perjantai 14. marraskuuta 2014

Venäjän budjetin ylijäämä 1500 000 000 000 ruplaa tammi-syyskuussa 2014 ja vähemmän työttömiä kuin vuosi sitten.

- Entä Stubbin Oltermann-juustojen ihannemaassa Suomessa?

Venäjällä - sanktioiden kouriin joutuneessa ja ruplan vaihtokurssin romahtaneessa maassa – oli syyskuussa 2014 virallisesti työttömäksi rekisteröityneitä 83 000 vähemmän kuin syyskuussa 2013 ja 40 000 vähemmän kuin elokuussa 2014. Työttömyysaste oli 4,9 %. Nimellispalkat nousivat 6,9 % vuoden 2013 syyskuuhun verrattuna, mutta inflaatiosta johtuen käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat vain 0,6 %.    Venäjän valtiovarainministeriön tietojen mukaan tammi-syyskuussa 2014  Venäjän federaation budjetin ylijäämäksi muodostui 1500 000 000 000 ruplaa. Venäjän valtio kasvatti tammi-syyskuun 2014 aikana vararahastojensa määrää 24 %:ia eli 685 miljardilla ruplalla niin että vararahastojen arvo oli lokakuun alussa 3,5 biljoonaa ruplaa. Kansallisen hyvinvointirahaston määrä kasvoi 13 %:ia yli 376 miljardilla ruplalla, niin että 1.10.2014 sen arvo oli 3,3 biljoonaa ruplaa.

Venäjän BKT kasvaa, vararahastot kasvavat, työttömien määrä vähenee

Venäjä on viidenneksi suurin kansantalous maailmassa. Venäjä on johtava öljyn ja luonnonkaasun viejä.  Venäjän kansantalous kasvoi 0,7 % tammi-syyskuun 2014 aikana verrattuna vuoden 2013 vastaaviin lukuihin. Tämä kasvu oli kuitenkin 0,2 % alle Venäjän keskuspankin aiempien laskelmien. Talous kasvoi, mutta kasvu hidastui, mikä katsotaan Yhdysvaltain ja EU:n pakotteiden kielteiseksi vaikutukseksi. Vuonna 2013 BKT kasvoi 1,3 %.

Ruplan arvon heikentyminen 40 % suhteessa dollariin työntää inflaatiota korkeammaksi: amerikkalaislähteiden mukaan Venäjän inflaatio oli lokakuussa jo 8,3 %, mikä on korkein luku kolmeen vuoteen. Viennin arvoa laskee myös öljyn hintojen lasku, mitä arvon laskua tasapainottaa ja lieventää kuitenkin ruplan vaihtokurssin lasku suhteessa dollariin ja euroon. Venäjän keskuspankki nosti jo neljännen kerran viitekorkoa vuoden 2014 aikana: 31.10.2014 viitekoroksi nostettiin 9,5:iin, mikä myös lisää paineita kansantalouteen.[2] Venäjän valtion tilastokeskuksen virallisten lukujen mukaan syyskuussa 2014 inflaatio oli 6,3 % ja lokakuussa 7,1 %, mikä oli 0,4 % suurempi kuin odotuksissa laskettu arvo.[13] Vuoden 2014 inflaatiotavoite 5 % jäänee saavuttamatta ruplan arvon heikennyttyä suhteessa USA:n dollariin.[13] Hintojen nousu oli suurinta lihan ja siipikarjan hinnoissa, 17,1 % sekä sokerissa 16,4 % ja maitotuotteissa 10,1 %. [13]

Syyskuussa 2014 Venäjän kauppaylijäämä supistui 12 953 miljoonaa dollariin, kun syyskuussa 2013 oli ylijäämä ollut 16 miljardia dollaria.[1][2] Kaikkien aikojen korkein ylijäämä oli tammikuussa 2012, jolloin ylijäämä oli 20 356 miljoonaa dollaria, ja kaikkein alhaisin kauppasuhde oli -185 miljoonaa dollaria helmikuussa 1998. Myynti IVY-maiden ulkopuolelle tipahti 11,1 %. Tuonti Venäjälle laski 10 % syyskuun 2013 lukuihin verrattuna. Ostot IVY-maista supistuivat 22,2 % ja muista maista 8,1 %.[1] Federaation budjetin ylijäämä tammi-syyskuussa 2014 oli kuitenkin yhä edelleen 2,1 %:a suhteessa BKT:hen vastaavana aikana.[13] Venäjän valtio kasvatti tammi-syyskuun 2014 aikana vararahastojensa määrää 24 %:ia eli 685 miljardilla ruplalla niin että vararahastojen arvo oli lokakuun alussa 3,5 biljoonaa ruplaa. Kansallisen hyvinvointirahaston määrä kasvoi 13 %:ia yli 376 miljardilla ruplalla, niin että 1.10.2014 sen arvo oli 3,3 biljoonaa ruplaa.

Venäjän standardien mukaan budjettialijäämä ei saisi ylittää 5 %:a BKT:stä. 90-luvulla Venäjän budjettiylijäämä oli suuri ongelma, mutta vuoden 1998 jälkeen budjettialijäämä väheni voimakkaasti, kunnes budjetit tulivat ylijäämäiseksi. Vuonna 2003 budjetin tulot olivat jo kuitenkin 3,1 % suuremmat kuin menot ja budjettiylijäämä oli 0,55 %:a bruttokansantuotteesta.[11] Venäjän valtiovarainministeriön tietojen mukaan tammi-syyskuussa 2014  Venäjän federaation budjetin ylijäämäksi muodostui 1500 000 000 000 ruplaa.[14] Budjettiylijäämä on tämän hetken halvan ruplan arvolla (1 rupla = 0,0211 USD) noin 31 703 miljoonaa dollaria (yli 25 472 miljoonaa euroa).

Kun elokuussa 2014 oli Venäjällä työttömyysaste laskenut erityisen alas, niin syyskuussa 2014 työttömyysaste hiukan heikkeni, 4,9 %:iin. Tämä työttömyysasteen 0,1 %-prosenttiyksikön nousu on ensimmäinen nousu sitten marraskuun 2013 jälkeen. Tällä hetkellä Venäjällä on 270 000 työtöntä vähemmän kuin edellisvuonna. Virallisesti työttömiksi oli syyskuussa 2014 rekisteröitynyt 796 000 ihmistä, mikä on 83 000 vähemmän kuin syyskuussa 2013 ja 40 000 vähemmän kuin elokuussa 2014. Nimellispalkat nousivat 6,9 % vuoden 2013 syyskuuhun verrattuna, mutta inflaatiosta johtuen käytettävissä olevat reaalitulot kasvoivat vain 0,6 %.

Ruplan vaihtokurssin laskeminen on tarkoittanut venäläiselle yritykselle lisääntyviä edellytyksiä selviytyä hintakilpailussa euro- ja dollari-markkinoilla. Ulkomaisille turisteille ruplan vaihtokurssin laskeminen on tarkoittanut entistä suurempaa kiinnostusta matkustaa Venäjälle matkojen kilpailukykyisen hinnan tähden. Venäläiset turistit ovat kuitenkin vuoden 2014 aikana matkailleet enemmän kuin koskaan myös ulkomailla, mutta heitä on suuntautunut vain Suomeen vähemmän kuin edellisvuosina: matkailukohteeksi on Suomen tappioksi valittu muu maa kuin Suomi. Tietysti venäläiselle turistille ruplan vaihtokurssin laskeminen merkitsee entistä suurempaa kiinnostusta toteuttaa matkailu Venäjän omissa turistikohteissa ja jättää Venäjälle lomaan varatut ruplat. Kun ruplan suhdetta euroon arvioidaan pitemmällä periodilla 1998–2014, niin käy ilmi sekin, että itse asiassa ruplan vaihtokurssin heikentyminen ei ole suinkaan vain Ukrainan kriisin aikainen hetkellinen ilmiö, vaan muutos on ollut ilmeinen aina vuodesta 1998 alkaen.   Ruplan arvon muutokset ovat tasapainottaneet raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen muutosten vaikutuksia Venäjän valtiolle, jossa tällä hetkellä on jopa huomattavasti vähemmän työttömiä kuin vuosi sitten.[9]

Venäläinen talousanalyytikko Alexander Ivanishchev laskee, että ”ruplan heikkeneminen antaa Venäjän talouteen raitista ilmaa”.[10]

Kaikki on toisin Alexander Stubbin Oltermann-juustojen ihannemaassa Suomessa

Suomessa – Alexander Stubbin Oltermann-juustojen ihannemaassa – oli syyskuussa 2014 tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste 8,2 %, mikä tarkoitti, että työttömiä oli 19 000 enemmän kuin vuonna 2013. Suomen Pankin, Eurostatin ja Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli syyskuussa 2014 tätäkin korkeampi: 8,7 % Suomessa (ja koko euroalueella 11,5 %). Suomessa tilastokeskuksen lukuihin hyväksytään työttömäksi vain henkilö, joka on etsinyt töitä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana. Pekka Tiaisen YLE-haastattelussa elokuussa 2014 tuli ilmi, että vuoden toisella neljänneksellä (huhtikuu-syyskuu) oli avoimia työpaikkoja 15 %:a vähemmän kuin vuonna 2013 samana aikana. Suomessa ollaan jo 450 000 työttömän massatyöttömyydessä.

S-pankin päästrategi Vesa Engdahl toteaa 12.11.2014 [4] Suomen suhdannekatsauksessa, että koko Euroalueen talous on ”viime keväästä lähtien osoittanut heikkoutta. Saksan talous supistui vuoden toisella neljänneksellä, Ranskan kasvu pysähtyi ja Italian kokonaistuotanto laski vuoden puoliväliin tultaessa jo toista vuosineljännestä peräjälkeen. - - Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvuedellytykset ovat heikot. - -- Vuodesta 2014 näyttäisi tulevan kolmas perättäinen vuosi, kun maamme kokonaistuotanto laskee vuotta aiemmasta”. Edgdahl toteaa, että kesäkuussa päivitetyssä ennusteessa odotettiin Suomen kokonaistuotannon supistuvan 0,6 %:a vuoden 2014 aikana, mikä ennuste säilyy myös marraskuussa vuoden 2014 kokonaisarviota varten. Sitä vastoin vuoden 2015 talouskasvuennustetta Suomen suhdanteiden osalta on täytynyt leikata marraskuun päivityksessä reippaasti alas: kun vielä kesällä 2014 voitiin toivoa vuodella 2015 noin 1,2 %:n kasvua, niin nyt marraskuussa 2014 näyttää siltä, että tosiasiassa vuonna 2015 Suomen talous supistuu 0,2 %:a. S-pankin mukaan Suomen talouden taantuma johtuu viennin ongelmista, mutta vienti ja talouskasvu voisivat normalisoitua vain jos kauppa Venäjän kanssa alkaa normalisoitua.

Suomen tavaraviennin arvo oli syyskuussa 2014 lähes 5,2 miljardia euroa (6,5 miljardia dollaria) ja kauppatase kääntyi syyskuussa ylijäämäiseksi. Ylijäämää oli 375 miljoonaa euroa (467 miljoonaa dollaria), mutta kuitenkin tammi-syyskuun kauppataseen alijäämä oli Suomessa yhä edelleen 1,4 miljardia euroa (1,74 miljardia dollaria). Myös vuosi sitten tammi-syyskuussa vaje oli suuri, 1,9 miljardia euroa (2,37 miljardia dollaria). Kokonaistuonnin laskuun syyskuussa vaikutti eniten öljyn tuonnin väheneminen.  

Keväällä 2014 Suomen hallitus ennusti vielä optimistisesti, että valtion budjetti jää 7,1 miljardia alijäämäiseksi, mikä alijäämä on katettava velanotolla. Suomen valtion nettolainanoton tarve olisi suhteessa bruttokansantuotteeseen 49 %.[6] Lokakuussa julkistetun vuoden 2014 kolmannen lisätalousarvioesityksen mukaan vuoden 2014 lopussa valtionvelan määrä olisi Suomessa 96,6 miljardia euroa. Valtiovelan korkomenot ovat 1,7 miljardia euroa.[7] Hallituksen vuoden 2015 talousarvioesityksessä 28.8.204 valtioneuvosto ennakoi kuitenkin, että vuonna 2014 valtion nettolainanoton tarve oli 7,4 miljardia euroa ja vuonna 2015 Suomen valtion budjetti olisi lisäksi 4,5 miljardia euroa alijäämäinen. Vuonna 2015 valtiovelka oli 102 miljardia euroa, mikä on 48,5 % bruttokansantuotteesta.

Pohdintoja

Venäjän talous on kestänyt Washingtonin ja sitä seuraten Brysselin järjestämän "stressitestin" paremmin kuin pakotteiden asettajat ovat ilmeisesti laskeneet etukäteen. 

Pakotteilla ja eristämisellä on ollut selvästi kielteinen vaikutus Venäjän kansantalouden kehitykseen: Venäjän on täytynyt alentaa kasvuodotuksia. Kaikesta huolimatta Venäjän tunnusluvut ovat jääneet niin vahvoiksi, ettei EU:n jäsenvaltioilla näytä olevan voimavaroja Venäjän kukistamiseen talouspolitiikan keinoin ilman että nämä jäsenvaltiot aiheuttavat omille talouksilleen, yrityksilleen ja kansalaisilleen äärettömän kovia kohtaloita. 

Washingtonin ja Brysselin on muutettava taktiikkaansa, mikäli aikovat enää säilyttää pahantahtoisen strategiansa Venäjän kukistamiseksi. Uutena taktiikkana tulisi valitettavasti ehkä kyseen vain lähinnä entistä voimakkaampi toiminta epäjärjestyksen saattamiseksi Venäjälle erilaisten ostettujen aktivistiryhmien toimittamien levottomuuksien avulla tai viime kädessä suoranaiset sotilaalliset selkkaukset Venäjää vastaan. 

Talouden avulla Suomen ja EU:n rahkeet eivät enää riitä yrityksissä vaurioittaa Venäjää: Venäjä on osoittaunut stressitestissä kestävämmäksi osapuoleksi kuin läntiset sanktiopelurit. 

[1] Russia Trade Surplus Narrows 19 %. http://www.tradingeconomics.com/russia/balance-of-trade

[2] Russia GDP Growth Beats Expectations. Russia GDP Annual Growth Rate http://www.tradingeconomics.com/russia/gdp-growth-annual

[3] Russia Unemployment Rate Edges Up in September. http://www.tradingeconomics.com/russia/unemployment-rate



[6] Taloussanomat. Valtion budjetti 7,1 miljardia alijäämäinen. http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2014/05/20/valtion-budjetti-71-miljardia-alijaamainen/20147107/12

[7] Talouselämä. Suomen lainanoton tarve väheni puolella miljardilla. http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen+lainanoton+tarve+vaheni+puolella+miljardilla/a2272268

[8] Valtioneuvosto 28.8.2014. Hallitus päätti vuoden 2015 talousarvioesityksestä. http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=423521

[9] Juha Molari 6.10.2014. Rupla ennätyksellisen alas suhteessa dollariin: isku Lännen vientiä harjoittaville yrityksille. http://juhamolari.blogspot.fi/2014/10/rupla-ennatyksellisen-alas-suhteessa.html

[10] ЛЕВО РУБЛЯ! Опубликовано: 11 Ноября 2014 04:06 1 10493 "Совершенно секретно"

[11] Бюджетный профицит и механизм его распределения http://www.newreferat.com/ref-38880-3.html

[12] Оценка январского профицита федерального бюджета России снижена до 9,3% ВВП. 05.03.2014 15:05 | Информационное агентство "Финмаркет" http://finance.rambler.ru/news/economics/142464154.html

[13]  Расходы федерального бюджета на реализацию госпрограмм исполнены на 68,1%. Счетная палата Российской Федерации 5 ноября 2014 г.  http://audit.gov.ru/press_center/news/19463

 [14] Профицит бюджета за 9 месяцев составил 1,5 трлн руб. Вести Экономика 13.11.2014. http://www.vestifinance.ru/articles/49400

Kirjoittaja on ihmisoikeusaktivisti, joka ei halua mitään pahaa Suomen, EU:n, USA:n tai Venäjän kansantalouksille, vaan pikemmin kaikille hyvää kasvua ja kanssakäymistä. Kuvassa tämä suomalaismies elokuussa 2014 Moskova Cityssä.

Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha