torstai 3. marraskuuta 2016

Suojelupoliisin julkisuushakuinen menettely kiihottamista kansanryhmää vastaan



Pyydän Valtakunnansyyttäjävirastoa selvittämään, onko Suojelupoliisin yleisön keskuuteen levittämät tiedot ja julkisuushakuinen menettely epäluulosta venäläisten kaksoiskansalaisuutta ja maakauppoja kohtaan tehty siinä muodossa, että on aihetta epäillä Supon syyllistyneen vihapuheeseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Valtakunnansyytäjälle lähetty sivu 1
Yleisradio ja suomalaiset sanomalehdet ovat laajasti uutisoineet 1. marraskuuta 2016 saadun tiedon mukaisesti uskollisesti, että Supo epäilee Venäjän ostaneen sotilailleen kiinteistöjä Suomesta. Supo oli toimittanut eduskunnan hallintovaliokunnalle julkisen lausunnon, jossa Supo antoi ilmi asiayhteydestä, että nimenomaan Venäjä on tehnyt Suomessa epäilyttäviä maakauppoja.[1] 

Suojelupoliisi ei ole kommentoinut Yleisradiolle eikä kiistänyt julkisuuteen levitettyä viestiä sekä sen epäluuloisia tulkintoja.

Iltalehti on myös tämän esitetyn tulkinnan mukaisesti ymmärtänyt Suojelupoliisin yleisön keskuuteen saattaman viestin, että Venäjä valmistelee tunnuksettomien joukkojen majapaikkoja Suomesta maakauppojen avulla.[2]

Suojelupoliisin eduskunnan kautta julkisuuteen saattama viesti toteaa sanatarkasti seuraavasti:

Suomessa on havaittavissa sekä ilmiöitä, joissa voi olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen että suoranaisesta vaikuttamisesta. Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen kriisitilanteessa, havaitaan jatkuvasti. Tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa.

Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.” [3]

Valtakunnansyyttäjälle lähetetty sivu 2
Suojelupoliisin julkisuuteen levittämässä viestissä myös sanotaan, että Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisten juridinen asema Venäjän lainsäädännössä arveluttaa Supoa:

"Esimerkiksi kaikki Venäjän kansalaiset ovat kaksoiskansalaisuudesta riippumatta Venäjän lakien mukaan velvoitettuja auttamaan Venäjän turvallisuusviranomaisia".[3]

Suojelupoliisin tehtävään kuuluu luonnollisesti virkansa puolesta antaa turvallisuusarvioita ja tehdä sen mukaisia analyysejä.  Ongelma on siinä, millä tavalla asioita on aiheellista tuoda valmisteluvaiheessa julkisuuteen käsiteltäväksi: tällä kertaa julkisuuteen saatettu tieto ja epäily on jo ollut omiaan leimaamaan kokonaista kansanryhmää, venäläistaustaisia ihmisiä.

Mikäli valtiollisen turvallisuuden kannalta yleisön keskuuteen levitetyt em. tiedot, mielipiteet tai viestit olisivat jopa todella aidosti merkittäviä, niin Supon toimintatapa on ollut poikkeuksellisen julkisuushakuinen ja varmasti omiaan luomaan panettelua, solvausta ja epäluuloa venäläisiin kansallisen ja etnisen alkuperän johdosta. 

Suomen rikoslaki (13.5.2011/511) määrittelee kiihottamisen kansanryhmää vastaan 11 luvussa:
"Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Hallituksen esityksessä HE 317/2010 käsitellään myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta kiihottamisrikoksiin kansanryhmää vastaan.

Valtakunnansyyttäjälle lähetetty sivu 3
Muukalaisvihamieliset teot loukkaavat ihmisoikeuksia ja uhkaavat oikeusvaltion periaatteita ja demokratian vakautta. Vuonna 2003 tehtiin Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevaan yleissopimukseen (SopS 60/2007) rasistisia rikoksia koskeva lisäpöytäkirja (ETS 189; jäljempänä lisäpöytäkirja) ja 28. marraskuuta vuonna 2008 tehtiin neuvoston puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS). Niiden tavoitteena on ollut lisätä eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä muukalaisvihamielisten lausumien leviämisen torjumiseksi.

Niin kuin HE 317/2010määrittää lainsäädännön ja käytännön nykytilan: ”Kiihottamisrikoksessa yleisön keskuuteen levitetään lausuntoja tai tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää.”

Perustuslain 6 § sisältää yhdenvertaisuuden vaatimuksen. Pykälän 2 momentissa on yleinen syrjinnän kielto. Sen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 17 §:n 3 momentti antaa suojaa kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kulttuureille. Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS; SopS 19/1990) 14 artiklassa kielletään muun muassa sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään perustuva syrjintä. Myös EU:n perusoikeuskirja takaa syrjimättömyyden. EU:n syrjinnänvastaiset direktiivit on pantu osaksi täytäntöön yhdenvertaisuuslailla (21/2004).

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan loukkaa ihmisoikeuksia.

[1] YLE http://yle.fi/uutiset/3-9264981
[2] Iltalehti http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016103122546706_uu.shtml
[3) Suojelupoliisi https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-75745.pdf



Allekirjoittanut on jäänyt ilman kutsumusammattinsa toimittamista suostuen hengellisesti ja taloudellisesti köyhempään elämää.

Juha Molari, D.Th, BBA.
osa-aikainen siivooja
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha