torstai 27. huhtikuuta 2017

54 %:a suomalaisista uskoo terrori-iskuun vuoden sisällä Suomessa



Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 54 %:a suomalaisista uskoo terrori-iskuun Suomessa vuoden sisällä. Nämä suomalaiset pitävät terrori-iskua vähintään melko todennäköisenä. Tutkimukseen vastasi 1002 ihmistä.


Ylen jutussa konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-projektin johtaja Hussein Al-Taee kommentoi tutkimusta sekä viittaa vierastaistelijoiden aiheuttamaan uhkaan arvioidessaan tutkimuksen tulosta:


”Vierastaistelijoiden suunnitelmat pitäisi kyetä havaitsemaan siellä, missä he ovat tällä hetkellä ennen kuin palaavat kohti Suomea tai Pohjolaa”.


Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn uutisointia käytettiin lobbaukseen uuden tiedustelulainsäädännön puolesta. Al-Taee korostaa tuloksen arvioinnissa ”resurssien lisäämistä nimenomaan tiedustelun ja puolustuksen suuntaan”.

Ylen tilaaman kyselyn saamia tuloksia ja kysymyksenasettelua on hyvin suppeasti julkistettu.  Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kertoo tehneensä kysymykset yhdessä tutkimuksen tilaajan Ylen kanssa.  Haastattelut tehtiin viime viikolla puhelimitse ositettuna otantana. Henkilöt oli poimittu väestörekisteristä.

Ylen kertoman mukaan ”luottamus viranomaisiin ja hallitukseen on pysynyt jokseenkin hyvänä”. Tätä kysymystä ei tutkimuksessa kuitenkaan selvitetty. Tutkimuksessa oli kaksi erillistä kysymystä.

Terrori-iskun mahdollisuus Suomessa vuoden kuluessa


Ensimmäinen kysymys oli:


Miten todennäköisenä pidät sitä, että Suomessa tehdään terrori-isku joskus lähiaikoina seuraavan vuoden kuluessa?


Asteikko oli erittäin todennäköisenä, melko todennäköisenä, melko epätodennäköisenä ja erittäin epätodennäköisenä.


10 %:a suomalaisista piti terrori-iskua erittäin todennäköisenä ja 44 %:a melko todennäköisenä. Näin ollen 54 %:a uskoi vähintään melko todennäköisenä terrori-iskuun vuoden kuluessa.
36 %:a suomalaisista piti terrori-iskua melko epätodennäköisenä ja vain 8 %:a erittäin epätodennäköisenä. 


Erityisesti huomio kiinnittyy 8 %:n pieneen osuuteen, kun määritelty aika oli suppea yksi vuosi.
Kysymys tahdottiin tietoisesti rajata terrori-isku vuoden kuluessa, jotta tiedetään, mihin ihmiset vastaavat.

Terroriuhkan ehkäiseminen

Toinen kysymys oli:


Millä tavalla Suomessa pitäisi toimia mahdollisen terroriuhan ehkäisemiseksi? Pitäisikö Suomen painottaa nykyistä enemmän ns. kovia keinoja (tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja rangaistuksia) vai ns. pehmeitä keinoja (eli syrjäytymisen ehkäisemistä ja tehokasta kotouttamispolitiikkaa)?


Kysymyksessä oli määritelty esimerkkien avulla, mitä tarkoitetaan kovilla ja pehmeillä keinoilla. Vastaukseksi sai valita vain jompikumpi tai ei osaa sanoa. Tässä haluttiin selvittää, kumpaa menetelmää pitäisi enemmän painottaa.

40 %:a suomalaisista oli vaatinut kovia keinoja, maahanmuuttopolitiikan tiukentamista ja rangaistusten koventamista. Ylen tarinasta ei käy ilmi, missä muodossa nämä vaihtoehdot on esitetty vastaajille ja mitä muita vaihtoehtoja on ollut tarjolla, mutta kysymyksessä ei todella ollut muita vaihtoehtoja.

