusmatkaa varten tänään ja keskiviikkona. Enempää en uskaltanut tehdä velkaa. Tämän jälkeen siirsin Visa-velkatililtä 39 euroa velkarahaa käyttötilille ja OP-joustoluotto-tililtä 17 euroa velkarahaa käyttötilille.  OP-joustoluottotilille jäi käyttövaraa 1 euro ja Visa-velkatilille 59 senttiä. Niin sain käyttötilille riittävästi rahaa, jotta voin maksaa Suomen palloliiton Uudenmaanpiirin leirimaksun pojan jalkapalloharjoittelua varten (35 €) ja karhukirjeellä jo muistetun puhelinlaskuni 30,44 €. Kun maksoin velalla nuo laskut, niin käyttötilille jäi rahaa 2,76 €. Huomenna tiistaina voin tehdä Kelaan uuden anomuksen työmarkkinatuen maksua varten. Raha saapuu torstaina 2. lokakuuta. Silloin minä voin maksaa yhden päivän myöhässä pojan jalkapalloseuran loppukauden harjoittelumaksun ja varustemaksun. Rahaa jää myös se muutama kymmenen euroa, jotta voin ajaa autolla Pietariin – uskoipa kapteeni Eerika Vaahtovuo tai ei matkustamistani Venäjälle. Mahdollisesti hän ei lainkaan usko, että olen käynyt Venäjällä.  


Mistä on kyse Torsti Sirénin ja kaveripiirinsä vapaussoturin valloituslaulussa ”ryssien valtaa” vastaan?

Eilispäivän ja tämän päivän aikana epäluulon kylvö meikäläistä pitkäaikaistyötöntä suomalaista miestä kohtaan on jatkunut Torsti Sirénin – Suomen johtavan informaatiopsykologisen sodankäynnin taistelijan – Facebook-sivulla lähes sadan kommentin verran. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Sirén kaveripiirinsä kanssa kohdistaa huomionsa tähän yhteen ja samaan vähäisimpään pitkäaikaistyöttömään suomalaismieheen. Sotilaiden kiinnostuksella ei pitäisi olla mitään sotilasstrategista tarkoituksenmukaisuutta. Keskusteluihin osallistui tällä kertaa kuitenkin Torsti Sirénin ohessa myös Juha Puistola, Eerika Vaahtovuo, Janne Vaahtovuo ym.

En itse voinut osallistua tuohon keskusteluun, sillä  jo aiemmin suljin oman Facebook-sivuni. 

Sirénin tukemaa parjauskampanjaa ja epäluulon kylvöä sopisi arvioida siitä informaatiopsykologisesta näkökulmasta, mikä olisi epäluulon kylväjien mahdollinen tarkoitusperä:
(a) kääntää huomio pois ryssävihaa ja russofobiaa saarnaavien Nato-haukkojen omista rahallisista verkostoista ja sidosryhmäsuhteista;
(b) kaikkinaisen moraalisen halveksunnan avulla eliminoida kansalaisyhteiskunnan demokraattisia vapauksia ja perustuslaillisia oikeuksia käyttävät suomalaiset, mikäli nämä suomalaiset osoittautuvat ryssävihaa saarnaavia Nato-haukkoja vastaan kriittisiksi.

Nato-haukkojen toiveena on, että eihän kukaan suomalainen ihminen tahtoisi tuntea itseään marginaaliseksi houkaksi, jollaiseksi kuitenkin juonikkaasti ja kavalasti Sirén ja hänen kaveripiirinsä leimaavat minut ja meikäläistä paljon osaavammat ihmiset pelkästään sillä perusteella, että meikäläiset eivät liity Torsti Sirénin kaveripiiriin ja vapaussotureiden valloituslauluun ”ryssien valtaa” vastaan.




[1] Juha Molari 21.9.2014. Maanpuolustuskorkeakoulussa syytetään Suomen hallitusta suomettuneeksi. http://juhamolari.blogspot.fi/2014/09/maanpuolustuskorkeakoulussa-syytetaan.html



Kirjoittaja elokuussa 2014 Pietarin valtiollisen finanssi- ja ekonomiyliopiston edustalla. Tässä koulussa opiskelin vuosina 2003-2004.

Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)