keskiviikko 19. marraskuuta 2014

LNG-terminaali: Alexander Stubb maksattaa suomalaisilla USA:n geopolitiikan etuja

Äskettäin julkaistu Suomen ja Viron sopimus LNG-terminaalista tukee avoimesti Yhdysvaltojen tavoitteita. Terminaalista tehty päätös ei perustu tavanomaisiin investointi- ja rahoituslaskelmiin. 

Suomessa on odotettavissa USA:n voimakkaasti lobbaaman Liettuan LNG-kohtaloa: terminaalin perustamis- ja käyttökustannusten tähden kaasun hinta nousee kuluttajille.

Vähintään puolen miljardin rakentamiskustannukset

Suomen ja Viron pääministerit Alexander Stubb (kok) ja Taavi Rõivas pääsivät sopimukseen omista nesteytetyn maakaasun eli LNG-terminaaleista. Asiasta kerrottiin pääministerien tiedotustilaisuudessa maanantai-iltana 17.11.2014. Isompi terminaali rakennetaan Suomeen ja pienempi Viroon. Sopimuksen mukaan Balticconnecter-nimellä tunnettu kaasuputki valmistuisi vuoteen 2019 mennessä. Putken kustannusarvio olisi HS:n mukaan 200 miljoonaa euroa, mutta terminaalien ja putken yhteishinta olisi arviossa noin 500 miljoonaa euroa. Suomi ja Viro olettavat, että EU maksaisi putken kustannuksista jopa 75 %:ia.[1]



Ajankohtainen Kakkonen arvioi LNG-terminaalin kustannukset ”vähintään puoleen miljardin euron investointia”, joiden kustannuksista ”suurin osa jää kaivettavaksi omasta pussista”.[2] Ohjelma ilmoitti Suomen ja Viron lng-terminaalin tarkoitukseksi vähemmän taloudellisen kannattavuuden kuin poliittisena pyrkimyksenä sen, että ”Yhdysvallat haastavat Venäjän kaasusotaan”.[2]

Ajankohtainen Kakkonen: kaasulaiva saapuu Lännestä terminaaliin.

”LNG-terminaalissa on kyse Yhdysvaltain tavoitteesta”

Ajankohtainen Kakkonen –ohjelman juontajat loivat iloa suomalaisille sillä, että Suomi saa isomman ja Viro pienemmän terminaalin. ”Kyse on suuremmasta kuvasta kuin Suomen ja Viron kaasuhuollosta: viime kädessä puhutaan globaalista kaasupelistä, jossa USA haastaa Venäjän kaasutuotannon” (Reeta Kivihalme)[2] ”Kyse on Euroopan ja Yhdysvaltojen tavoitteesta murtaa Venäjän monopoli” (Jyrki Richt). Suomeen rakennetaan 160 tuhannen kuution suursäiliö. Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen kertoo, että suursäiliön tavoitteena olisi palvella Etelä-Suomen markkinoita. Lammisen mukaan LNG-terminaali luo vaihtoehtoisten lähteiden tähden mahdollisuuden hintakilpailulle. Lamminen viittaa Gasum Oy:n nykyiseen kaasun hankintasopimukseen Norjasta. Myös USA:n kaasumarkkinoihin viitataan. Ohjelman käsikirjoittaja Jari Hakkarainen kertoi nimenomaan USA:n tulosta tuottajana kaasumarkkinoille: ”Nyt Euroopassa havitellaan kaasun tasapainoa”. Lisäksi esittelyssä oli liuskekivestä saatava kaasu: ”Kaasu on myös Amerikan uusi ulkopolitiikan kortti. Vuonna 2011Clintonin ulkoministerikaudella perustettiin energiatoimisto, jotta USA voi ottaa ilon irti kaasusta myös geopoliittisessa merkityksessä eli ajamaan suurvallan etuja. Ryhmän yhtenä tehtävänä on auttaa Eurooppaa pääsemään irti Venäjän kaasuriippuvuudesta”.[2] Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma selostaa Amerikan näkemykseksi, että kaasu voitaisiin valjastaa Amerikan ulkopolitiikan käyttöön: ”Sehän on mainio resurssi suurvallalle”.[2] Ohjelman mukaan Ukrainan kriisi ”vauhdittaa LNG-terminaalien rakentamista Eurooppaan ja Venäjä menettää mahdollisuutensa hinnoitella kaasunsa mielivaltaisesti. Tämä tietää Venäjän kaasutulojen pienenemistä pysyvästi”.[2]

Missä ovat riippumattomat investointilaskelmat?

Viron ja Suomen kaasuterminaalihankkeen kokonaiskustannusten selvittäminen on täysin mahdoton tehtävä julkisuudessa esitettyjen olemattomien faktatietojen perusteella, koska mitään mahdollisuutta ei ole edes selvittää saatavissa olevan informaation avulla miljardiluokan investoinnin vuotuista laskelmissa mahdollisesti käytettyä tulonodotusta ja noiden mahdollisten odotuksen perusteita, laskelmissa käytettyä investointiajanjaksoa, ennen kaasuterminaalin käyttöönottoa tulevia  tontin hankinta-, rakentamis- ja laitekustannuksia (ja kannattavuuden muuttumista, mikäli tavanomaisesti rakentamiskustannukset ylittyvätkin laskelmissa oletetuista summista) sekä investoinnista seuraavia käyttökustannuksia (tuotantokustannukset; ns. muuttuvia kustannukset: ylläpito- ja huoltokustannuksia), talous- ja rahoituslaskelmissa käytettyä terminaalin oletettua käyttökapasiteettia, hankeen rahoittamiseen tarvittavan mahdollisen luoton kustannuksia, todellista korkorasitusta (ns. luoton efektiivinen kustannus), investoinnin sisäistä korkoa, investointiaskelmassa käytetyn valuuttakurssin muutoksia ja perusteita, rahoituslaskelmassa käytettyjen kaasuhintojen hintaindeksien muutoksia ja muutosten perusteita eikä täten syntyviä kustannuksia voi edes riittävästi deflatoida vuoden 2014 rahaksi (selvittäen sekin seikka, onko kasvu ja tulo välttämättä edes todellista kasvua, koska pelkät talousarvioluvut eivät ota huomioon inflaation vaikutusta). Minkälaisen voiton ovat Viron ja Suomen pääministerit laskeneet edellä mainittujen selvitysten jälkeen optimistisessa, todennäköisessä ja pessimistisessä vaihtoehdossa sijoitetulle pääomalle?

Esimerkiksi ruplan ulkoisen arvon laskeminen tekee Venäjältä tuodun kaasun entistä kilpailukykyisemmäksi lännestä tuotuun kaasuun nähden, mutta tällöin myös kaasuterminaalihankkeen tulonodotus muodostuu investoinnin kannattavuudelle entistäkin kriittisemmäksi.  Tällaisen kaasuterminaalihankkeen perustamisessa on huikean tärkeää selvittää kaasuhintojen kehitys, mihin vaikuttavat paitsi valuuttakurssien muutokset myös kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvat hintojen muutokset.  Jos LNG-kaasu olisi halvempaan perustamiskustannustenkin jälkeen, niin Saksan tahto saada kaasuputki Venäjältä ihmetyttää - paitsi jos on syytä ihmetellä pikemmin Suomen ja Viron investointilaskelmien vilpittömyyttä tai niiden täydellistä puuttumista poliittisen intressin johdosta.

Suomen valtionvelka on miljardiluokkaa ja tunnetusti valtiovelka on muodostunut jo kriittiseksi tekijäksi valtion talouden toimintakyvylle. Mitä tällaisessa tilanteessa miljardiluokan kaasuterminaalihanke tarkoittaa? Minkälaista reaalista hintaa Suomi joutuu maksamaan kalliista hankkeestaan?

Investoinnilla tarkoitetaan tiettyyn hankkeeseen sijoitettujen varojen ja hankkeesta saatavien tuottojen muodostamaa kokonaisuutta. Investointilaskelmissa ilmaistaan yleensä kolme laskelmaa riskien kartoittamiseksi: todennäköinen vaihtoehto, optimistinen vaihtoehto ja pessimistinen vaihtoehto. Jos pessimistinenkin vaihtoehto antaa sellaisen tuloksen, että investointihanke kannattaa toteuttaa, niin on hankkeeseen sisältyvä riski pieni (mikäli nuo tuotto- ja kustannusarviot on realistisesti tehty).

Kysyntäsokki nosti kaasun hintaa 2000-luvulla

Gasum Oy:n maakaasun tukkutariffissa maakaasuenergian hinta on sidottu polttoaineen hintatekijään, raskaan polttoöljyn hintatekijään ja kotimarkkinoiden perushintaindeksin alaindeksiin.  Helmikuussa 2013 oli halvimman voimalaitospolttoaineen veroton hintatekijä 10,97 e/MWh, mutta syyskuussa 2014 on hinta jo huomattavasti halvempi 8,83 e/MWh. Näin on myös raskaan polttoöljyn hintatekijä selvästi laskenut tänä aikana. Vain kotimarkkinoiden kuluttajahinta ei ole Suomessa laskenut helmikuusta 2013.

Kaasun hinta nousi maailmantaloudessa vuosina 2000–2008 maailman energiamarkkinoiden kohtaaman kysyntäsokin seurauksena Kiinan kansantalouden nopean kasvun johdosta: Kiinan osuus maailman primäärienergian kysynnästä lähes kaksinkertaistui vuoden 2000 vajaasta 12 prosentista 21 prosenttiin vuonna 2011.[3] Suni toteaa analyysissään vuoden 2014 alussa taustat täsmällisesti: ”Kysyntäsokin johdosta teollisten raaka-aineiden ja primäärienergian markkinoiden tasapainottuminen edellytti maailmanmarkkinahintojen moninkertaistumista 2000-luvun alkuvuosina.”[3]

Kaasumarkkinat ovat olleet alueelliset, koska kaasun ulkomaankauppa eri mantereiden välillä on jäänyt vähäiseksi logistiikkaongelmien takia. Euroopan kaasun hinta on seurannut raakaöljyn ja öljytuotteiden hintaa. Japanissa käytettävä kaasu on nesteytetty tuontikaasu, jonka hinnoittelu perustuu Euroopan tapaan öljyn hintaan. Yhdysvalloissa kaasun hinta määräytyy sitä vastoin markkinoilla, joilla kaasun hyvin nopeasti lisääntynyt tarjonta on hallinnut hintakehitystä. Liuskekaasun tuotannon kasvu Yhdysvalloissa on laskenut erityisesti sikäläistä kaasun hintaa vientikapasiteetin vähyyden takia ja vasta toissijaisesti kivihiilen kautta kaasun hintaan Euroopassa ja Gazpromin hallitsemissa sopimushinnoittelussa. Markkinatilanne muuttuisi perustavasti, kun ja jos Yhdysvaltojen kaasulle kysyntä lisääntyy: lisääntynyt kysyntä nostaa amerikkalaisen kaasun hintaa merkittävästi. Kaasuterminaalien investointilaskelmissa ei tulisi tietenkään arvioida hankkeen edullisuutta amerikkalaisen kaasun nykyisellä hinnalla sen alueellisen markkinahinnan perusteella, kun tarjotun kaasun hinta huomattavasti nousee siihen kohdistuvan kysynnän lisääntyessä minkä lisäksi tulevat huomattavat siirtokustannukset.

Liuskekaasun ympäristövaikutukset

LGN-terminaali on avoin myös liuskekaasun käytölle, mikä on ollut erityisesti Naton prioriteetti Amerikan Yhdysvaltojen intressien hyväksi. Pahimmassa tapauksessa Alexander Stubb ja Taavi Rõivas saattavat mahdollisesti edistää jopa enemmän Naton ja USA:n intressejä kuin Suomen, Viron ja puhtaan ympäristön tarpeita tämän terminaali-päätöksen avulla.

19. kesäkuuta 2014 Lontossa Chatman House ajatushautomossa pitämässään puheessa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kampanjoi erittäin voimakkaasti liuskekaasun puolesta ja syytti jopa ympäristöjärjestöjä, kuten Greenpeace, ”salaisesta salaliitosta Venäjän kanssa”, kun nämä ovat kritisoineet liuskekaasun kielteisiä ympäristövaikutuksia.[12] [13] Rasmussen kieltäytyi kuitenkin yksilöimästä väitettään, vaan ilmoitti vain, että ”se on minun tulkintani”. Britanniassa ja muualla Euroopassa on ollut laajoja mielenosoituksia liuskekaasun rajuja tuotantoprosesseja vastaan. Greenpeace pilkkaa Rasmussenin ajatusta, että järjestö olisi Putinin nukke.[13] Greenpeacen aktivistit laittoivat David Cameronin kodin eteen kyltin, jossa luki: ”Pahoittelemme mahdollisia haittoja, joista saatamme aiheuttaa, kun me louhimme kotisi alla”.[13]



Ylen haastattelussa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma viittaa LNG-terminaalin luomiin mahdollisuuksiin ”tehdä sopimuksia esimerkiksi Qatariin, mahdollisesti Yhdysvaltoihin, Norjaan, tulevaisuudessa johonkin muuhun nesteytetyn maakaasun toimittajaan”. Lisäksi hän viittaa järjestelmälliseen varautumiseen mahdollisiin kaasukatkoihin.[4]

Liettuassa LGN-terminaali nosti kaasun hintaa

Luonnonkaasun hinta oli EU:ssa 9,77 dollaria miljoonaa Btu lokakuussa 2014. Kaasun hinta on hiukan korkeammalla kuin puoli vuosikymmentä sitten, mutta kaasun hinta on laskenut huomattavasti vuoden 2014 aikana.[5] Saksan maksama kaasun hinta on huomattavasti korkeampi kuin USA:ssa ja Kanadassa maksettava kaasun hinta, joka on määräytynyt sikäläisillä alueellisilla markkinoilla.[6] 



Venäjällä kuluttajahinta on 2,01-3,14 USD/Mcf, Ukrainassa 2,57 USD:sta alkaen, USA:ssa 3,99-6.92 USD:a ja Suomessa 5,96-6,14 UDS.[7] Suomen kaasuhinnan lasku USA:ssa maksettaviin alimpiin hintoihin ei olisi mahdollista terminaalin ansiosta, vaikka kuluttajahintoihin ei siirtyisi yhtään euroa LNG-terminaalin perustamis- ja ylläpidon miljardikustannuksista: markkinoiden lisääntynyt kysyntä jo nostaisi hintoja. Kuluttajan on todellisuudessa maksettava hyvin merkittävät kaasunsiirtokustannukset valtamerilaivoilla sekä terminaalin perustamis- ja ylläpitokustannukset. Maksaminen tapahtuu hinnan avulla.

Marraskuussa 2014 Liettuan valtiollinen hinta- ja energiavalvontakomissio ennusti kaasun hinnan nousua uuden LNG-terminaalin tähden.[8] Kaasun hinta nousee noin 18 dollaria 1000 kuutiometriä kohti nesteytetyn kaasun terminaalikustannusten johdosta. Vaikka tuontihinta alenisi ja kilpailutilanne vahvistui maailman kaasumarkkinoilla, niin terminaalin kustannukset syövät vähennyksen ja kaasun kustannukset tosiasiallisesti nousevat.

Kaasuterminaali on ollut Liettuassa nimenomaisesti ulkopoliittinen ratkaisu, jonka avulla Liettuan kuluttajat ja teollisuus laitetaan maksamaan Yhdysvaltain geopolitiikan ja energiatalouden hyväksi lisähintaa. Erityisesti Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Madeleine Albright on puhunut Liettuan energia-alan itsenäisyyden ja nesteytetyn maakaasun uuden terminaalin puolesta.[8]

Samanaikaisesti Valko-Venäjän varapääministeri Vladimir Semashko ilmoitti odottavansa päinvastoin kaasun hinnan laskua, vaikka eivät odottaneet ”mitään hintoihin liittyvää vallankumousta”.[9] Kiina ja Venäjä allekirjoittivat 9.11.2014 yhteistyöasiakirjoja, joiden perusteella on odotettavissa, että Kiinasta tulee Venäjän kaasun suurin ostaja. Allekirjoitettu sopimus oli 400 miljardin dollarin arvoinen 30 vuoden ajaksi.[11] Venäjän kukistaminen ei onnistu Suomen, Viron ja Naton kaasupolitiikan ansiosta, mutta suomalainen kuluttaja maksaa lisää toimittaen Alexander Stubbin, USA:n ja Naton intressejä.

[1] Heikki Arola & Laura Halminen, Helsingin Sanomat 17.11.2014. Suomi ja Viro sopuun maakaasuterminaaleista – suurempi terminaali tulossa Suomeen. http://www.hs.fi/politiikka/a1416199269167?ref=hs-art-new-5

[2] Ajankohtainen kakkonen 18.11.2014 kello 21:00 Yle TV2. Juontajina Reeta Kivihalme ja Jyrki Richt. http://areena.yle.fi/tv/2160169/#/play

[3] Paavo Suni. Maailman muutos, energian hinta ja liuske-energian nousu. Kansantaloudellinen aikakauskirja  1/2014, s. 111 - 125 http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2014/09/suni1.pdf

[4] Päivi Kerola/YLE 18.11.2014. Asiantuntija kaasuterminaalista: Energiaturvallisuus paranee ja kaasun hinta voi laskea. http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_kaasupaatoksista_energiaturvallisuus_paranee_ja_kaasun_hinta_voi_laskea/7634708

[5] European Union Natural Gas Import Price http://ycharts.com/indicators/europe_natural_gas_price



[7] World Natural Gas Prices http://www.freezepage.com/1416387308TUPCDEFLCB

[8] В Литве спрогнозировали повышение цен на газ из-за терминала СПГ  http://www.vz.ru/news/2014/11/7/714335.html

[9] Беларусь прогнозирует снижение цены на российский газ http://comments.ua/world/496514-belarus-prognoziruet-snizhenie-tseni.html

[10]  Сланцевый газ: битва за господство http://ermakinfo.ru/2014/11/17/slantsevyiy-gaz-bitva-za-gospodstvo/  

[11] RT 9.11.2014. Китай станет покупателем российского газа №1 http://russian.rt.com/article/58674

[12] Fiona Harvey/ Guardian 19.6.2014. Russia ’secretly working with environmentalists to oppose fracking’ . http://www.theguardian.com/environment/2014/jun/19/russia-secretly-working-with-environmentalists-to-oppose-fracking

[13] RT 20.6.2014. 'What are they smoking?' Greenpeace ridicules NATO claims of Russian fracking plot  http://rt.com/news/167260-greenpeace-russian-fracking-plot/  

[14] Robert Booth/Guardian 25.7.2013. Anti-facking protesters halt Sussex shale gas operation. http://www.theguardian.com/environment/2013/jul/25/anti-fracking-protesters-sussex-shale



Kirjoittaja tahtoo poliittiselta johdolta parempaa taloudenhoitoa ja vähemmän poliittista kähmintää


Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha