maanantai 6. lokakuuta 2014

Rupla ennätyksellisen alas suhteessa dollariin: isku Lännen vientiä harjoittaville yrityksille

Suomalaisessa ja läntisessä mediassa on manattu vuoden 2014 loppupuolella jälleen kerran uusia signaaleja Venäjän Federaation ikään kuin kohta kohtaamasta "kauheasta romahduksesta", joka on jo palauttanut journalistien, poliitikkojen ja aktivistien mieleen muistot Neuvostoliiton romahtamisesta. Nämä muistot ovat palanneet useankin journalistin mieleen, vaikka monet heistä olivat silloin vielä lapsia tai leikkivät nuorukaisina Suomen markoilla. "Suureen romahdukseen" liittyvän uskomuksen jälkeen "aktivistit", "toimittajat" ja "asiantuntijat" ovat kiirehtineet Suomessa ainakin jo sosiaalisessa mediassa vastaamaan jopa siihenkin, olisiko tuo romahdus hyväksi vai pahaksi Suomelle. Romahduksen tuntomerkkinä on käytetty ruplan ulkoisen arvon laskemista suhteessa euroon tai dollariin. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana on dollarin vaihtokurssi 6.10.2014 Moskovan pörssin aamukaupassa ylittänyt 40 ruplan rajan.

Tuskin kukaan on pohtinut ihan peruskysymystä siitä, mitä oikein tarkoittaa ”ruplan ulkoisen arvon”  tai ”vaihtokurssin” heikentyminen suhteessa euroon ja dollariin.


Mitä tulee Venäjän ruplan vaihtokurssiin suhteessa euroon, niin itse asiassa ruplan arvo on heikentynyt jo yli vuosikymmenen. Grafiikka ruplan ja euron välisen vaihtokurssin muutoksesta osoittaa, että rupla on heikentynyt merkittävästi vuodesta 1998. Tuo vuosi 1998 oli karu vuosi Venäjän hallinnossa: Boris Jeltsinin Venäjä oli ajautunut vakaviin maksuhäiriöihin.  Venäjän budjetti vuonna 1998 oli ollut suora jatke vuoden 1997 budjetille.  Hallitus esitti tuolloin uuden verolain. Ehdotukset eivät kuitenkaan saaneet suosiota kommunistienemmistöisessä Venäjän duumassa.  Verolain pyrkimyksenä oli yksinkertaistaa verotuksen rakennetta. Länsimaiset sijoittajat näkivät, että verolain käsittely osoittaa epäuskottavuutta koko Venäjän verojärjestelmää ja budjettia kohtaan. Venäjältä vetäytyivät erityisesti spekulatiiviset portfolio-sijoittajat. Venäjän uusi hallitus loi pitkänaikavälin leikkuuohjelman valtion kuluille. Kaikesta huolimatta veronkeräämisprosentti oli alhainen. Federaation verovarannot olivat vain 8.1 % Bkt:stä. Venäjän hallituksella ei ollut kykyä hoitaa velkasitoumuksiaan. Niin Venäjä jätti maksamatta velvollisuuksiaan. Moskova, Leningradin oblasti sekä eräät muut alueet eivät myöskään enää maksaneet kansainvälisiä velkojaan. Elokuussa 1998 Venäjä laski ruplansa kellumaan ja devalvoi valuuttansa, kun pankkijärjestelmä uhkasi kaatua. 26.8.1998 rupla menetti noin 40 % arvostaan Saksan markkaa nähden. Ruplan äkillisen devalvoitumisen seurauksena pankkijärjestelmä ja verojen keruu lamaantuivat. Venäläiset yrittivät nostaa pankeista rupliaan ja hamstrata tavaroita hinnankorotusten pelossa. Hallitus ilmoitti kyvyttömyytensä maksaa takaisin osaa lyhytaikaisista lainoistaan ajallaan. Duuma vaati sairasta presidenttiä eroamaan, mutta Jeltsin toistaiseksi torjui nämä vaatimukset. Uuden pääministerin nimittämisessä Jeltsin joutui erimielisyyteen hallituksen kanssa. Monet venäläiset ystäväni tunsivat kuitenkin, että he eivät suinkaan köyhtyneet elokuussa 1998, vaan merkittävästi rikastuivat: heillä oli pienet rahansa valuutoissa ja niin dollarilla he saivat nyt huomattavasti enemmän tavaroita venäläisistä kaupoista kuin aiemmin (mikäli hinnat oli määritelty ruplissa).

Pian vuoden 1998 valuuttaromahduksen jälkeen Venäjän kotimainen tuotanto vahvistui merkittävästi.  Ruplan ulkoisen arvon muutoksella oli merkittävä osansa tähän hyvään kehitykseen. Venäläisten tuottajien ja yritysten suhteellinen hintakilpailukyky parantui, kun samanaikaisesti Venäjän ulkopuolelta tuotujen tavaroiden hinta tuntui venäläiselle kuluttajalle entistä kalliimmalta ruplan ulkoisen arvon heikentymisen seurauksena.  Suomalainen huonekaluteollisuudelle vuosi 1998 oli myös vastaavien muutosten vuosi Venäjällä, jossa alkoi voimistua oma tuotanto, kun taas Suomi menetti markkina-asemiaan.

Ruplan vaihtokurssin laskeminen tarkoittaa venäläiselle yritykselle lisääntyviä edellytyksiä selviytyä hintakilpailussa euro- ja dollari-markkinoilla. Ulkomaisille turisteille ruplan vaihtokurssin laskeminen merkitsee entistä suurempaa kiinnostusta matkustaa Venäjälle matkojen kilpailukykyisen hinnan tähden. Venäläiselle turistille ruplan vaihtokurssin laskeminen merkitsee entistä suurempaa kiinnostusta toteuttaa matkailu Venäjän omissa turistikohteissa ja jättää Venäjälle lomaan varatut ruplat. Tietysti Suomen kaltaiset maat kärsivät ruplan vaihtokurssin heikentymisestä suhteessa euroon, koska venäläiset kokevat Suomeen suuntautuvan matkailun entistä kalliimmaksi. Näiden muutosten johdosta on hyvin ennenaikaista kauhistella, että Venäjän Federaation romahduksen merkit olisivat ennakoitavissa ruplan vaihtokurssin heikentymisestä! Pikemmin pitäisi tuskailla, miten Suomen käy, kun Suomesta ei tavaraa mene enää vientiin!

Kun ruplan suhdetta euroon arvioidaan pitemmällä periodilla 1998–2014, niin käy ilmi, että ruplan vaihtokurssin heikentyminen ei ole suinkaan vain Ukrainan kriisin aikainen hetkellinen ilmiö, vaan muutos on ollut ilmeinen aina vuodesta 1998 alkaen.  Kyseessä on pitemmästä kehityskulusta, jossa on nyt nopeampi vaihe. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ruplan vaihtokurssin heikentyminen ei edes merkittävässä määrin heikentänyt venäläisen kuluttajan ostovoimaa, koska monet venäläiset saivat palkkansa dollareissa tai euroissa, joihin heidän palkkansa oli sidottu. Eläkeläisille ruplan devalvoituminen aiheutti ongelmia inflaation seurausten johdosta, mutta 2000-luvulla on nostettu merkittävästi eläkkeitä, mikä on kompensoinut inflaation tuoman rasitteen. Tietysti hinnat nousivat, mutta venäläiset työntekijät saivat usein dollareillaan enemmän ruplia. Tilanne on sittemmin muuttunut, kun palkat yhä johdonmukaisemmin on sidottu rupliin. Tällöin ruplan vaihtokurssin heikentyminen vaikuttaa ainakin ruplissa määriteltyjen palkkatyöläisten kykyyn ostaa ulkomaista elektroniikkaa ja muita ulkomailta tuotavia tuotteita. Teknologiavaltaiset yritykset ovat myös moittineet, että heidän ulkomaiset laite- ja varustehankinnat kallistuvat ruplan heikentymisen seurauksena.  Tietysti ruplan vaihtokurssin heikentymisestä on kielteisiäkin seurauksia venäläisille. Tämä ei ole kuitenkaan ilmiön koko puoli.

Suomen ja muiden länsimaiden dramaattinen käänne katastrofaaliseen tilanteeseen tapahtui vuoden 2008 globaalissa finanssikriisissä. Länsimaat kasvattavat BKT:a velan avulla, Venäjä velattomasti.[6]



Velattoman Venäjän vaihtotase on ollut jo useat vuodet ylijäämäinen, ruplan arvo on devalvoitunut ja lisäksi on ilmennyt voimakasta inflaatiota, joka on kuitenkin huomattavasti kohtuullisempaa kuin 1990-luvun hyperinflaatiossa.  On hyvin merkillistä ja älytöntä propagandasotaa – ilmeisesti ensisijaisesti Suomen ja EU:n omaa sisäpoliittista tarvetta tyydyttäen – kun Venäjän ruplan vaihtokurssin muutosten perusteella on yhä enemmässä määrin ryhdytty ennakoimaan Venäjän Federaation täystuhoa! Samanaikaisesti on unohdettu, että devalvaation avulla on Suomi useat kerrat historiansa aikana selvinnyt niistä työttömyyden ja vientivaikeuksien ongelmista, joita Suomella on tällä hetkellä EU:n ja euron alistettuna marionettina, sätkynukkena.  Devalvaation menetelmää ei Suomella ole tällä hetkellä rahapolitiikkansa itsenäisyyden menettämisen seurauksena.


Mitä tulee tähän viimeiseen ruplan vaihtokurssin heikentymiseen suhteessa euroon (ja dollariin), niin tämä ruplan arvon heikkeneminen  on itse asiassa alkanut jo aiemmin - vuoden 2012 - jälkeen, jolloin tapahtui muutos ruplan vaihtokurssin kehityksessä. Voimakkain ruplan vaihtokurssin lasku tapahtui helmi-maaliskuussa 2014, minkä jälkeen kesällä 2014 rupla alkoi jälleen vahvistua, kunnes syksyllä 2014 ruplan vaihtokurssi euroon nähden on jälleen heikentynyt. USA:n dollarin suhteen rupla heikkeni merkittävästi vuoden 1998 jälkeen aina vuoteen 2002 saakka, minkä jälkeen rupla jälleen vahvistui muutaman vuoden, kunnes vuoden 2007 jälkeen ruplan vaihtokurssi suhteessa dollariin on koko ajan heikentynyt. Ruplan muutokset suhteessa dollariin ovat samansuuntaiset kuin suhteessa euroonkin.  


Etenkin jos öljyn maailmanmarkkinahinta jää alle 100 dollarin barrelilta, niin on Venäjälle hyvin hyödyllistä, että Venäjä saa kuitenkin enemmän - tai yhtä paljon kuin budjettisuunnitelmissa on laskettu - ruplia: tämä tapahtuu siten, että ruplan arvo suhteessa dollariin laskee.  Efektiivinen valuuttakurssi määräytyy ensisijaisesti siten, miten syntyy Venäjän tavaroille hyvät kilpailukykyiset edellytykset kotimaan markkinoilla ja vientimarkkinoilla.  Ruplan arvon muutokset tasapainottavat raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen muutosten vaikutuksia Venäjän valtiolle.  Suomella ei ole valitettavasti enää tuota menetelmää oman sisä- ja kauppapolitiikkansa tarpeita varten. Vaikka niin hyödyllisiä ja kannatettavia olisivat suomalaisten poliitikkojen entistä kauniimmat ja asialliset puheet venäläisten kollegoidensa kanssa, niin nämäkään sivistyneet käytöstapojen korjausliikkeet eivät lopulta riitä: Suomi on joutunut EU:n periferian kurjuuteen. Suomesta on tullut EU:n ja euron marionetti. Siksi Suomessa on nykyään massatyöttömyys eikä vientikään vedä.  

Myös Brysselin ja Washingtonin pakotepolitiikan on arvioitu vaikuttavan ruplan arvoa heikentävästi.  Näitä arvioita ovat esittäneet useat Lännessä arvostetut tieto- ja propagandatoimistot: BBC[1], Reuters[2], Bloomberg[3], Guardian[4], Voice of America[5] jne. Sikäli kuin sanktiopolitiikalla on tämä väitetty ja todennäköinen vaikutus ruplan arvon alentumiseen suhteessa euroon ja USA:n dollariin, niin tapahtuneet muutokset osoittavat, että Lännen antamat sanktiot merkitsevät kielteistä iskua omaan nilkkaan: EU ja USA tuhoavat oman alueensa vientiyrittäjien kilpailukykyä Venäjän markkinoilla ja lisäävät Venäjän yritysten viennin edellytyksiä Länteen.





[5] http://www.voanews.com/content/russian-ruble-plunge-sanctions-recession-ukraine-malaysia-airlines/2452165.html

[6] Jon Hellevig, 6.10.2014. Valtava velkaantuminen kätkee totuuden negatiivisesta BKT:sta Suomessa ja muissa länsimaissa. http://www.awarablogs.com/group/index.php/easyblog/entry/valtava-velkaantuminen-katkee-totuuden-negatiivisesta-bktsta-suomessa-ja-muissa-lansimaissa

Kirjoittaja on riippumaton itsenäinen suomalaismies, joka on opiskellut vuosina 2003-2004 kuvan taustalla näkyvässä Pietarin valtiollisessa finanssi- ja ekonomiyliopistossa (FINEC) sekä laatinut useamman julkaisun ja luennon Pietarissa Luoteis-Venäjän julkishallinnollisessa akatemiassa (СЗАГС)

Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha