Statcounter

lauantai 7. marraskuuta 2020

Venäjä, Venäjä, Venäjä – miksi taas hylkäsit USA:n vaalit?

 

Monet kansallismieliset ovat ympäri maailmaa, erityisesti Yhdysvalloissa ja jopa pienessä Suomessa, kysyneet surullisina hyljätyksi joutumistaan: miksi ja miksi Moskovan Kreml ei taaskaan puuttunut Yhdysvaltain vaaleihin. Venäjän pelätyksi mainostettu tiedustelutoiminta oli täysin kyvytön ja toimeton. Tällehän nauravat jopa Suomen sotilastiedustelun eläkeläiset.


Tuskin tarvitsee kysyä suomalaisilta turvallisuuspoliittisilta asiantuntijoilta, joiden kolumneja ja twiittejä saamme lukea toistuvasti julkisuudessa, miten Joe Bidenin voittoa käytetään nyt vastedes nälväilyn ja herjailun ihan aiheellisena perusteena kaikkia kansallismielisiä vastaan, jotka ovat menettäneet nyt kaiken: Facebookin Trolliarmeija-ryhmä on lopettanut toimintansa, Donald Trump on kukistettu tavalla tai toisella. Lisättäköön, että suurin tiedustelutoiminnan löytö on toistaiseksi ollut Reformistudion katsojien keräämät eurot kahden viikon metrolippua varten työttömäksi joutuneelle entiselle wc-siivoojalle, mutta ruplasalkkuakaan ei ole saatu Suomeen (vaikka on odotettu).


Onhan selvää, että Venäjältä odotettiin enemmän. Venäjän puuttuminen Yhdysvaltain vaaleihin ei jälleen kerran täyttänyt kenenkään osapuolen odotuksia.


Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ei tavattu pahoja venäläisiä hakkereita, jotka olisivat puhuneet salaperäistä vierasta murretta. Ei tavattu Pietarin trollitehtaan viekasta peikkoarmeijaa. Enää voidaan vain pelätä, jos muuan Alexandr P. ja Ruslan B. ketterän kissaeläimen tavoin myrkyttävät pissallaan jonkun senaattorin tossut, mistä seuraa uusia pakotteita Venäjää vastaan.


Venäjä epäonnistui Amerikan vaaleissa jälleen kerran. Paikalle ei lähetetty trolliarmeijaa, eikä propagandisteja. Eipä ole outoa, että tässä kyvyttömyyden tilanteessa suomalaisessa mediassakin keskityttiin enemmän epäilemään Putinin kognitiivis-henkisen toimeliaisuuden heikentymistä ja mahdollista pikaista eläkkeelle siirtymistä, sen sijaan että olisi analysoitu hyvin iäkkäiden jenkkikanditaattien kognitiivista ja moraalista kuntoa. Itse asiassa Venäjällä oli varsin niukasti voitonmaljan nostajia Trumpin voiton puolesta, paitsi Vladimir Zhirinovsky, mikä ei tuottanut iloa Trumpille.


Tunnettu politiikan analyytikko Amy MacKinnon antoi 3. marraskuuta 2020 Foreign Policy -lehdessä tunnustuksen, että Venäjä ei valinnut Yhdysvaltain uutta presidenttiä tällä kertaa. Hänen mukaansa disinformaation torjunnan kriittinen tarve olisi kuitenkin vasta tässä alkamassa, vaikka Venäjä ei puuttunut vaaleihin. MacKinnon kokee syvää kaunaa Venäjää vastaan, joka ei osoittanut kiinnostusta Yhdysvaltain vaaleja kohtaan. Taistelu olisi siis vasta nyt alkamassa, sillä MacKinnon ymmärtää loihtia kriisikuvan sitä varten, että amerikkalaiset kansainvälisen politiikan ja informaatiosodan strategit saisivat säilyttää tärkeän työnsä.


Trumpin valinta oli tuottanut pahan iskun amerikkalaisten tiedustelupalvelujen haavoittuville ihmisille, joiden psyykkinen kunto romuttui: psykoosit, hysteriat ja neuroosit kasvoivat räjähdysmäisesti. MacKinnon nostaa onnistuneeksi esimerkiksi Suomen totaalisen järjestelmän, jossa julkinen koulutusjärjestelmä, tiedotusvälineiden toiminta ja yhteiskunta ovat synkronisoitu taisteluun pelottavia peikkoja vastaan. Yhdysvalloissa tämä ei onnistunut – toistaiseksi.


Foreign Policy-lehti päätyy MacKinnonin artikkelissa lopulta kuitenkin harhoista vieläkin lähemmäksi reaaliteetteja: CIA:n entinen analyytikko Cindy Otis esittää päätelmänsä, jonka mukaan amerikkalaiset itse loivat valtavan määrän väärää tietoa vaaleja koskien ja väitteissä Venäjän puuttumisesta niihin. Se olisi paljon, jos Suomessa viralliset turpo-tietäjät tunnustaisivat jo tässä vaiheessa, että myös täällä he itse keksivät tähän saakka kaikki valheensa. Enää niitä valheita ei tarvita, sillä Kreml hylkäsi meidät kaikki.



Uusia muuttuneita epäselviä oloja varten luin lauantaina 7. marraskuuta aamulla, kun Yhdysvaltain vaalien laskenta yhä vain viivästyy ja viivästyy Nikolai Gogolin Hullun päiväkirjan (Записки сумасшедшего). Tarinan hullu piti itseään Espanjan uutena kuninkaana ja koki, että häntä vainotaan, kun häntä ei uskottu noissa tunnelmissa.


Yhdysvaltain presidentin vaihdos voi synnyttää voiton huumassa monia ”Bidenin morsiamia” myös tänne Suomeen. Riskinä on, että vanhat hulluudet vaihtuvat vain uusiksi hullutuksiksi. Yhdysvaltain vaalit voisivat olla terveen tyly herätys pois houreista kohti reaaliteetteihin niille, jotka kuvittelivat Kremlin peikkojen seikkailevan jokaisessa vaalivaikuttamisessa. Jos niitä peikkoja seikkailee turpojournalistien tarinoissa yhä edelleen, niin entistä enemmän on suositeltavissa monet terapiamuodot: tosiasiassa Venäjä yksinkertaisesti hylkäsi Yhdysvaltain vaalit ja kansallismielisen skenen.  


Terveisin, Juha Molari