maanantai 21. maaliskuuta 2016

Hiljainen viikko 2016

Hiljainen viikko on kirkollisessa perinteessä paaston aikaa, millä tahdotaan ohjata kristittyä itsekriittiseen itsetutkiskeluun. Meille on hyvin luoteenomaista, ehkä nykyään jopa entistä enemmän sosiaalisen median verkostojen ja muun ilmapiirin tähden, että tutkimme muita ihmisiä tuomitsevasti. Hiljainen viikko on hiljentymistä tuosta kaikesta maailmallisesti hälinästä peruskysymyksen äärelle: entä minun oma elämäni ja syntini?

Olen menettänyt hyvän ja terveellisen ateriakäytännön reilu viikko sitten. Turhat voileivät ja jogurtit ovat tulleet taas ruokavaliooni. Myös tervehenkinen kurinalaisuus ruokavalion tarkistamiseksi sopii paaston aikaan varsin täydellisesti. Olkoon tästä alkaen paremmin ajatusta siinä, miten hetkellisten halujen tyydyttämiseksi tahdon tyydyttää itseäni leivän ja jogurtin avulla! Olin monta kuukautta ilman turhaa nautiskelua ruoan kanssa, joten hyville tavoille on aiheellista palata taas. Viime sunnuntaina ja lauantaina minulla oli ikäviä vatsaongelmiakin, jotka häiritsivät omaa juoksulenkkeilyä: mahdollisesti ongelmat tulivat huonontuneesta ruokavaliosta.

Ruoka on vain eräs oire ihmisen kyvyttömyydestä hallita elämäänsä. Paasto tähtää tietysti ruokaa pitemmälle ja syvemmälle ihmisen oman itsetuntemuksen analyysiin. En tiedä olenko ainoa ihminen, mutta kristillisen teologian perusteella pitäisi olla jopa ihmiskunnan peruspiirre tämä, että tunnen itseni valitettavan käpertyneeksi ja kiinnikasvaneeksi syntiin. Kai muitakin on tällaisia epäonnistuneita surullisia tapauksia?

Minä en selitä omaa pahuutta olemattomaksi. Monenlaisia muotiselityksiä on kukin löytää omille virheilleen ikään kuin voidakseen pestä itsensä puhtaaksi. Minä pysyn kristillisen teologian mukaisessa näkemyksessä siitä, miksi vietämme hiljaista viikkoa, pitkääperjantaita ja pääsiäistä: Kristuksen sijaiskuoleman ja sovitustyön tähden!

Syntisinä ihmisinä ei ole perusteita kerskua ja ylvästellä paremmuutta. Siihen ei ole perusteita. Syntisinä olemme samassa asemassa tässä, että Jumalan anteeksiantamusta ja hyväksyntää tarvitsemme, jotta saisimme olla Jumalan lapsia. Tämä on jokapäiväinen ja jokahetkinen parannuksen ja katumuksen aihe, surun ja uudelleen löydetyn armon aihe.

Minulle hiljainen viikko ja pääsiäinen muodostuvat kristillisen ytimen mukaiseksi. Voidakseni keskittyä kristilliseen pääsiäiseen suljin myös Facebookin kahden viikon ajaksi. Sitä hälyä en todellakaan tarvitse nyt.

Kuvassa kirjoittaja helmikuussa 2016 omien häittensä aikana:


Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha