lauantai 29. marraskuuta 2014

Yleisradio ja Suojelupoliisi torjuivat kysymyksen ”vaikuttaja-agenteista” ja ”trolliarmeijasta”

Suojelupoliisi on kutsuttu pelastamaan suomalaiset pahasta, ennen kaikkea pahoista terroristeista ja ulkomaisista vakoojista. Pahan kesyttäminen tapahtuu valkaisuna, pyrkimyksenä osoittaa Supon toiminta funktionaalisesti tuottavaksi palveluksi, joka edistää sosiaalista koheesiota ja Suomen turvallisuutta. Torjuntaan turvaudutaan vain sellaisessa ääritapauksessa, jossa räikeällä tavalla pahat kysymykset tahdotaan karkottaa takaisin sosiaalisesti merkityksettömään luontoon, ehkä jopa täysin unohtaa. 

Mutta kun kysymykset ”vierasta valtiota ” (lue: Venäjä) palvelevista ”vaikuttaja-agenteista” ja ”trolliarmeijasta” ovat olleet jokapäiväisiä uutisia valtamediassa, sosiaalisessa mediassa ja valtiollisten instituutioiden puheissa noin vuoden ajan, niin torjunta saa erityisen merkityksen Suojelupoliisin toimintana, jonka tehtäväkuvaan kuuluisi juuri aiheeseen puuttuminen.

Torjunta on defensiivinen keino. Sitä vastoin että nyt Supo puhuisi rehdisti asiasta, katsoisi reaalista silmästä silmään niin että totuus valkenisi eikä kuvitelmien suojelemisen avulla voisi enää syntyä käyttövoimaa ankaralle repressiolle Suomen kansalaisten mielipidevapautta vastaan, niin valittuna menetelmänä torjunta karkottaa nuo häiritsevät kysymykset. TV1:n  Ykkösaamun haastattelussa Supon päällikkö Antti Pelttari ei tahdo vastata, koska vastaus paljastaisi hänet ja trolli-diilin Ylen kanssa. Supo ei tahdo ehkä paljastaa ulkomaisia liittolaisiaan, jotka ovat kehitelleet propagandan trolleista ja vaikuttaja-agenteista.

Tuo salaisuus muka vierasta valtiota palvelevien ”vaikuttaja-agentien” ja ”trollien” todellisesta tilanteesta Suomessa, noista Suojelupoliisin toimialaan epäilemättä kuuluvista asioista, joista YLE, muu media, MPKK ja monet ”asiantuntijat” ovat koko ajan liki jokapäiväisesti nostattaneet kohua, tulee kuitenkin itse asiassa paljastetuksi, näkyväksi ja ilmeiseksi Supon ja Ylen yhteistuumissa harjoitetussa torjunnassa. He tekivät primitiivisen reaktion ja eivät muistaneet, että vaikeneminen puhuu myös.

On 100 %:a varmaa, että YLE sai ainakin kahta eri tietä kysymyksen vieraan vallan vaikuttaja-agentteista ja trolliarmeijasta, minkä kysymyksen myös Suojelupoliisi sai tietoon Ylen kautta ja muutoin. Tuo kysymys median jokapäiväisestä kohusta kuitenkin torjuttiin, mutta sitä vastoin ”suurena kysymyksenä ” (niin kuin ohjelmassa esitettiin ilmeisesti fiktiivinen kysymys) esitettiin ”Supon suhde paranormaaleihin ilmiöihin”.

Kirjallisuustieteen, ja erityisemmin teologisessa kirjallisuustutkimuksessa runsaasti käytetty ja jo vuosisadan eri akatemioissa kehitetyt redaktiokritiikin, menetelmät kiinnittävät tarkkaavaisen huomionsa myös siihen, mitä jätetään lausumatta ja mikä ignoroidaan! Vaikeneminen julistaa väkevästi: ainakin siitä, mistä on vaikea ja vastenmielistä puhua. Esimerkiksi teologit tutkivat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien redaktiota myös siitä näkökulmasta, mitä he jättävät pois lähteensä Markuksen evankeliumin kielellisistä ilmauksista ja asioista. Syitä vaikenemiselle voidaan sen jälkeen etsiä syystä tai toisesta.

Supo ja Yle jättivät yhteisellä päätöksellään pois kysymyksen Venäjän informaatiopsykologisen sodan vaikuttaja-agenttien ja Venäjän trolliarmeijan toimista Suomessa, vaikka nimenomaisesti Yle on ollut keskeisesti levittämässä tuollaista huolta vieraan vallan vaikuttamisesta Suomessa. Tuo kysymys oli saanut myös laajaa tukea Facebookissa.

Kuten ymmärretään, niin merkityn ja merkitsevän välissä on torjunta. Merkityn ja merkitsevän välinen suhde on oleellisesti historiallinen. Näiden välissä syntyy metaforisen elämyksen kautta ymmärrys jonkin merkityn merkityksestä. Torjunta on kieltäytymistä ajattelemasta tiettyjä kysymyksiä: torjunta on seurausta tämän kieltäytyjän maailman sosiaalisesta ja ideologisesta historiasta. Karl Marx kirjoitti Pääomassa ”yhteiskuntarakennelman (Konstruktion) sisimmästä salaisuudesta (innerste Geheimnis), kätketystä perustasta (Grundlage), ja tästä johtuen riippumattomuus- ja riippuvuussuhteen poliittisesta muodosta” (Karl Marx, Pääoma III Kirja, Kustannusliike Edistys, Moskova 1976, s. 780–781.). Torjunta johtaa takaisin lähtökohtaan: tietynlaiseen kurinalaiseen autoritaarisuuteen.

Torjunta painaa salaisuudet pinnan alle juuri siinä tarkoituksessa, että emme voisi niitä nähdä. Kyseessä ovat siis jollain tapaa hankalat asiat. Tyhjäksitekeminen, torjunta ja kieltäytyminen huomiotta jättämisenä ovat mielen puolustusmekanismeja.  Kieltäytyminen, torjunta viittaa aina johonkin epämukavaan totuuteen.

Yleisradio ja Suojelupoliisi toivat torjunnalla esille kokemansa epämukavuutensa, joka on syntynyt aiheeseen liittyvien heidän omien toimien johdosta.

Kirjoittaja tahtoo rehellisempää Suomea



Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha