tiistai 6. tammikuuta 2015

”Kuolleet ruumiit” – suomalaisen sotapropagandan intentio

Vuodenvaihteen jälkeen taas uudestaan kummastelin, miten hyvin Torsti Sirén, Panu Petteri Höglund, Jukka Aakula, Antti-Pekka Mustonen, herra ja rouva Vaahtovuo viihtyvätkään keskinäisessä veljespiirissään Facebook-tykkäämisineen ja –linkityksineen!


Jukka Aakula


Jukka Aakula on Torsti Sirénin aktiivinen Facebook-toveri. Aakula on Suomen Sisun jäsenyydestä juuri äskettäin eronnut mies, joka koki tarpeen terävöittää ja voimistaa taistoaan perustaen täten Kansallisen liikkeen, jonka työnimenä on ”Elias Simojoki Seura”. Sen ohjelman mukaan on ”kirkastettava poliittinen ohjelmansa niin, että Venäjän uhan tiedostaminen ja Venäjän uhan torjuminen kaikkia mahdollisia keinoja käyttäen tulee politiikanteon ytimeksi” (1.1.2015).[2]


Elias Simojoki on AKS:n perustajajäsen ja suomalainen luterilainen pappi, joka toimi Sinimustat-järjestön puheenjohtajana ja IKL:n kansanedustajana. Tunnetusti pastori Elias Simojoki ylisti siunaustoimituksissa äitejä, jotka kiittivät Herraa oman poikansa kuolemasta sodassa ryssää vastaan ”kansan vapauden puolesta”. Hänen mukaansa Suur-Suomi oli ”koko suomalaisen heimon ylösnousemususko”.[5]

Jukka Aakulan mukaan ”venäjänmieliset petturit on tunnistettava ja heitä on kritisoitava. Mikäli he eivät ole valmiita muutokseen, heidät on eristettävä liikkeestä”. Aakula toivoo kaiketi, että ihmisiä tulisi edes hänen liikkeeseensä.

Jukka Aakula vaatii maahanmuuton Venäjältä lopettamista sekä kaksoiskansalaisuuden lopettamista. Aakula ilmoittautuu Jussi Halla-ahon (Perussuomalaiset) opetuslapseksi. Hän oli myös Halla-ahon tukiryhmässä viime eduskuntavaaleissa. Jukka Aakula on pitänyt myös blogeja Rotuerot, Kansanhajanaisuus ja Asabiyah. 

Myös Jukka Aakula on Torsti Sirénin Facebook-aktivisti: molemmat kommentoivat ja tykkäävät toistensa SOME-tempauksista. Uudenvuoden kunniaksi Jukka Aakula ilmoitti järjestävänsä ”suomettumisen vastaisen mielenosoituksen, missä vaaditaan Suomea pysymään lännen rintamassa demokratian ja vapauden puolella”. Torsti Sirén oli ensimmäinen tykkäämässä Aakulan touhusta.


Panu Höglund


Panu Höglund oli kirjoittanut jopa blogiinsa uudenvuoden tervehdyksen, jossa hän muisti   tarinoida meikäläisestäkin vastaan kaiken muun ohessa.[1] Höglundin tunnistan lähinnä Sirénin Facebook-sivujen aktivistina.


Panu Höglundin uudenvuoden kirjoituksen sisältö on keskittynyt tietysti itse merkittävimpään vuoden 2015 hahmoon: Panu Höglundiin itseensä sekä niihin moninaisiin väärinymmärryksiin, kun tätä suurmiestä on yritetty definioida erheellisin ja defektein käsittein.

Jostain syystä Höglund ruotii ”putinistiksi” leimautumisensa yhteydessä Johan Bäckmanin ja minun nimiä sekä meidän blogejamme. Suurmies Höglund suuruuden tunteessaan tekee kuitenkin epäselvän päätelmän merkittävyydestään, kuten on oletettavissa Panu-pojan tekstistä uudenvuoden päivänä: ” Hänen kaimansa ja kamusensa Juha Molarin blogin palauteloodassa minulla oli samantapainen kahnaus itse blogin isännän kanssa, joka pian sen jälkeen sulki kommenttiluukut koko sivultaan. (Nyttemmin hän ei taida enää päivittää sitä blogia.)” (teksti on Panu Höglundin).

Panu-pojan tekstiä oikaistakoon siten, että en ole mitenkään ”kamu” Johan Bäckmanille, mihin Panu viittaa kamu-sanalla. Kamu –sanalla tarkoitetaan rakkaudellista ystävää ja kaveria. Olen monissa asioissa aika usein liki tai pääasiallisesti samaa mieltä kuin dosentti Johan Bäckman, mutta en ole edes jutellut kiireisen vaikutusvaltaisen suomalaisen dosentin kanssa yli kahteen vuoteen. Tuskin ”kamu”-sanan käyttö olisi siis perusteltua. Itse elän omaa elämääni lasteni harrastusten ja tarpeiden ehdoilla. Mitä muuta vähäistä joskus kirjoittelen blogissani, se ei luo mitenkään sidonnaisuutta tai vaikutus- tai seuraamissuhdetta puoleen tai toiseen.

Kielikellon mukaan ”kamu” sanaa käytetään jopa ilmaisemassa sellaisissa yhteyksissä kuin ”tyttöfrendi”/”tyttökamu” tai ”poikafrendi”/”poikakamu”. Kamu-sanaa  käytetään itse asiassa jopa eniten seurustelusuhdetta kuvastavissa yhdyssanoissa. Puhutaan jätkä-, kundi- ja likkakamusta. Samoin kirjekamu on yleinen nuorten käyttämä ilmaisu lehtien kirjeenvaihtoilmoitussivuilla.[3] Näin ollen käy ilmi, että huolimatta saavuttamistaan suurista kirjallisista ansioistaan Panu Höglundin suomenkielen osaamisessa on vakavia vajavuuksia, jotka korjattakoon ainakin tältä pieneltä osalta.

Panu Höglund muistelee 1.1.2015 uudenvuoden suuressa kirjoituksessaan yhä edelleen joskus muinaisuudessa (ilmeisesti noin puolivuosikymmentä sitten) kokemiaan suuria taistojaan, joita hän on käynyt mahdollisesti blogini palauteosassa. Itse en muista yhtään mitään Höglundiin liittyvää kommenttia – en edes haavaa tai vammautumista - tuolta ajalta noista taistoista, kun kaikki muut asiat ovat täyttäneet mieleni. Joka tapauksessa Höglund kävi suuren oman SOME-sotansa tai ainakin SOME-kahnauksensa blogini palauteosassa, mitä tuskin on syytä kiistää, jos hän sellaista muistelee yhä edelleen. Olen kuitenkin 100 %:a varma siitä, että Höglundin yhdelläkään sanalla ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, kun olen joskus lähes puolivuosikymmentä sitten sulkenut blogini palauteosaston monien törkyviestien ongelman tähden: koin, että minulla on parempaakin tekemistä, kuin valvoa törkyviestien julkaisukelpoisuutta.

Mitä tulee Panu Höglundin ilmeisesti tärkeäksikin kokemaansa muuhun pohdiskeluun tuossa uudenvuoden suuressa kirjoituksessa, niin sen merkittävyyttä ja älykkyyttä en vähäisenä pitkäaikaistyöttömänä ihmispolona mitenkään osannut oivaltaa. En edes voinut keksiä Höglundin tarvetta viitata meikäläisen nimeen uudenvuoden kirjoituksessaan: kun ja jos asiat laitetaan oikeaan perspektiiviin, niin ei sovi unohtaa, että Höglund on sentään keskeinen SOME-vaikuttaja, suomalaisten verkkokirjoittajien varsinainen suurmies, joka on opiskellut joskus jopa yliopistossa sekä osallistunut iirinkielisyysliikkeen toimintaan. Minä sitä vastoin en ole puolenvuosikymmeneen ollut sanomassa julkisessa mediassa tai julkisissa yhdistyksissä ja liikkeissä yhtään mitään mielipidettä. Olen ollut aidosti hädänalainen ihmisparka, jolla ei ole mitään työtä ja jonka mielipiteille ei ole mitään kysyntää tai merkittävyyttä. Täysi romahdukseni mitättömyyteen ja syrjäytyneisyyteen tapahtui huhtikuussa 2011, kun minut heitettiin pois kirkkoherran virasta: köyhällä ja työttömällä ei ole mitään osaa missään vaikuttamisessa Suomessa. Siksi pidän perin outona vääristymänä, että Höglund tekee uudenvuodenpuheessa viittauksen minuun. Tuo vääristymä aiheuttaa jopa periaatteellisen uhan kansalaisyhteiskunnan vapauksien aidolle toteutumiselle, kun hyväosainen vaikutusvaltainen henkilö iskee syrjäytynyttä pitkäaikaistyötöntä vastaan. Lähes saman luokan mittasuhdevirhe tapahtui ministeri Heidi Hautalalle, kun hän muutama vuosi sitten iski Suomen ulkoministeriössä pitämässään lehdistötilaisuudessa nimeltä mainiten ”arkkivihollisiaan” vastaan, vaikka itsehän olin ollut täysin hiljainen ja syrjäinen mies.

Omasta puolestani voin yhä uudestaan toistaa osana itse vakavinta suomalaista yhteiskunnallista haastetta: niin kuin puolimiljoonaa muuta suomalaista, niin minäkin olen niin vähäinen kuin suomalaismies voi enää vähäiseksi tulla. Jokainen päivä on pelkkää synkkää kamppailua sen kanssa, miten monta päivää voisin vielä siirtää puhelinlaskuni maksamista, jotta en tämän 30 euron tähden joutuisi ulosottoon. Eikä minulla ole mitään ulosotettavaakaan. Samanaikaisesti sotahullut valitettavasti kiihkoilevat rakentaen jotain Venäjä-pelkoa saattaakseen suomalaiset ”kuuliaisiksi ruumiiksi”.


Sotataidon laitoksen dosentti Torsti Sirén


MPKK:n entisen Strategialaitoksen entinen esimies, everstiluutnantti Torsti Sirén suorastaan pyytää Facebook-kirjoituksessaan 4. tammikuuta 2014 yölliseen aikaan kello 2:15, että häntä pitäisi Johan Bäckmanin ja meikäläisen ”pitkäaikaistyöttömän” muistaa. Voin hyvin kokea kristittynä miehenä sääliä, kun varhain sunnuntaiyönä Torsti Sirén ei ole voinut nukkua siitä syystä, että Bäckman ja Molari eivät ole riittävästi muistaneet häntä.

En ole toki tavannut Venäjällä koskaan tuollaisia upseereita, etenkään everstitason miehiä, jotka itkisivät pyhäpäivän aamuyöllä ikäväänsä, kun työttömät maanmiehet ovat unohtaneet hänet internet-kirjoituksissaan. Ehkä dosentiksi rojahtanut Sirén-setä ei kuitenkaan yöllä itke ikäväänsä tai narsismiaan, vaan harjoittaa sitä SOME-sotaansa psykologisten menetelmiensä mukaisesti, dispositiiviaan toimittaen, jonka hän on opetellut NATO-ohjaajiensa ja MPKK:n tutkimustyönsä avulla usean vuoden aikana.


Strategialaitos on lakannut vuodenvaihteessa – kuten kirjoitin ennakoiden muutosta jo yli puoli vuotta sitten niin kuin Sirénin olisi pitänyt tunnollisena lukijana havaita: nykyään Sirén toimii dosenttina MPKK:n Sotataidon laitoksella Santahaminassa. Sotataidon laitoksen johtajana toimii eversti Petteri Jouko. Sitä Torsti-setä ei tiedä, missä minä olen jutellut Petteri Joukon kanssa. En tiedä muistaako eversti itse enää. Hän on kuitenkin oikea henkilö Sotataidon laitoksen johtajaksi: ainakin silloin sain vaikutelmaksi, että hän on tasapainoinen, maltillinen, työkykyinen, esiintymistaitoinen herrasmies upseerina.

Kapteeni Janne Vaahtovuo toistaa useamman kerran, että hän myös tahtoo nimensä muistamista. Korson Kokoomuksen seurakuntavaaleissa varasijalle jäänyt insinööri Toimi Vaalisto on tullut aiemmin tunnetuksi vaalimenestyksensä ohessa moitteistaan ”Suomen putinisteja ja russofiileja vastaan”, jotka hänen mukaansa ”muistelevat YYAta ja Kekkoslovakiaa”.  Kirjoituksissaan hänen tapana on puhua ”ryssistä”, kun hän kirjoittaa Venäjästä ja venäläisistä. Sellainen henkilö on toistuvasti pyrkinyt seurakunnalliseksi vaikuttajaksi ja päätöksentekijäksi. Nyt Torsti Sirénin Facebookissa Vaalisto manaa mielikuvituksensa mukaista uhkaa, että ”ryssät” suunnittelisivat ”ennakoivaa valtaiskua” sillä tekosyyllä, kun ”Nato ja Suomi suunnittelevat hyökkäystä Venäjälle”. Jyri Härkönen uskottelee, että putinisteille Kremlistä olisi tullut ”sosiaaliavustuksia”, mutta nämä avustukset ovat loppumassa.




Iltamyöhällä tiistaina 20.5.2014 Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitoksen silloinen esimies, everstiluutnantti Torsti Sirén, joka on uudenvuoden 2014/2015 jälkeen tiputettu pelkäksi dosentiksi, päivitteli lukuisissa kirjoituksissaan upseeripariskunnan Eerika ja Janne Vaahtovuon sekä entisen kapteenin Antti-Pekka Mustosen ja muiden kanssa sitä, että minun poikani tahtoi oppia Venäjän kansallishymnin sanat venäjäksi. Hanne Kosonen piti suorastaan kauheutena, että ”Molari opettaa lapsensakin näköjään umpivenäläiseksi Suomessa”. Torsti Sirén, Leena Huovinen ja Panu Petteri Höglund tykkäsivät Kososen ankarasta tuomiosta Molaria vastaan. Kellään ei ollut kuitenkaan kylliksi ajanmukaista ymmärrystä monikulttuurisuuden ja vapauksien puolesta, jotta he olisivat edes vähän pohtineet, miksi nykyajan ihmisillä on vapaus, oikeus ja halu moniin kansallisuuksiin. Tarkemman analyysin jälkeen vaikuttaa valitettavasti siltä, että edellä mainitut suomalaiset tahot tahtovat ”kuuliaisia ruumiita”, kuten Foucault olisi määritellyt: ”kuuliaiset ruumiit” voidaan käyttää hierarkiseen valvontaan, normaalistaviin rangaistuksiin sekä tutkintaan.




Maanantaina 19.5.2014 kello 15:13 Sirén määrittelee, että ”kansalaisyhteiskunta/SOME-yhteisö” on maanpuolustuksellinen kybersodan taistelukenttä, joka kuuluu hänelle. Sunnuntaina 18.5.2014 Sirén jakoi erään vähemmän maineikkaan entisen kapteenin Antti-Pekka Mustosen kirjoituksen, jossa viitataan paheksuen Bäckmanin järjestämään ”Perustamme suur-Venäjän” –seminaariin sekä moititaan, että sellaisen järjestäminen oli mahdollista Suomessa. Sirénin paheksuntaan liittyvät kiittäen koko joukko kummallisia ihmisiä: entinen kapteeni Antti-Pekka Mustonen, Kerkko Paananen, kapteeni Eerika Vaahtovuo, everstiluutnantti Alexander Aminoff (toimi ennen pääesikunnan kansainvälisellä osastolla, nykyään Scantarp OY:N puolustus- ja turvallisuusalan myyntijohtajana), evp. toimiupseeri Juha E. Tetri ja edellä kerrottu melkoinen vaikuttaja Panu Petteri Höglund.


Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitoksen silloinen johtaja everstiluutnantti Torsti Sirén ilmoitti 31.8.2014 viehtymyksensä törkyturpien ”Moskovan Tiltu”-sivun pilkkakampanjalle, jossa irvailtiin meikäläisen vähäosaisen pitkäaikaistyöttömän ihmispolon kustannuksella ja kirjoitukselleni, jossa olin argumentoinut Vladimir Putinin hyviä toimia. Sirénin Facebook-linkitykseen ilmoitti ihastuksensa Panu Höglund (Facebookiin kirjautuneena merkeillä Пану Хёґлюнд) sekä Sirénin SOME-sotaa veljellisesti sodassa ja rauhassa taisteleva kapteeni Janne Vaahtovuo, joka tuohon aikaan vielä tarkkaili aamusta yöhön myös Facebook-sivuani.


Syyskuussa 2014 Maanpuolustuskorkeakoulun Strategialaitoksen silloisena johtajana Torsti Sirén hyökkäsi rajuilla suomettuneisuus-syytöksillä Suomen valtioneuvostoa vastaan. Sirénin Facebook-keskusteluketjussa helsinkiläinen psykologi Jouni Mankonen uskotteli tekevänsä ammattimaiset analyysinsä ”näistä Molareista, Hellevigeistä, Bäckmanneista jne” (psykologi käytti monikollisia muotoja). Kapteeni Eerika ja Janne Vaahtovuo peukuttivat tykkäämisensä Mankosen psyko-sosiaalisen prosessin kuvailulle, mutta paljastivat kommenteissaan myös tyytymättömyyttä sitä kohtaan. Tuolla kertaa rouva Vaahtovuo vihjaili siihen, että minä ´jaksan jankuttaa olematonta rahatilannetta ja silti käyn säännöllisesti (ainakin omien juttujensa mukaan) Venäjällä, ajan sinne ihan kunnollisella autolla, vien lapset aktiivisesti harrastamaan ja vielä lomailen perheeni kanssa´. Eläkeläissetä Pauli Saarinen ja nettimaailman neroksi itsensä kokeva Panu Höglund tykkäsivät tuosta kapteenin rakentamasta epäilyn kylvöstä toimeentuloani vastaan.


Torsti Sirén on toistuvasti paasannut pitkittyneessä kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa vaadittavien ”psykologisten vastatoimien” puolesta, jotka ovat maineeseen liittyviä toimia ja ”kansainvälistä mielikuvakamppailua”. Tuossa tarkoituksessa Sirén vaati vuonna 2011 jopa oman kansallisen PSYOPS-keskuksen ” perustamista, joka paneutuisi ”erityisesti mielikuvakamppailuun ja vastapropagandaan”.[4] Tuota tehtävää varten keskus harjoittaisi rauhanaikanakin kohdejoukkoanalyysejä ja operointia sosiaalisessa mediassa. Tiedustelu ja PSYOPS kulkisivat käsi kädessä jo etukäteen sellaisia potentiaalisia uhkia varalta, joissa Suomessa saatettaisiin ehkä kokea ”poliittis-sotilaallista painostusta”.


”Kuolleet ruumiit”



Yhteiskunta turvaa ykseyttään monilla säännöksillä ja laeilla. Foucault lausui: ” On aina kysymys ruumiista - ruumiista ja sen voimista, näiden hyödyllisyydestä ja tottelevaisuudesta, ruumiinvoimien jakamisesta ja alistamisesta." 

Foucault selostaan teoksessaan Tarkkailla ja rangaista rankaisemisen tarkoituksen muutosta, joka tapahtui 1600-luvulta 1800-luvulle huipentuen modernin vankilan kehittymiseen. 1700- luvulla muotoutuivat ns. alkeiskoulut. Luokat olivat suuria, jolloin yltyi sekasorto ja epäjärjestys. Tämän välttämiseksi parhaista oppilaista valittiin "upseereita", joiden tehtävänä oli opettajan sihteereinä valvoa yleistä järjestystä. Jotain surullisella tavalla samaa on Torsti Sirénin tietoisessa tai tiedostamattomassa halussa maanpuolustuskorkeakoulun opettajana kouluttaa koko kansaa.

Foucault'n määrittämä kuri – jota luokkahuoneessa ”upseerit” hoitivat – on vallan tekniikka, jonka tarkoituksena on tuottaa tottelevaisia ja hyödyllisiä ruumiita, ”kuolleita ruumiita”. Kurin varmistamiseksi kehitettiin moninaiset valvontatekniikat ja instituutiot, jotka pyrkivät tuottamaan ja tunnistamaan poikkeavia yksilöitä: ”Kysymys ei ole vallasta, joka olisi kokonaan yhden ihmisen käsissä ja jota tämä yksilö voisi harjoittaa täydellisesti. Kyse on koneesta, johon kaikki ovat jääneet kiinni, niin vallan harjoittajat kuin vallan harjoituksen kohteetkin.”

Yksilön ruumista komennetaan Foucault'n mukaan modernissa yhteiskunnassa hienovaraisesti, sääntöjen ja luokittelujen, hyväksynnän ja hylkäämisen kautta. Tuosta ruumiin komentamisesta on kyse erityisesti silloin, kun suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa mielipidevapautta ja perustuslaillisia oikeuksia uhmaten internet ja media militarisoidaan niin, että valtaväestön Nato-kielteiset näkemykset sekä ystävälliset Venäjä-kauppasuhteet kuulutetaan vihollisvaltaan rähmällään olevaksi ”suomettuneisuudeksi” ja noita ystävällisiä näkemyksiä ääneen lausuvat ihmiset stigmatisoidaan suorastaan Venäjän trolleiksi tai Kremlin maksetuiksi agenteiksi. Kun ottaa huomioon MPKK:n pitkäaikaisen tutkimus- ja koulutustoiminnan informaatiosodan ja propagandan aiheista sekä asiaan kiinteästi liittyvän vuosisataisen kansainvälisen tutkimuksen, niin tuskin noiden muutamien suomalaisten upseereiden sekä heihin linkittyneiden mielipidevaikuttajien toiminta on ollut asian johdosta vilpitöntä uutistoimintaa.


Selkeimmin alistava valta näkyy kouluissa, armeijassa sekä vankilassa. Mediasta tätä valtaa on joskus vaikeampi tunnistaa, ellei ruumiin komentaminen toistu poikkeuksellisen havaittavasti ja usein. Tarkoituksena on siis ohjailla ihmistä. Foucault’n mietinnässä dispositiivi oli erityinen käsite, jonka kautta hän määritti valtaa epätasapainoisten voimasuhteiden strategisena ja taktisena verkostona. Tuolla tavalla toimitetun propagandan tehtävänä on indoktrinaation – vaihtoehdottomuuden – tuottaminen. Niin kuin 1930-luvun natsismissa indoktrinaatio edellyttää kontrollin lisäämistä yhteiskuntaan.



[1] Panu Höglund 1.1.2014: Uuden vuoden tervehdys.



[4] Torsti Sirén 2011. Psykologiset operaatiot osana informaatio-operaatioita 2030. Sivut 199-217 teoksessa: Torsti Sirén (toim.) 2011, Strateginen kommunikaatio ja informaatio-operaatiot 2030. Maanpuolustuskorkeakoulu. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Julkaisusarja 2: Artikkelikokoelmat N.O 7.  http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74173/Siren+-+Strateginen+kommunikaatio+ja+informaatio-operaatiot+2030+-+edit.pdf?sequence=1

[5] Sare Näre ja Jenni Kirves: Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. 2008: 87.


Kirjoittaja ei tahdo Suomen kansan sekaantuvan sotilaallisiin juonitteluihin ja konflikteihin, vaan pysyvän rauhassa rakentaen oman kansan hyvinvointia ja onnellisuutta. Rauhantahtoinen, ystävällis- ja yhteistyökykyinen politiikka on Suomen kansan etu!

Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

Ps. Facebook-sivuani en enää päivitä