Maantieteelliset erot eivät hirvittävän voimakkaasti korostuneet. Helsingissä ja Uudellamaalla 53 %:a korosti pehmeitä keinoja. Myös Länsi-Suomessa pehmeitä keinoja tukia 54 %:a väestöstä, kun taas Etelä-Suomi (muu kuin Helsinki ja Uusimaa) korosti 50 %:a kovia keinoja ja 41 %:a pehmeitä keinoja.  Pohjois- ja Itä-Suomessa oli täsmälleen sama kuin koko maassa: 50 %:a pehmeitä keinoja ja 40 %:a kovia keinoja. 

Ikäryhmittäin alle 24 vuotiaista 54 %:a tuki pehmeitä keinoja; 25–34 –vuotiaista 55 %:a pehmeitä keinoja; 35–49 –vuotiaista 46 %:a pehmeitä keinoja ja yli 65-vuotiaat vain 35 %:a kannattaa kovia keinoja ja 52 %:a pehmeitä keinoja. 

Keski-ikäiset, joilla on oma perhe, olivat enemmän kääntyneet kovien keinojen käyttöön turvallisuuden suojaamiseksi.  Lapsiperheillä oli kovien ja pehmeiden keinojen kannatus 44 % - 44 %:a, mutta lapsettomilla pareilla 57 %:a pehmeitä keinoja ja 35 %:a kovia keinoja.

Sukupuolten välillä erot ovat huomattavat: naisissa tuki pehmeille keinoille oli 57 % - 32 %:a kovia keinoja, kun taas miehillä suhde oli päinvastoin: 43 %:a pehmeitä keinoja ja 49 %:a kovia keinoja.

Perussuomalaisissa 90 %:a kannatti kovia keinoja.

Ei vastaa karkotettavien oleskeluun Suomessa


Tämä ”kovien” ja ”pehmeiden” keinojen kysymys ei vastannut laittomasti maassa oleskelevien karkotukseen.
Sisäministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan 78 %:a suomalaisista ei hyväksynyt näkemystä, jonka mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ulkomaalaiset saisivat oleilla Suomessa. Juho Rahkonen myönsi, ettei kysymyksellä vastattu laittomasti maassa olevien karkotuspäätöksen saaneiden kohtaloon ja menettelyihin.

Sisäministeriön julkaiseman tutkimuksen kysymys oli spesifisempi ja suomalaiset lainkuuliaisena porukkana olisivat ilmeisemmin vastanneet myös tässä uudessa tutkimuksessa samansuuntaisesti, jos kysymys olisi koskenut lain noudattamista. 

Terrorismin uhkan ehkäiseminen koskee myös muita keinoja, kuten ettei Suomeen synny ghettoja. Tätä seikkaa ihmiset ovat varmaan ajatelleet ”pehmeiden keinojen” käytössä. Juho Rahkonen uskoi, että samat tulokset olisivat tulleet, jos olisi kysytty suoraan, mitä pitäisi tehdä käännytyspäätöksen saaneille. Rahkonen ei nähnyt ristiriitaiseksi Sisäministeriön julkaiseman tuloksen kanssa. Tällä kertaa painopiste oli enemmän hyvinvointivaltioajattelun puolella kysymyksessä. 

Rahkonen tiivisti vastauksen hengen sanoihin:


”Suomalaiset kunnioittavat hyvinvointivaltion periaatteita”.


MV-lehdessä esittelin 21.3.2017 seikkaperäisesti Sisäministeriön julkaisun keskeiset tunnusluvut. Tuolloisen tutkimuksen mukaan 64 %:a suomalaisista arvioi turvapaikanhakijoiden maahantulon lisäävän terrorismin uhkaa. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan 54 %:a suomalaista uskoo terrori-iskuun Suomessa vuoden sisällä, mikä luku on varsin samansuuntainen Sisäministeriön aiemmin julkaiseman tutkimuksen tunnuslukujen kanssa.



Lähde: Puhelu Juho Rahkosen kanssa; YLE http://yle.fi/uutiset/3-9580867



Juha Molari, D.Th, BBA.
osa-aikainen siivooja
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha