sunnuntai 31. joulukuuta 2017

MV-lehti kiinni - turvallisuuskomitea ja sotilastiedustelu riemuitsevat

Moninaisissa likaisissa touhuissa ryvettyneet Turvallisuuskomitea ja Puolustusvoimien sotilastiedustelu ovat ilmaisseet riemun kiljahduksia, kun MV-lehti on kiinni vuoden 2018 alkaessa. Myös tietty poliittinen eliitti ja vallaseliittiä palvelevat "journalistit" ovat ilmaisseet onneansa, kun MV-lehti ei enää valvo valehtelua ja disinformaatiota.
Turvallisuuskomitean "asiantuntijaverkosto" tuli vuoden 2017 lopulla tunnetuksi absurdeista harhoistaan, joita he kehittelivät Venäjän vaikutuskeinoiksi Suomen vaaleihin.

Vallaseliitti ja heidän sylikoirat riemuitsevat


Ylioppilas Janne Riiheläinen kirjoitti 30. joulukuuta 2017 kello 13:08 twitter-viestin, jonka mukaan maailmasta on tullut parempi paikka ilman MV-lehteä.



Tuon riemullisen kiljahduksen tykkääjien joukossa on Tamperelainen-lehden toimittaja Pekka Ruissalo, vuoden aikana tunnetusti töpeksineen Turvallisuuskomitean pääsihteeri, everstiluutnantti Vesa Valtonen, STT-Uutiskuvan uutispäällikkö ja rikostoimittaja Janne Huuskonen, Suomen Puolustusvoimien ulkomaantiedustelussa työskentelevä eversti Martti J. Kari, Turun Sanomien kauheasti loukkaantunut ja maalitettu journalisti Rebekka Härkönen, kansanedustaja Sari Multala, ulkoasiainministeriöstä kehitypolitiikan, tietoyhteiskunnan ja innovaatiopolitiikan neuvonantaja Aki Enkenberg, kapteeni Petteri Iivonen Lappeenrannasta, Puolustusvoimien verkkoviestintäpäällikkö Anna Lind, Warkauden lehden toimituspäällikkö Antti Aho, Merisotakoulun johtaja kommodori Tuomas Tiilikainen, Suomen Pankin Siirtymätalouksien laitoksen johtaja Iikka Korhonen, Keravan kaupunginvaltuutettu Aila Lind-Mäki (vihreät), Kainuusta Rajavartiolaitoksesta rajavartioaseman päällikkö kapteeni Jouko Kinnunen, Iltalehden toimittaja Nina Järvenkylä, Ylen internet-osaston palvelupäällikkö Kari Haakana, Saabin sotilasteollisuuden palvelukseen siirtynyt Suomen ex-sotilasasiamies eversti Anders Gardberg, ym.

Toimittaja Jorma Virtanen kyseenalaistaa Janne Riiheläisen ryskytyksen ja huomauttaa, että MV-verkkojulkaisussa oli hyvätkin puolensa, sillä hän kävi usein katsomassa MV-n sivuilla, oliko maahanmuuttaja asialla, kun jotain kuohuttavaa tapahtui. Yleensä oli, ja valtamedia vaikeni.

Ulkoministeriössä Eurooppa- ja lähialueviestintäyksikön päällikkö Ville Cantell pitää ”hienona”, että kampanja MV-lehden lopettamiseksi on purrut:

”Ja nautitaan tosiaan sitä, että Suomi tämän seurauksena on taas vähän parempi paikka”.
Ville Cantellin aktivismi on tullut aiemmin esille MV-lehdessä esimerkiksi intoutuneessa tuessa ylikersantti Juho Pylvänäiselle, joka marssi sotilasasussa Pride-mielenosoituksessa.

Oma erikoinen lukunsa on Mikael Jungnerin onnellisuus  MV-lehden sulkeutumisen johdosta. Muistettakoon, että MV-lehti paljasti vasta jouluna Jungnerin virittäneen disinformaatiokampanjaa Helsingin Tuomiokirkkoa vastaan. Jungner esitti valheellista tietoa jouluaaton saarnan kauhean "suvaitsemattomasta" sisällöstä. MV-lehti paljasti, että itse asiassa Jungner vääristeli oikeastaan kaiken, mitä jumalanpalveluksessa oli tapahtunut.

Näin Jungner ei tietenkään tykännyt, että hänen valheensa tuli julki MV-lehden avulla. Siksi disinformaatiota levittäville suvakeille oli riemullista, kun MV-lehti ei enää häiritse heidän kampanjointiaan.


Miksi tiedustelussa riemuitaan MV-lehden lopusta?


Ei ole suinkaan yllättävää, että uudenvuoden riemunsa MV-lehden lopusta ovat ilmaisseet monet samat henkilöt, jotka aiemmin olivat syvästi närkästyneet, kun Edward Snowden varoitti suomalaisia tiedustelulainsäädännön palvelevan ainoastaan kalliin valvontaorganisaation luomista. Sillä lainsäädännöllä ei edistetä terroristien kiinnisaamista.

Snowdenin mukaan uusi valvontajärjestelmä synnyttää hyödyttömän ja kalliin valvontaorganisaation Suomeen, mutta tietoliikenneurkinnan avulla ei voi kuitenkaan estää terrori-iskuja.

Tuskin on yhtään sattumaa, että tiedustelulainsäädännön mietinnössä käsitellään hyvin laajasti juuri sosiaalista mediaa. Uusi tiedustelulainsäädäntö suuntaa yli 20 miljoonaa euroa uuden valvontaorganisaation rakentamiseen Suomessa. Nämä jahtaavat ”väärää tietoa”. MV-lehti käsitteli asiaa 19.4.2017 artikkelissaan.

Sotilastiedustelua käsittelevän valmistelutyön sivulla 29 todetaan sosiaalisen median keskeisyys tiedustelulle:

”Tietoverkoissa tapahtuvan verkostoitumisen merkitys kansallista turvallisuutta uhkaavien toimijoiden keskuudessa tulee entisestään kasvamaan. Sosiaalisen median kehittyessä verkostoitumisen tavat monimuotoistuvat. Valtiolliset toimijat panostavat omien modernien mediaorganisaatioiden kehittämiseen niiden kautta propagandan levittämiseen. Ne käyttävät yhä laajemmin sosiaalista mediaa, kuten pikaviestipalveluita, sekä ylläpitävät avoimia ja suljettuja keskustelufoorumeita. Nämä mahdollistavat sekä helppokäyttöisen kahden- ja monenvälisen viestinnän että toiminnan suunnittelun ja reaaliaikaisen koordinoinnin.”

Siviilitiedustelumietintö luonnehtii esityksen tavoitteeksi suojautua valemediaa ja väärän tiedon levittämistä vastaan, vaikka tiedustelun kohdetta ei edes epäillä mistään rikollisesta toiminnasta:
”Väärän tiedon levittäminen ja käyttäminen korostavat turvallisuusviranomaisten tarvetta tuottaa objektiivista, varmennettua ja analysoitua tietoa ylimmän valtionjohdon päätöksenteon tueksi. Tämän vuoksi tiedusteluviranomaisten tiedonhankinnan säädöspohjaa tulee kehittää. Ehdotettavan lainsäädännön keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen. Tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta.” (s. 127)
”Tässä mietinnössä ehdotetaan, että telekuuntelun ja televalvonnan käytön aineellista ja alueellista soveltamisalaa laajennetaan tiedusteluperusteiseksi, mutta ei kriminalisointien kautta.” (s. 130)
Ehdotuksessa nimenomaisesti huomautetaan, että ilmaisulla ”uhka” tarkoitettaisiin tilanteita, joissa kansallinen turvallisuus ei ole välittömästi vaarantumassa. Tiedonhankinta voisi siten koskea myös toimintaa, joka jatkuessaan saattaisi vaarantaa kansallista turvallisuutta (s. 134).
Yksityiskohtaisissa perusteluissa painotetaan, että ”tiedustelumenetelmien käyttö ei olisi rikossidonnaista” (s. 182).

Mikä merkille pantavaa, että voimassa olevan Rikoslain mukaankin Suomessa on rikokset maanpetoksesta ja monenlaisista tietoverkkorikoksista kuin myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan jne. Tiedustelulainsäädäntöä ei linkitetä rikosepäilyihin näiden voimassaolevien rikoslain pykälien mukaan, vaan korostetaan tehtävää myös ilman rikosepäilyä. Tämä voi tarkoittaa vain jotain huomattavasti vähäisempää toimintaa, vaikka kutsutaan ”kansalliseksi uhkaksi”, kun kyse ei ole edes rikoksen epäilystä. Esityksessä lausutaan näinkin selvästi yksityiskohtaisessa lakipykälien käsittelyssä:
”Kyse voi olla toiminnasta, joka ei ole Suomen lain mukaan rikos eikä voisi sellaiseksi muodostuakaan” (s. 186).
Esityksessä nimenomaisesti huomautetaan siviilitiedustelun kohteita määrittävän 3 §:n esittelyssä kohdassa 7, että vieras valtio voi pyrkiä toteuttamaan toimenpiteitään siten, ettei kohdevaltio voi olla varma, onko kyseessä vieraan valtion ohjaama tavoitteellinen operaatio vai ei:
”Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi se, että suomalaiseen ja ulkomaiseen kansalaismielipiteeseen pyritään vaikuttamaan levittämällä järjestelmällisesti väärää tietoa Suomen politiikasta julkisuudessa. Tietoa voitaisiin tällöin hankkia siitä, mikä taho tai ketkä ovat Suomeen kohdistetun informaatiovaikuttamisen takana sekä siitä, mitä tällaisella toiminnalla tavoitellaan” (s. 189).
Lakiluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 189 määritellään siviilitiedustelun edellytyksistä, jotka voivat perustua epäluuloon, että henkilö toimii vieraan valtion kanssa yhteistoiminnassa.


Juha Molari, D.Th, BBA.
osa-aikainen siivooja
GSM +358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha