Georgiassa ei ole (vielä) vaihtunut uusi agentti presidentiksi Saakašvilin jälkeen, koska amerikkalaiset omistajat eivät ole vielä vaihtaneet Saakašvilille seuraajaa. Luultavasti he ovat jo valinneet hänet.
Nyt Georgiassa ovat levottomuudet suosionsa menettänyttä Saakašvilia vastaan jatkuneet kuitenkin jo niin ankarina riittävän kauan, että rohkenen odottaa amerikkalaisten omistajien vaihtavan uuden agentin Georgian presidenttinukeksi jo ennen kesän päättymistä.
Voi olla parhaassa tapauksessa, että tämä blogi tulee jo liian myöhään, sillä ehkä Georgiassa on jo uusi agentti, kun otaksun kirjoittavan vielä vanhasta presidentistä. Kävisi samalla tavalla kuin joitakin vuosia sitten Pietarissa, kun olin uutispimennossa Suomen politiikasta: kirjoitin juttua pääministeri Jäätteenmäestä, mutta kun jo olin laittamassa artikkelia päätoimittajalle, yllätyin sattumalta näkemääni kummaan uuteen nimeen Suomen hallituksen pääministerinä. Onko Georgiassa jo uusi agentti ”presidenttinä”?
Olen kääntänyt 14 sivua tiivistä tekstiä Georgian toimista niin kuin Venäjän ulkoministeriön diplomaattiakatemian professori on asian esittänyt tutkimuksessaan. Olin hämmästynyt, että hän oli ajatellut aivan samalla tavalla tapahtumista kuin minä olin tehnyt toisaalla.
A.V. Manoilo: ”Yhdysvaltojen psykologiset operaatiot Gruusian hyökkäyssodassa Etelä-Ossetiaa ja Abhasia vastaan” (Alkuperäislähde: Манойло А.В., Дипломатическая академия МИД РФ: ПСИХОЛОГИЧЕСКИЕ ОПЕРАЦИИ США В ВОЙНЕ ГРУЗИИ ПРОТИВ ЮЖНОЙ ОСЕТИИ И АБХАЗИИ. 2008).
Tässä on katkelma tekstistä, jossa diplomaattiakatemian professori arvioi amerikkalaista agenttia M. Saakašviliä muutamilla sanankäänteillä:
”Me tiedämme, että Mihail Saakašvili tuli valtaan Amerikan poliittisten strategioiden tukemassa ”ruusuvallankumouksessa”, jossa hyödynnettiin amerikkalaista teknologista osaamista, psykologian vaikutusta siviiliväestöön ja amerikkalaista rahaa. Hän ryhtyi heti töihin ja alkoi pahentaa suhteita Venäjään. Saakašvili provosoi jatkuvasti poliittista vastakkainasettelua. Ei ole mitään epäselvyyttä Saakašvilista Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun osana: hänellä on agentin luonne” (Manoilo).
”Agentin psykologiasta tiedetään hyvin, että ajan mittaa agentti pyrkii vapautumaan riippuvuudesta ja tahtoo rakentaa itsenäistä poliittista peliä. Tämä kehityskaari tapahtuu lähes kaikilla agenteilla, jotka ovat saaneet todellista valtaa ja rahoitusvirtoja. Saakašvili ei ole poikkeus” (Manoilo).
”Ajan myöten hän alkaa uskotella, että uran lentoonlähtö oli ainoastaan hänen omia henkilökohtaisia ansioitansa, ei enää merentakaisten omistajien. Hänellä itsellään olisi erityinen persoonallisuus. Hän olisi luonnollinen johtaja, kansan rakastettu suosikki. Koska valta on tullut jo hänen käsiinsä, amerikkalaiset neuvonantajat voivat enää vain antaa ”suuret kiitokset henkilökohtaisista ansioista”. Juuri kuvattu asetelma aiheuttaa merkittäviä ongelmia tilanteen kehitykselle” (Manoilo).
”Hän alkaa myös miettiä sitä, että ottaisi vallan käsiinsä koko kansakunnasta. Hänestä on tullut suuren kaliiperin poliittinen vaikuttaja, joka voi yksinkertaistaa Yhdysvaltojen poliittisen pelin sääntöjä Georgiassa” (Manoilo).
”Hänestä tulee patologisesti itsevarma, joka näkee perusteluksi Yhdysvaltojen taatun tuen myös toimille, joita ei ole sovittu amerikkalaisten kanssa. Hän tietää, että Yhdysvallat toivat hänet valtaan. Sen vuoksi Yhdysvallat säilyttävät ja vahvistavat hänen henkilökohtaisen valtansa. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden taisteluihin kotimaassa kaihtamatta poliittisia murhia (esimerkiksi huonosti peitelty pääministeri Z.Žvania ja B. Patarkatsišvilin tappamiset). Yhdysvaltojen on pakko ottaa riski hänen maineestaan huolimatta, hyväksyä mahdollisuus uusista pienemmistä epämielittävistä onnettomuuksista. Näin syntyy vahinkotapahtumien ketju omistajan ja edustajan välille, jossa agentti harjoittaa ”pehmeää” painostusta ja kiristystä omistajaansa vastaan” (Manoilo).
”Mitä enemmän valta keskittyy hänen käsiinsä, sitä enemmän hän alistaa kotimaansa väestöä valtaansa. Jos yhteistyömotivaatio perustuu vallan ja rahan janoon, agentti alkaa pian uskoa, että hän on saanut mestareiltaan jo kaiken, mitä on halunnut. Hän ei näe enää mitään tarvetta kulkea ”lyhyessä talutushihnassa”, josta hänen ulkomaiset isäntänsä pitävät kiinni” (Manoilo) .
”Kaikki nämä muutokset ilmentävät agentin pyrkimystä päästä pois ja kirjoittaa uudestaan tyhjältä pöydältä suhteensa omistajiinsa. Itse asiassa on mahdollista laskea jopa etukäteen aika, jolloin tämä kaikki tapahtuu. Tällaiset tilanteet voivat korjautua vain, kun muodostetaan uusia agenttien ja isännän välisiä suhteita tai yhteyksiä, jotka ovat luonteeltaan yksipuolisesti riippuvaisia. Nämä yhteydet voivat olla seuraavanlaisia:
- ulkopolitiikassa: agentti provosoi ja järjestää ulkopoliittisen seikkailun, jossa taataan siviliiväestön uhreja ja jopa kansanmurha
- sisäpolitiikassa: jonkun taktisen yhdistelmän avulla nimitetään nykyiselle johtaja seuraaja ”samettivallankumouksen” avulla, joka tekee selväksi johtajalle, että hän on vain pelinappula isossa pelissä, mutta hänet voidaan helposti korvata tai uhrata pois” (Manoilo).
”Itsevarma Saakašvili työntyy poliittisiin seikkailuihin ja johtaa maata ”aivopesutekniikan” avulla melko helposti. Agentin seikkailujen jo varhaisessa vaiheessa häneltä hämärtyy kuitenkin oma vastuuntunto. Hän tuntee olevansa rankaisematon, mikä on tyypillistä psykopaatille. Hän on aloittanut jo seikkailunsa ja vahvistanut henkilökohtaista osallistumista roiskimalla viattomien siviilien verta. Hän tapaa itsensä yllättäen tilanteesta, jossa hänen osallistumisen sotarikokseen voi pelastaa vain hänen suurin asiakkaansa ja isäntänsä: Yhdysvallat” (Manoilo).
”Yhdysvalloilla on mahdollisuus korvata psykologisten operaatioidensa avulla demokratian puitteissa M. Saakašvili muilla henkilöillä, jotka ovat tällä hetkellä lähellä presidenttiä. I. Okruašvili on entinen läheinen kollega Saakašvilille. Okruašvili ei juuri Saakašvilista eroa, ovat kuin klooneja jopa poliittisilta kannoiltaan. Georgiassa on vahvistunut yleinen uskomus, että Okruašvili olisi uusi johtaja Georgiassa Saakašvilin jälkeen. Tätä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Uusi ”samettivallankumous” pysähtyi nopeasti Yhdysvaltojen tähden. Georgian johdossa on ilmeisesti ymmärretty Washingtonin selvä vihje oikein” (Manoilo).
”Poliittinen johtaja, joka tulee valtaan ”samettivallankumouksen” psykologisten tekniikoiden avulla, ei voi pysyä kauan suosion huipulla: romanttinen kuva uuden vallankumouksen ja onnellisen puolueettomuuden puhujasta romahtaa nopeasti, kun ihmisillä ei ole maksaa velkojaan uuden johtajan ulkomaisten ystävien lupauksista huolimatta. Kloonit eivät voi yleensä muuttaa mitään maan taloustilanteessa. Poliittinen populismi menettää ajan mittaa uutuutensa. Valittavat ihmiset saavat nyt osakseen äärettömiä leimoja, mikä puolestaa ärsyttää ja herättää ihmisten halveksuntaa. Tällaisten kloonien kuin Saakašvili tai Juštšenko toimintaa rajoitetaan vaihtamalla kiireesti uusi klooni paikalle, koska muuten ihmiset voivat itse päättää korvata johtaja vallankumouksellisesti. Samettivallankumouksen seurauksena tilalle astuu uusi klooni ja romanttinen kuva, joka tilapäisesti piilottaa edelliset poliittiset epäonistumiset. Klooneja on vaihdettava säännöllisin väliajoin, käytännössä rajottoman useita kertoja” (Manoilo).
perjantai 29. toukokuuta 2009
maanantai 25. toukokuuta 2009
Alexander Zinovjev ja Neuvostoliiton tuhoutuminen
Olen tänään viimeistellyt Venäjä-kirjaani ja sen vuoksi taas kerran tutustunut kuuluisaan venäläiseen filosofiin ja sosiologiin Alexander Zinovjeviin (Александр Александрович Зиновьев). Tämä mies on harmittavan huonosti tunnettu Suomessa.
Zinovjev kuvailee, miten dollari ei suinkaan ole heikko, vaikka sen arvo saattaisi laskea joskus. Zinovjev liittää valuutan painoarvon sotilaalliseen voimaan. Kyse on sotilaallisesta voimasta ja pelistä. Yhdysvaltojen roolia hän kuvaa Hitlerin Saksaakin vaarallisemmaksi.
29.10.1922 Neuvostoliitossa syntynyt ja 10.5.2006 Moskovassa kuollut Zinovjev eli 70-luvulta asti Münchenissä vapaana kirjailijana. Hän on pohtinut erityisesti matemaattista logiikkaa. Vuonna 1939 hän koki ensimmäiset poliittiset konfliktinsa, kun joutui pidätetyksi osallistuttuaan Stalinia vastustavaan mielenosoitukseen. Tämä ryhmä leimattiin terroristiryhmäksi, joka suunnitteli Stalinin tappamista. Hän kertoo taistelleensa Suuressa isänmaallisessa sodassa maansa ja vapauden puolesta, mutta ei Stalinin hyväksi.
Vuonna 1954 Zinovjev puolusti menestyksellisesti ensimmäistä väitöskirjaansa Marxin Pääoma-teoksen logiikasta. Zinovjev oli Suuressa isänmaallisessa sodassa taistelulentäjä, mutta nämä sotateot ja saatu ”Punainen tähti” –ansiomerkki eivät pelastaneet häntä 70-luvun Neuvostoliitossa. Hänen sosiologis-satiirinen esseensä Ammottava Korkeus (1974) herätti tuolloin poliittisen johdon vihat. Zinovjev menetti kansalaisoikeudet Neuvostoliitossa. Hänelle tarjottiin kaksi vaihtoehtoa: lähteä maasta tai elää loppuelämä vankilassa. Surullista nähdä, että Suomessa on samanlaista ilmapiiriä toisinajattelijoita vastaan: minullekin - vähäiselle blogikirjoittajalle - on toivotettu poislähtöä Suomesta. Nyt on kuitenkin se ero, etä Zinovjev joutui poliittisen eliitin vihan kohteeksi, kun taas meikäläinen saa vihaa vain joiltakin kylähulluilta pääkaupunkiseudulta.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Zinovjev palasi vuonna 1999 Venäjälle. Tämän jälkeen Zinovjev kritisoi mm. nationalismin ja uskonnon sekoittamista toisiinsa. Asenne Neuvostoliittoa ja kommunismia kohtaan on muodostunut myönteisemmäksi, hänestä tuli jopa Venäjän kommunistisen puolueen näkyvä tukija. Tunnetusti Zinovjev on korostanut myös Stalinin merkitystä Hitleristä saadussa voitossa, vaikka Stalinin elämän aikana hän oli tiukka kriitikk. Kuoltuaan Zinovjev haudattiin Moskovassa. Putinin valinta ei tapahtunut Washingtonin suorittamana, mikä on aiheuttanut filosofin mukaan jännitteitä: Zinovjev näkee Putinin pyrkimykseksi pelastaa oma maa sekä lopettaa 90-luvun alun ryöstelyt ja laittomuudet. Zinovjev on kuitenkin kritisoinut Putinia tehottomuudesta muutoksen johtamisessa. Vuodelta 2002 on hänen teoksensa «Venäjän tragedia (kuoleman utopia)»; filosofikirjailija ei usko muutoksen onnistumiseen Venäjällä. Neuvostoliiton tuhoutumista Zinovjev vertaa kuoleman utopiaan: Nyt opettajat, yliopistojen professorit ja tutkijat ansaitsevat vähemmän kuin siivoojat, sihteerit, vartijat ja kulkukauppiat. Jeltsinin aikana ihmiset oli tuomittu huonontumiseen ja historiansa menettämiseen. Kritiikistään huolimatta hän sai 2000-luvulla Venäjällä useita tunnustuspalkintoja ja kunnianosoituksia. Stalinin kanssa filosofi ei tullut toimeen, mutta Putinin Venäjälle hän tahtoi takaisin ja rohkaisi Putinia toimissaan, jotka olivat täysin erilaiset ja vastakohtaiset kuin Stalinin ajan pahat teot.
Marxilaisuuden logiikasta Moskovassa tohtoriksi väitellyt ja Neuvostoliiton ajat ankarasti kokenut filosofi Zinovjev katsoo, että ideologinen kriisi oli Neuvostoliiton hajoamisen eräs tärkeimmistä sisäisistä syistä. Yhdyn näihin näkemyksiin ja saatan olla "erilainen antifasisti" näiden venäläisten näkemysteni tähden. Zinovjev kirjoitti: ”Marxilainen ideologia oli yksi tärkeimmistä syistä Neuvostoliiton järjestelmän romahtamiselle” (Марксистская идеология была одной из важнейших причин краха советской системы). ”Marxilainen ideologi poisti terveen tieteellisen ymmärryksen sekä Neuvostoliiton että länsimaiden todelisuudesta ja esti tällä tavalla tieteellisen ymmärryksen nykyhetken todellisuudesta”.
Zinovjev kertoo rakentaneensa tieteellisen mallin jo kymmenen vuotta ennen Gorbatsovin aikaa, jota aikaa hän on sittemmin tarkastellut teoksessaan "Katastroika", ja osoittaneensa järjestelmän tuhoutuvan. Hänen tieteellisestä työstä keskusteltiin korkealla tasolla aina KGB:n viranomaisia myöten, mutta nämä pakkolunastivat teoksen. Zinovjev syyttää Neuvostoliiton tuhosta myös Brezhnevin ajalla tapahtunutta hallintoelinten lukumäärän hurjaa kasvua, mikä tarkoitti toisaalla järjestelmän tehottomuutta.
Zinovjevin mukaan valuuttamarkkinoissa on tällä hetkellä kyse pikemmin valuuttapelistä. Zinovjevin mukaan dollari on modernin maailman hallinnan väline. ”Amerikan valuutalla ei ole kultareservejä tukenaan, mutta Yhdysvaltojen sotilaallinen voima on useita maileja muiden edellä”. Euro voi vahvistua, mutta sillä ei ole sellaista armeijaa taustalla kuin dollarilla. Siksi euro ei hallitse maailmaa. Zinovjev on toistuvasti korostanut Yhdysvaltojen sotilaallista voimaa: Yhdysvallat tarvitsivat Irakin sotaa, Yhdysvallat tarvitsivat Jugoslavian pommituksia, - ”ja nyt he julistavat äänekkäästi sotaa kansainvälistä terrorismia vastaan”.
Zinovjevin mukaan euro on vain globaalimekanismi dollarin uudelleen jakamiseksi maailman pelureiden kesken. Niin kuin Euroopan yhteisö on vasta toissijainen osa läntistä superyhteisöä, jota Yhdysvallat johtaa, niin myös euro on toissijainen valuutta, joka saa merkityksensä dollarista. Vaihtelut kahden valuutan välillä, toisen nousu ja toisen lasku, ovat vain osia suuressa pelissä.
Washington on globaalisesti asennoitunut ja haluaa pitää hyvät suhteet Kremliin. Niin on USA myös kiinnostunut pitämään ruplan vakaana. ”Mutta jos jostakin syystä on tarve heikentää ruplaa, niin sellainen on mahdollista tehdä. Valuutan vakaus suhteessa dollariin on pitkälle luottamukseen perustuva tekijä”, Zinovjev varoitti muutama vuosi sitten, vähän ennen kuolemaansa. Epävakaus syntyy, kun on tarve vaihtaa ”huono” hallitus. Zinovjev kertoi nämä näkemyksensä vähän ennen Bushin päätöstä hyökätä Irakiin, jolloin euron arvo oli vielä hyvin alhainen. Eurovaltioille muodostui kilpailuetua, kun dollarin hinta oli kallis.
Tämän päivän kirjaprojekti alkaa olla kohta ohi. Varhain aamulla sain laitettua vapaapäivänä kesän kausiohjelman sanomalehteen. Nyt olen lukenut Zinovjevin artikkeleita ja teoksia. Pian noudan poikani päiväkodista, minkä jälkeen lähdemme venäjänkielisen jalkapalloseuran Spartakin harjoituksiin.
Zinovjev kuvailee, miten dollari ei suinkaan ole heikko, vaikka sen arvo saattaisi laskea joskus. Zinovjev liittää valuutan painoarvon sotilaalliseen voimaan. Kyse on sotilaallisesta voimasta ja pelistä. Yhdysvaltojen roolia hän kuvaa Hitlerin Saksaakin vaarallisemmaksi.
29.10.1922 Neuvostoliitossa syntynyt ja 10.5.2006 Moskovassa kuollut Zinovjev eli 70-luvulta asti Münchenissä vapaana kirjailijana. Hän on pohtinut erityisesti matemaattista logiikkaa. Vuonna 1939 hän koki ensimmäiset poliittiset konfliktinsa, kun joutui pidätetyksi osallistuttuaan Stalinia vastustavaan mielenosoitukseen. Tämä ryhmä leimattiin terroristiryhmäksi, joka suunnitteli Stalinin tappamista. Hän kertoo taistelleensa Suuressa isänmaallisessa sodassa maansa ja vapauden puolesta, mutta ei Stalinin hyväksi.
Vuonna 1954 Zinovjev puolusti menestyksellisesti ensimmäistä väitöskirjaansa Marxin Pääoma-teoksen logiikasta. Zinovjev oli Suuressa isänmaallisessa sodassa taistelulentäjä, mutta nämä sotateot ja saatu ”Punainen tähti” –ansiomerkki eivät pelastaneet häntä 70-luvun Neuvostoliitossa. Hänen sosiologis-satiirinen esseensä Ammottava Korkeus (1974) herätti tuolloin poliittisen johdon vihat. Zinovjev menetti kansalaisoikeudet Neuvostoliitossa. Hänelle tarjottiin kaksi vaihtoehtoa: lähteä maasta tai elää loppuelämä vankilassa. Surullista nähdä, että Suomessa on samanlaista ilmapiiriä toisinajattelijoita vastaan: minullekin - vähäiselle blogikirjoittajalle - on toivotettu poislähtöä Suomesta. Nyt on kuitenkin se ero, etä Zinovjev joutui poliittisen eliitin vihan kohteeksi, kun taas meikäläinen saa vihaa vain joiltakin kylähulluilta pääkaupunkiseudulta.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Zinovjev palasi vuonna 1999 Venäjälle. Tämän jälkeen Zinovjev kritisoi mm. nationalismin ja uskonnon sekoittamista toisiinsa. Asenne Neuvostoliittoa ja kommunismia kohtaan on muodostunut myönteisemmäksi, hänestä tuli jopa Venäjän kommunistisen puolueen näkyvä tukija. Tunnetusti Zinovjev on korostanut myös Stalinin merkitystä Hitleristä saadussa voitossa, vaikka Stalinin elämän aikana hän oli tiukka kriitikk. Kuoltuaan Zinovjev haudattiin Moskovassa. Putinin valinta ei tapahtunut Washingtonin suorittamana, mikä on aiheuttanut filosofin mukaan jännitteitä: Zinovjev näkee Putinin pyrkimykseksi pelastaa oma maa sekä lopettaa 90-luvun alun ryöstelyt ja laittomuudet. Zinovjev on kuitenkin kritisoinut Putinia tehottomuudesta muutoksen johtamisessa. Vuodelta 2002 on hänen teoksensa «Venäjän tragedia (kuoleman utopia)»; filosofikirjailija ei usko muutoksen onnistumiseen Venäjällä. Neuvostoliiton tuhoutumista Zinovjev vertaa kuoleman utopiaan: Nyt opettajat, yliopistojen professorit ja tutkijat ansaitsevat vähemmän kuin siivoojat, sihteerit, vartijat ja kulkukauppiat. Jeltsinin aikana ihmiset oli tuomittu huonontumiseen ja historiansa menettämiseen. Kritiikistään huolimatta hän sai 2000-luvulla Venäjällä useita tunnustuspalkintoja ja kunnianosoituksia. Stalinin kanssa filosofi ei tullut toimeen, mutta Putinin Venäjälle hän tahtoi takaisin ja rohkaisi Putinia toimissaan, jotka olivat täysin erilaiset ja vastakohtaiset kuin Stalinin ajan pahat teot.
Marxilaisuuden logiikasta Moskovassa tohtoriksi väitellyt ja Neuvostoliiton ajat ankarasti kokenut filosofi Zinovjev katsoo, että ideologinen kriisi oli Neuvostoliiton hajoamisen eräs tärkeimmistä sisäisistä syistä. Yhdyn näihin näkemyksiin ja saatan olla "erilainen antifasisti" näiden venäläisten näkemysteni tähden. Zinovjev kirjoitti: ”Marxilainen ideologia oli yksi tärkeimmistä syistä Neuvostoliiton järjestelmän romahtamiselle” (Марксистская идеология была одной из важнейших причин краха советской системы). ”Marxilainen ideologi poisti terveen tieteellisen ymmärryksen sekä Neuvostoliiton että länsimaiden todelisuudesta ja esti tällä tavalla tieteellisen ymmärryksen nykyhetken todellisuudesta”.
Zinovjev kertoo rakentaneensa tieteellisen mallin jo kymmenen vuotta ennen Gorbatsovin aikaa, jota aikaa hän on sittemmin tarkastellut teoksessaan "Katastroika", ja osoittaneensa järjestelmän tuhoutuvan. Hänen tieteellisestä työstä keskusteltiin korkealla tasolla aina KGB:n viranomaisia myöten, mutta nämä pakkolunastivat teoksen. Zinovjev syyttää Neuvostoliiton tuhosta myös Brezhnevin ajalla tapahtunutta hallintoelinten lukumäärän hurjaa kasvua, mikä tarkoitti toisaalla järjestelmän tehottomuutta.
Zinovjevin mukaan valuuttamarkkinoissa on tällä hetkellä kyse pikemmin valuuttapelistä. Zinovjevin mukaan dollari on modernin maailman hallinnan väline. ”Amerikan valuutalla ei ole kultareservejä tukenaan, mutta Yhdysvaltojen sotilaallinen voima on useita maileja muiden edellä”. Euro voi vahvistua, mutta sillä ei ole sellaista armeijaa taustalla kuin dollarilla. Siksi euro ei hallitse maailmaa. Zinovjev on toistuvasti korostanut Yhdysvaltojen sotilaallista voimaa: Yhdysvallat tarvitsivat Irakin sotaa, Yhdysvallat tarvitsivat Jugoslavian pommituksia, - ”ja nyt he julistavat äänekkäästi sotaa kansainvälistä terrorismia vastaan”.
Zinovjevin mukaan euro on vain globaalimekanismi dollarin uudelleen jakamiseksi maailman pelureiden kesken. Niin kuin Euroopan yhteisö on vasta toissijainen osa läntistä superyhteisöä, jota Yhdysvallat johtaa, niin myös euro on toissijainen valuutta, joka saa merkityksensä dollarista. Vaihtelut kahden valuutan välillä, toisen nousu ja toisen lasku, ovat vain osia suuressa pelissä.
Washington on globaalisesti asennoitunut ja haluaa pitää hyvät suhteet Kremliin. Niin on USA myös kiinnostunut pitämään ruplan vakaana. ”Mutta jos jostakin syystä on tarve heikentää ruplaa, niin sellainen on mahdollista tehdä. Valuutan vakaus suhteessa dollariin on pitkälle luottamukseen perustuva tekijä”, Zinovjev varoitti muutama vuosi sitten, vähän ennen kuolemaansa. Epävakaus syntyy, kun on tarve vaihtaa ”huono” hallitus. Zinovjev kertoi nämä näkemyksensä vähän ennen Bushin päätöstä hyökätä Irakiin, jolloin euron arvo oli vielä hyvin alhainen. Eurovaltioille muodostui kilpailuetua, kun dollarin hinta oli kallis.
Tämän päivän kirjaprojekti alkaa olla kohta ohi. Varhain aamulla sain laitettua vapaapäivänä kesän kausiohjelman sanomalehteen. Nyt olen lukenut Zinovjevin artikkeleita ja teoksia. Pian noudan poikani päiväkodista, minkä jälkeen lähdemme venäjänkielisen jalkapalloseuran Spartakin harjoituksiin.
sunnuntai 24. toukokuuta 2009
Että he olisivat yhtä
Tämän pyhäpäivänä oli hyvin ajanmukainen saarnateksti.
JOH 17:18,21, 23
18. Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. 21. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. 23. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.
Toivottavasti minua vastaan ei tule taas kanteluita siitä, että saarnasin näin tekstistä perhemessussa. Jeesus rukoilee tuon tekstin mukaan meidän puolestamme. Jeesus rukoilee meidän hyväksemme, jotta me olisimme kristittyinä yhtä.
Mitä se tarkoittaa?
Eikö se tarkoita sitä, että kristittyjen ei pidä lähtökohtaisesti halveksia toisia kristittyjä, vaan pitäisi pitää heitä pikemmin siskoina ja veljinä.
Ortodoksit ja roomalaiskatoliset ovat luterilaisille siskoja ja veljiä, he ovat yhtä samaa kristikuntaa. Uskontunnustuksen mukaan lausumme uskoa "yhteen pyhään apostoliseen seurakuntaan".
Kristittyjen ei pidä halveksia toista kristillistä kirkkokuntaa. Yhteisessä tunnustamisessa on kristittyjen voima suurin epäuskoista maailmaa vastaan.
Tällä hetkellä on Suomessa virinnyt venäläisvihamielisyyden erityinen muoto, halveksunta ortodoksista kirkkoa ja erityisesti sen Moskovan patriarkan alaista seurakuntaa vastaan. Ihan vakavasti kysyn, ovatko nuo vihaajat ja pilkkaajat ihan oikeasti huolissaan oikeasta uskosta ja Jeesuksesta Kristuksesta? Miten on heidän uskonsa kanssa, kun noin kiivailevat ortodoksista kirkkoa vastaan? Pikemmin näyttää siltä, että vihan lietsojat ovat itse vieraantuneet Kristuksesta ja hänen kirkostaan, olipa tuo kirkko luterilainen tai joku muu. Nyt he lausuvat herjauksia ortodoksista uskoa vastaan, koska saavat ilmaista näin venäläisvihaansa.
Kristittyjen pitää pysyä erossa tuollaisesta halveksunnasta. Kristittyjen ei pidä sallia kansalaisuushenkisyyden sokaista uskovien yhteyttä, jonka hyväksi Jeesus rukoilee tämän pyhäpäivän evankeliumin mukaan.
Minä asetan pappina ohjeekseni Jeesuksen sen sijaan että kuuntelisin nationalistisia intohimoja herjata toista kirkkokuntaa. Olen havainnut liian usein, että suomalaisilla luterilaisilla on ollut proselytistisiä - käännyttämiseen painostavia - pyrkimyksiä, kun he ovat lähteneet lähetystyöhön Venäjälle. Rinta rottingilla venäläisiä halveksien ja Venäjän oikeusjärjestystä kiertäen on menty valloittamaan maita "suomalaiselle evankeliumille", vaikka lähtökohtana pitäisi olla Jeesuksen rukous kristittyjen ykseydestä. Tämä ykseys voi olla totta myös ortodoksien ja luterilaisten välille. Sellaisen ykseyden rikkominen merkitsee halveksuntaa Jeesuksen rukousta vastaan.
Ps. tämä edellä mainittu ei ollut saarnani perhemessussa tänään.
JOH 17:18,21, 23
18. Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. 21. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. 23. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.
Toivottavasti minua vastaan ei tule taas kanteluita siitä, että saarnasin näin tekstistä perhemessussa. Jeesus rukoilee tuon tekstin mukaan meidän puolestamme. Jeesus rukoilee meidän hyväksemme, jotta me olisimme kristittyinä yhtä.
Mitä se tarkoittaa?
Eikö se tarkoita sitä, että kristittyjen ei pidä lähtökohtaisesti halveksia toisia kristittyjä, vaan pitäisi pitää heitä pikemmin siskoina ja veljinä.
Ortodoksit ja roomalaiskatoliset ovat luterilaisille siskoja ja veljiä, he ovat yhtä samaa kristikuntaa. Uskontunnustuksen mukaan lausumme uskoa "yhteen pyhään apostoliseen seurakuntaan".
Kristittyjen ei pidä halveksia toista kristillistä kirkkokuntaa. Yhteisessä tunnustamisessa on kristittyjen voima suurin epäuskoista maailmaa vastaan.
Tällä hetkellä on Suomessa virinnyt venäläisvihamielisyyden erityinen muoto, halveksunta ortodoksista kirkkoa ja erityisesti sen Moskovan patriarkan alaista seurakuntaa vastaan. Ihan vakavasti kysyn, ovatko nuo vihaajat ja pilkkaajat ihan oikeasti huolissaan oikeasta uskosta ja Jeesuksesta Kristuksesta? Miten on heidän uskonsa kanssa, kun noin kiivailevat ortodoksista kirkkoa vastaan? Pikemmin näyttää siltä, että vihan lietsojat ovat itse vieraantuneet Kristuksesta ja hänen kirkostaan, olipa tuo kirkko luterilainen tai joku muu. Nyt he lausuvat herjauksia ortodoksista uskoa vastaan, koska saavat ilmaista näin venäläisvihaansa.
Kristittyjen pitää pysyä erossa tuollaisesta halveksunnasta. Kristittyjen ei pidä sallia kansalaisuushenkisyyden sokaista uskovien yhteyttä, jonka hyväksi Jeesus rukoilee tämän pyhäpäivän evankeliumin mukaan.
Minä asetan pappina ohjeekseni Jeesuksen sen sijaan että kuuntelisin nationalistisia intohimoja herjata toista kirkkokuntaa. Olen havainnut liian usein, että suomalaisilla luterilaisilla on ollut proselytistisiä - käännyttämiseen painostavia - pyrkimyksiä, kun he ovat lähteneet lähetystyöhön Venäjälle. Rinta rottingilla venäläisiä halveksien ja Venäjän oikeusjärjestystä kiertäen on menty valloittamaan maita "suomalaiselle evankeliumille", vaikka lähtökohtana pitäisi olla Jeesuksen rukous kristittyjen ykseydestä. Tämä ykseys voi olla totta myös ortodoksien ja luterilaisten välille. Sellaisen ykseyden rikkominen merkitsee halveksuntaa Jeesuksen rukousta vastaan.
Ps. tämä edellä mainittu ei ollut saarnani perhemessussa tänään.
perjantai 22. toukokuuta 2009
В Финляндии часто считается мать — если она русская — немного значит
Я уверен, что Симо Пиетиляинен принял решение с согласия своего начальства и, возможно, с согласия министра иностранных дел Финляндии Александра Стубба. Я люблю своих жену и детеи. Как христианин, Я уважаю и люблю мою жену так же как русскую женщину и провославную христианку.
Наталия ГРАЧЕВА (19.05.2009 KP)сделала интервью. Я отвечал на ее вопросы:
- Как Финляндия встретила бывшего консула по правовым вопросам господина Симо Пиетиляйнена, который помог вывезти мальчика, получил ли он взыскание по службе?
• Можно предположить, что и руководство консульства Финляндии в Петербурге, и даже министр иностранных дел Александр Стубб были в курсе того, что Пиетиляйнена собирается предпринять. По крайней мере, очень быстро ему были сказана теплые слова и предоставлена новая работа — словно заранее все было подготовлено.
Буквально несколько минут назад по финскому телевидению сообщили о том, что руководсто МИД не бросило в беде своего сотрудника и успешно трудоустроило — правда, неизвестно пока, на какую должность.
Я встречался с бывшим консулом по правовым вопросам Симо Пиетиляйненом в Санкт-Петербурге, на экономическом форуме. Он юрист, занимается в числе прочего и правовыми аспектами бизнеса. У меня создалось впечатление, что этот человек всегда руководствуется собствеными представлениями о том, что законно, а что нет — по принципу «я делаю так, как считаю нужным!».
Но невозможно представить себе, что в деле с похищением Симо выступал как частное лицо, или, скажем, как адвокат. Он использовал служебное положение и служебную машину.
• Как вы смотрите на двойное гражданство?
- Моя жена — тоже русская, у нас одному ребенку 6 лет, у него двойное гражданство. Скоро родится еще один — и мы опять пойдем в российское консульство. Там нам всегда оказывают необходимую и — заметьте — законную помощь.
Ко мне часто обращаются за советом русские женщины — случается, что их здесь избивают, унижают, требуют денег. Мой совет им: сразу после рождения ребенка за границей оформлять ему российское гражданство. Потом может быть поздно. Да это и во всех отношениях хорошо, в конце концов малыш получит дополнительно «в приданое» огромные пласты культуры.
- Как вы считаете, Антон перенес все это нормально?
- Могу сказать определенно: Пиетиляйнен и отец мальчика Пааво Салонена сильейшим образом травмировали психику мальчика. У меня ребенок на год старше — и то, при всем желании, разве можно его заставить съежиться на заднем сиденье и не шевелиться, при этом укрыв с головой? Он вопил бы от страха! Как они заставили его столько времени молчать — рот заткнули, что ли? Машина же не пронеслась на скорости мимо двух границ — это все происходило достаточно долго.
Я считаю, что нельзя столь примитивно, столь жестоко действовать, отбирая ребенка у матери. По законам божеским и человеческим родившая малыша женщина — наиважнейший человек для него. Но надо признать: в Финляндии часто считается мать — если она русская — немного значит. Важнее, что «сперма поступила от гражданина Финляндии». Конечно, такое положение дел надо менять.
keskiviikko 20. toukokuuta 2009
Komsomolskaja Pravdan haastattelu: Rimma ja venäläiset äidit Suomessa
Eilen annoin haastattelun Komsomolskaja Pravdaan, josta internetissä on tiivistelmä.
Tuo haastattelu on poikinut Komsomolskaja pravdassa vilkkaan - lähes 100 puheenvuoroa - pitkän blogikeskustelun jutun alle. Itse pistin myös loppujen lopuksi yhden vastauksen blogiin, mutta se julkaistaan jos julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
Yllättävän moni venäläinen blogikirjoittaja asettautuu isän puolelle, äitiä vastaan. Kun näitä tuolla asenteella kirjoitettuja kirjoituksia lukee tarkemmin, havaitsee näiden kirjoittajien kovan vihamielisyyden venäläisiä naisia kohtaan, jotka lähtevät ulkomaille avioon. Kyse on myös kateudesta - ja nyt sanotaan, että saavat kärsiä.
Monet venäläiset kuvittelevat, että länsimaissa venäläiset naiset elävät ylellistä elämää, asuvat pelkällä sosiaaliturvalla, kun rikas mies ostaa asunnot, autot ja huonekalut yms. Samasta asiasta olemme joutuneet vääntää kättä myös venäläisen anoppini kanssa, joka luulee, että suomalaisten rikkaiden pitäisi ostaa hänelle ja pojalleen asunnot ym.
Tosiasiassa tänään minun piti noutaa auto huollosta, mutta 1200 euron huoltoa varten ei ollut tilillä rahaa riittävästi enkä saanut pankista lainaa 500 euroa, joten auto odottaa huollossa kesäkuun 1 päivään, jolloin saan palkan. Toki tässä tapauksessa oli mukana pari onnettomuutta: seurakunta ei ole saanut vieläkään maksettua yli 300 euroa matkakorvauksia ym. maaliskuulta 2009 vaan ne tulevat vasta kesäkuun palkassa. Lisäksi laakerin rikkoutuminen tuli 2 viikkoa aiemmin kuin olin suunnitellut.
Joka tapauksessa suomalaiset eivät ole reaalitaloudessa niin rikkaita kuin venäläiset kateudessa ja tietämättömyydessä ajattelevat sekä blogikirjoituksissaan että siviilielämässään.
Toisaalla vihamielisyydessä Rimmaa - lapsen synnyttänyttä ja elättänyttä äitiä - vastaan on myös kyse siitä, että naiset saavat piikitellä omia venäläisiä miehiä lapsiensa huonosta vastuunotosta.
Kaiken lisäksi näin saadaan kertoa yhteiskuntakritiikkiä venäläistä byrokratiaa vastaan. Rimma muodostuu "hyväksi viholliseksi" jopa Venäjällä merkittävässä osassa väestöä, koska hän tarjoaa mahdollisuuden purkaa kaikenlaista omaa tyytymättömyyttä Rimma-symboliksi muodostuneen tapauksen avulla!
Näin sekä suomalaiset nationalistit että venäläiset blogikirjoittajat löytävät toisensa, vaikkakin varsin erilaisista mutta molemmat hyvin primitiivisistä syistä.
Jonkin verran kirjoituksissa oli vainoharhaisuutta, jossa luultiin, ettei meikäläistä ja meikäläisen kaupunkia olisi edes oikeasti olemassa!
Kovin harvassa ovat ne kirjoittajat, jotka vakavasti pohtivat poliittisen vallan ja diplomaatin epäkäytöksen välistä arveluttavaa suhdetta.
Toki siellä oli ainakin muutama älykäs kommentti, joita en itse edes kirjoittanut! Eräs mies arveli lyhyen historiakatsauksen jälkeen, että "ei ole yllätys, että suomalainen 'diplomaatti' ei käyttäydy kuin diplomaatti, vaan kuin tyypilliset seikkailijat".
Elena kirjoitti 20.5 klo 9:05 nerokkaasti: "Ei ole syytä rakentaa illuusiota Lännestä. Tiedän venäläisten naisten aviomiehiä - amerikkalaiset miehet ovat nostaneet kätensä venäläistä vaimoaan vastaan ja poliisit ovat kuitenkin kansalaisen puolella, myös avioerossa riippumatta siitä miten huono isä on. Niin lapset jäävät maahan isälle. Tämä on valtava ongelma venäläisille naisille. Jos on käynyt ilmi, että lapsi on syntynyt ulkomailla, sinun täytyy ehdottomasti järjestää hänelle Venäjän kansalaisuus, ja niin nopeasti kuin mahdollista! Meidän pitää oppia suojaamaan lapsemme siltä, että heidän isänsä saavat vapaasti ryöstää heidät Venäjältä!"
Suomessa on tällä hetkellä ideologinen muokkaustyö diplomaatin ja isän hyväksi. Tänään kuulimme televisiosta anonyymin kirjoittajan ylistyskirjoituksen Simolle.
Ohjelma päättyi uskomukseen, että poika oppii suomen kielen, kun hän menee syksyllä esikouluun.
Tuo haastattelu on poikinut Komsomolskaja pravdassa vilkkaan - lähes 100 puheenvuoroa - pitkän blogikeskustelun jutun alle. Itse pistin myös loppujen lopuksi yhden vastauksen blogiin, mutta se julkaistaan jos julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
Yllättävän moni venäläinen blogikirjoittaja asettautuu isän puolelle, äitiä vastaan. Kun näitä tuolla asenteella kirjoitettuja kirjoituksia lukee tarkemmin, havaitsee näiden kirjoittajien kovan vihamielisyyden venäläisiä naisia kohtaan, jotka lähtevät ulkomaille avioon. Kyse on myös kateudesta - ja nyt sanotaan, että saavat kärsiä.
Monet venäläiset kuvittelevat, että länsimaissa venäläiset naiset elävät ylellistä elämää, asuvat pelkällä sosiaaliturvalla, kun rikas mies ostaa asunnot, autot ja huonekalut yms. Samasta asiasta olemme joutuneet vääntää kättä myös venäläisen anoppini kanssa, joka luulee, että suomalaisten rikkaiden pitäisi ostaa hänelle ja pojalleen asunnot ym.
Tosiasiassa tänään minun piti noutaa auto huollosta, mutta 1200 euron huoltoa varten ei ollut tilillä rahaa riittävästi enkä saanut pankista lainaa 500 euroa, joten auto odottaa huollossa kesäkuun 1 päivään, jolloin saan palkan. Toki tässä tapauksessa oli mukana pari onnettomuutta: seurakunta ei ole saanut vieläkään maksettua yli 300 euroa matkakorvauksia ym. maaliskuulta 2009 vaan ne tulevat vasta kesäkuun palkassa. Lisäksi laakerin rikkoutuminen tuli 2 viikkoa aiemmin kuin olin suunnitellut.
Joka tapauksessa suomalaiset eivät ole reaalitaloudessa niin rikkaita kuin venäläiset kateudessa ja tietämättömyydessä ajattelevat sekä blogikirjoituksissaan että siviilielämässään.
Toisaalla vihamielisyydessä Rimmaa - lapsen synnyttänyttä ja elättänyttä äitiä - vastaan on myös kyse siitä, että naiset saavat piikitellä omia venäläisiä miehiä lapsiensa huonosta vastuunotosta.
Kaiken lisäksi näin saadaan kertoa yhteiskuntakritiikkiä venäläistä byrokratiaa vastaan. Rimma muodostuu "hyväksi viholliseksi" jopa Venäjällä merkittävässä osassa väestöä, koska hän tarjoaa mahdollisuuden purkaa kaikenlaista omaa tyytymättömyyttä Rimma-symboliksi muodostuneen tapauksen avulla!
Näin sekä suomalaiset nationalistit että venäläiset blogikirjoittajat löytävät toisensa, vaikkakin varsin erilaisista mutta molemmat hyvin primitiivisistä syistä.
Jonkin verran kirjoituksissa oli vainoharhaisuutta, jossa luultiin, ettei meikäläistä ja meikäläisen kaupunkia olisi edes oikeasti olemassa!
Kovin harvassa ovat ne kirjoittajat, jotka vakavasti pohtivat poliittisen vallan ja diplomaatin epäkäytöksen välistä arveluttavaa suhdetta.
Toki siellä oli ainakin muutama älykäs kommentti, joita en itse edes kirjoittanut! Eräs mies arveli lyhyen historiakatsauksen jälkeen, että "ei ole yllätys, että suomalainen 'diplomaatti' ei käyttäydy kuin diplomaatti, vaan kuin tyypilliset seikkailijat".
Elena kirjoitti 20.5 klo 9:05 nerokkaasti: "Ei ole syytä rakentaa illuusiota Lännestä. Tiedän venäläisten naisten aviomiehiä - amerikkalaiset miehet ovat nostaneet kätensä venäläistä vaimoaan vastaan ja poliisit ovat kuitenkin kansalaisen puolella, myös avioerossa riippumatta siitä miten huono isä on. Niin lapset jäävät maahan isälle. Tämä on valtava ongelma venäläisille naisille. Jos on käynyt ilmi, että lapsi on syntynyt ulkomailla, sinun täytyy ehdottomasti järjestää hänelle Venäjän kansalaisuus, ja niin nopeasti kuin mahdollista! Meidän pitää oppia suojaamaan lapsemme siltä, että heidän isänsä saavat vapaasti ryöstää heidät Venäjältä!"
Suomessa on tällä hetkellä ideologinen muokkaustyö diplomaatin ja isän hyväksi. Tänään kuulimme televisiosta anonyymin kirjoittajan ylistyskirjoituksen Simolle.
Ohjelma päättyi uskomukseen, että poika oppii suomen kielen, kun hän menee syksyllä esikouluun.
tiistai 5. toukokuuta 2009
Kaunis kirje Moskovasta
Koin siunattua lohdutusta, kun sain ystävällisen postin Moskovasta. Siinä tunnettu politiikan vaikuttaja kertoi huolestuneisuutensa ProKarelian kaltaisen poliittisen ääriajattelun tähden ja muiden poliittisten lahkojen tähden, kun nämä vaativat minut hiljaiseksi ja luopumaan kansalaisoikeuksistani, jotta en voisi kritisoida heitä.
Tämä mies kirjoitti minulle niin myötätuntoisesti, rohkaisevasti ja kauniisti, että minun täytyy tunnustaa ikävä tosiseikka: en ole saanut taaskaan mitään vastaavaa kristillistä tukea Suomesta!
Hän kirjoitti esimerkiksi tällaisia:
”Haluan kertoa, vaikka todennäköisesti tiedät jo hyvin kirkon palvelijana: paimenen tie ei ole koskaan täynnä pelkkiä ruusuja, vaan sinun täytyy taistella ajatustesi puolesta (путь пастыря никогда не бывает усеян розами, за свою гражданскую позицию надо бороться.). Tämä on kuin katutappelu: yhtäällä pelätään ja antaudutaan, mutta toisaalla jokainen etsii oikeutta potkiakseen sinua. Olet taistelussa oikean asian puolesta: tiedä, että Jumala on tässä taistelussa – Sinun kanssasi (Господь в этой борьбе - с Вами). Lisäksi suurimmalla osalla poliittisia ääriliikkeitä on yhtäläinen psykologia: he ovat hyvin rohkeita, kun on mahdollisuus syöksyä vastustajiensa kimppuun yhdellä joukolla, väkijoukossa, mutta he ovat yksinään raukkamaisia (очень трусливы по одиночке, то есть каждый в отдельности).”
Sorry, että en viitsi tässä paljastaa kirjeen kirjoittajan nimeä, koska emme sopineet kirjettä julkiseksi.
Tämä mies kirjoitti minulle niin myötätuntoisesti, rohkaisevasti ja kauniisti, että minun täytyy tunnustaa ikävä tosiseikka: en ole saanut taaskaan mitään vastaavaa kristillistä tukea Suomesta!
Hän kirjoitti esimerkiksi tällaisia:
”Haluan kertoa, vaikka todennäköisesti tiedät jo hyvin kirkon palvelijana: paimenen tie ei ole koskaan täynnä pelkkiä ruusuja, vaan sinun täytyy taistella ajatustesi puolesta (путь пастыря никогда не бывает усеян розами, за свою гражданскую позицию надо бороться.). Tämä on kuin katutappelu: yhtäällä pelätään ja antaudutaan, mutta toisaalla jokainen etsii oikeutta potkiakseen sinua. Olet taistelussa oikean asian puolesta: tiedä, että Jumala on tässä taistelussa – Sinun kanssasi (Господь в этой борьбе - с Вами). Lisäksi suurimmalla osalla poliittisia ääriliikkeitä on yhtäläinen psykologia: he ovat hyvin rohkeita, kun on mahdollisuus syöksyä vastustajiensa kimppuun yhdellä joukolla, väkijoukossa, mutta he ovat yksinään raukkamaisia (очень трусливы по одиночке, то есть каждый в отдельности).”
Sorry, että en viitsi tässä paljastaa kirjeen kirjoittajan nimeä, koska emme sopineet kirjettä julkiseksi.
Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374
LinkedIN-profiili: http://fi.linkedin.com/pub/juha-molari/99/160/a4
|
maanantai 4. toukokuuta 2009
Asianajaja sai rangaistuksen. Erehtyminen inhimillistä, kiistäminen moraalitonta
Autossani tuulilasipyyhkimet eivät toimi, joten tänään piti pistäytyä Jaguar-huollossa. Valitettavasti yhtään tarvittavaa varaosaa ei ole Pohjoismaissakaan. Parin viikon kuluttua saattaisi Englannista saapua osa, joka tarvitaan korjausta varten. Tänään oli vapaapäivä viranhoidostani, joten ajattelin tehdä nämä ”miesten asiat” poikani kanssa, joka seuraili minua matkassa. Hänen ei tarvinnut mennä päiväkotiin.
Kun saavuin kotiini, näin valtavan kirjekuorikasan. Yhden kirjeen avasin ennen muita. Se oli kirje Helsingin hovioikeudelta. Hovioikeus oli antanut tuomionsa 30.4.2009 (diaarinro H 09/530). Tuomiossaan se piti voimassa Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan 12.12.2008 § 6 (Dnro 40907) antaman tuomion asianajajalle annettavasta varotuksesta.
Hovioikeus liittää tuomion yhteyteen Asianajajaliiton valvontalautakunnan täysistunnossa 12.12.2008 antaman julkisen ratkaisuselosteen.
Siinä kerrotaan edellisellä kerralla hovioikeuden katsoneen, että asianajajan velvollisuutena olisi pitänyt huolehtia siitä, että kaikki sellaiset vaatimukset, joihin kantelija oli oikeutettu, tulisivat oikeudenkäynnin aikana esitetyiksi. Sittemmin mainittu asianajaja toimitti vastuuvakuutusyhtiölleen korvaushakemuksen, mutta kieltäytyi maksamasta meikäläiselle 1005 euron suuruista omavastuuosuuttaan.
Jo valvontalautakunta oli havainnut, että hovioikeuden mukaan mainittu asianajaja (jonka nimi ei ole julkisen selosteen mukaan salaisuus ja tuskin muutenkaan salaisuus ongelmieni tähden, mutta minun käy jo oikeasti sääli häntä enkä mainitse tässä enää nimeä) ei ollut hovioikeudessa vaatinut päämiehelleen esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa aiheutuneita kuluja, jotka päämies oli myös maksanut mainitulle asianajajalle.
Täten asianajaja ei ollut hoitanut toimeksiantoa huolellisesti ja täsmällisesti sekä meikäläiselle kustannuksia aiheuttamatta. Edelleen kyseinen asianajaja ”myönsi jättäneensä maksamatta vakuutuksen omavastuuosuuden päämiehelleen mutta kiisti olleensa siihen velvollinen”.
Kun kyseinen asianajaja ”ei ole maksanut päämiehelleen vakuutuksen omavastuuosuutta, valvontalautakunta katsoo”, että kyseinen juristi ”on menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti”. (Laki asianajajista 7 §:n 2 ja 4 mom.; Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet 22 § 1 mom. ja 24 § 3 mom).
Omasta puolestani tiedän ihmisenä erehtymisen inhimilliseksi, mutta pidän sitä vastoin sellaista käytöstä moraalittomuutena, jossa juristi tai kuka tahansa ihminen ei tunnusta virheitään itselleen tapahtuneeksi, vaan pikemmin aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle intohimoisessa oman erehtymättömyytensä suojelemisessa.
Virheiden kiistäminen toista ihmistä vahingoittaen on moraalitonta. Jalompi tapa olisi tunnustaa tehdyt vääryydet, etenkin jos tunnustamisella vähennetään lähimmäisille koituvaa vahinkoa.
Kun saavuin kotiini, näin valtavan kirjekuorikasan. Yhden kirjeen avasin ennen muita. Se oli kirje Helsingin hovioikeudelta. Hovioikeus oli antanut tuomionsa 30.4.2009 (diaarinro H 09/530). Tuomiossaan se piti voimassa Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan 12.12.2008 § 6 (Dnro 40907) antaman tuomion asianajajalle annettavasta varotuksesta.
Hovioikeus liittää tuomion yhteyteen Asianajajaliiton valvontalautakunnan täysistunnossa 12.12.2008 antaman julkisen ratkaisuselosteen.
Siinä kerrotaan edellisellä kerralla hovioikeuden katsoneen, että asianajajan velvollisuutena olisi pitänyt huolehtia siitä, että kaikki sellaiset vaatimukset, joihin kantelija oli oikeutettu, tulisivat oikeudenkäynnin aikana esitetyiksi. Sittemmin mainittu asianajaja toimitti vastuuvakuutusyhtiölleen korvaushakemuksen, mutta kieltäytyi maksamasta meikäläiselle 1005 euron suuruista omavastuuosuuttaan.
Jo valvontalautakunta oli havainnut, että hovioikeuden mukaan mainittu asianajaja (jonka nimi ei ole julkisen selosteen mukaan salaisuus ja tuskin muutenkaan salaisuus ongelmieni tähden, mutta minun käy jo oikeasti sääli häntä enkä mainitse tässä enää nimeä) ei ollut hovioikeudessa vaatinut päämiehelleen esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa aiheutuneita kuluja, jotka päämies oli myös maksanut mainitulle asianajajalle.
Täten asianajaja ei ollut hoitanut toimeksiantoa huolellisesti ja täsmällisesti sekä meikäläiselle kustannuksia aiheuttamatta. Edelleen kyseinen asianajaja ”myönsi jättäneensä maksamatta vakuutuksen omavastuuosuuden päämiehelleen mutta kiisti olleensa siihen velvollinen”.
Kun kyseinen asianajaja ”ei ole maksanut päämiehelleen vakuutuksen omavastuuosuutta, valvontalautakunta katsoo”, että kyseinen juristi ”on menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti”. (Laki asianajajista 7 §:n 2 ja 4 mom.; Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet 22 § 1 mom. ja 24 § 3 mom).
Omasta puolestani tiedän ihmisenä erehtymisen inhimilliseksi, mutta pidän sitä vastoin sellaista käytöstä moraalittomuutena, jossa juristi tai kuka tahansa ihminen ei tunnusta virheitään itselleen tapahtuneeksi, vaan pikemmin aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle intohimoisessa oman erehtymättömyytensä suojelemisessa.
Virheiden kiistäminen toista ihmistä vahingoittaen on moraalitonta. Jalompi tapa olisi tunnustaa tehdyt vääryydet, etenkin jos tunnustamisella vähennetään lähimmäisille koituvaa vahinkoa.
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
Пресс-релиз: ПРО-КАРЕЛИЯ ХОЧЕТ НАКАЗАТЬ ФИНСКОГО СВЯЩЕННИКА
Пресс-релиз 03.05.2009: ПРО-КАРЕЛИЯ ХОЧЕТ НАКАЗАТЬ ФИНСКОГО СВЯЩЕННИКА
22 апреля этого года активист реваншистской организации Про-Карелия адвокат Кари Сильвеннойнен подал в полицию города Тампере заявление против настоятеля церкви, доктора теологических наук Юхи Молари и доцента Йохана Бекмана. Помимо этого Сильвеннойнен направил жалобу в духовный капитул епархии города Эспоо. На следующий день, 23 апреля, в адрес священника Молари поступила еще одна жалоба, написанная генеральным секретарем Про-Карелии Вейкко Сакси (http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1786&a uthor=10). Епархия города Эспоо сразу же разместила информацию об этих событиях на своем Интернет-сайте (http://espoonhiippakunta.evl.fi/hallinto_lakiasiat/tuomiokapitulin_paatokset/hiippakuntatiedotteet/hiippakunta tiedotteet_2009/lehdistotiedote_1_2009_27_4_2009/).
В жалобе, составленной умелым адвокатом, против Юхи Молари выдвинут целый ряд ложных обвинений, направленных на то, чтобы намеренно извратить и фальсифицировать его деятельность, причислив ее к разряду преступной. Сильвеннойнен обвиняет пастора в том, что тот сеял среди прихожан вражду и ненависть, а также публично его оскорблял. По словам Сильвеннойнена, Молари - ”настоящий фашист”, прикрывающийся ”священными одеждами”. Однако этого адвокату показалось недостаточно, поэтому вслед за обвинениями в фашизме, он, недолго думая, заодно уличил пастора в прокоммунистических настроениях и защите геноцида во времена Советского Союза.
А за два дня до подачи жалобы, в день Рождения Адольфа Гитлера Про-Карелия провела в Тампере публичный показ латвийского кинофильма ”The Soviet Story”, пропагандирующего фашизм и потому запрещенного к прокату в России. Странным образом показ совпал с государственным визитом в Финляндию российского президента Владимира Медведева, в связи с которым Про-Карелия намеревалась в очередной раз выдвинуть вопрос о присоединении Карелии к Финляндии и лишении русского населения Карелии гражданских прав. Реваншисты организации уже неоднократно публично называли Владимира Путина новым Сталиным, а поддерживающих Россию финнов клеймили как новосталинистов. Помимо этого Про-Карелия периодически требует закрытия Музея Ленина в Тампере. Музей основан в месте, где Ленин впервые встретился со Сталиным, на основании чего музей именуется про-карельцами не иначе как ”кровавый музей Советского Союза”.
Про-Карелия открыто дискриминирует нормы уважения и взаимного доверия в отношениях России и Финляндии. Еще в 2005 году министр иностранных дел России Сергей Лавров резко критически оценил деятельность организации, а в 2007 году Директор политических программ Совета по внешней и оборонной политике Андрей Федоров назвал действия Про-Карелии опасной тенденцией. Впрочем, сама организация и не скрывает своего стремления сплотиться против России единым реваншистским фронтом.
Жалоба Вейкко Сакси опубликована на Интернет-странице Про-Карелии. Сакси живет в Эстонии и поддерживает тесные связи с эстонскими националистами. Кари Сильвеннойнен уже давно известен своими противозаконными антирусскими выходками: он неоднократно выступал с призывами о возвращения Карелии в государственную собственность Финляндии. Кроме того, он развернул в Финляндии судебную тяжбу по реабилитации финнов, воевавших на стороне фашистской Германии. Нападки активиста Про-Карелии на Юху Молари имеют свою предисторию: в прошлом году Молари подал на адвоката жалобу за невыполнение обязательств по платежам, в результате чего 12.12.2008 Ассоциация адвокатов Финляндии вынесла Сильвеннойнену строгое предупреждение (также В Хельсинки Апелляционный суд 30.4.2009, рег. номер H09/530).
20 апреля Юха Молари приехал в Тампере для участия в семинаре. Поскольку семинар не имел никакого отношения к церковной деятельности, священник был одет в обычный гражданский костюм. Более того, он подчеркнул, что выступает на семинаре не как представитель церкви, а как рядовой финский гражданин. В своем докладе он сопоставил действия Про-Карелии с работой экстремистски направленных организаций и сравнил Про-Карелию с сектами такого рода, не приемлющими в свой адрес никакой конструктивной критики. Однако в докладе Молари не прозвучало ни одного личного оскорбления, что могут подтвердить и другие участники семинара. Это, впрочем, совершенно не помешало адвокату ничтоже сумняшеся заклеймить как фашистов всех присутствовавших, будь то финские политики, кандидаты кампании ”Eurovaali” (”Евровыбор”), деятели общественных антифашистских организаций или русские гости, приехавшие на семинар из Эстонии. Отсутствие ненависти к России явилось для адвоката веской причиной, чтобы приравнять собравшихся к гитлеровскому правительству, разрабатывающему один из своих кровавых планов всемирного террора.
Положение Юхи Молари в настоящий момент осложняется еще и тем, что незадолго до жалобы адвоката, 7 апреля епископ города Эспоо Микко Хейкка, проконсультировавшись с юристом, заявил, что настоятелю Молари не пристало в качестве светского лица писать книги или статьи, так или иначе касающиеся российских проблем. Дело в том, что Юха Молари уже давно как корреспондент сотрудничает с русско-финскими периодическими изданиями (Финляндско-российской деловой газетой, Финляндским Торговым путем; http://www.kauppatie.com/indexrus.shtml), на что, по мнению епископа, он должен получить от церкви особое разрешение, предварительно подав письменную просьбу. С другой стороны, у епископа нет официальных прав запретить священнику заниматься журналистикой, так как это является прямым нарушением свободы слова.
Юха Молари уже давно известен своей дружеской позицией по отношению к России и симпатией к русским людям. Недавно он защитил докторскую диссертацию, - многолетний труд, посвященный изучению психодинамики боевых экстремистских группировок, а сейчас вместе со своими финскими друзьями работает над составлением книги по информационной психологии на материале войн в областях Прибалтики. Данные для книги были предоставлены ему профессором кафедры международных отношений Дипломатической академии МИД Российской Федерации Андреем Викторовичем Манойло.
У Юхи Молари русская жена, их маленький сын – гражданин России. Мальчик прекрасно говорит по-русски, хотя сам Юха еще не совсем справляется с русской грамматикой. В 2003-2004-ом году он учился в Санкт-Петербургской государственной академии экономики и финансов (ФИНЭКе). Юха Молари не приемлет русофобии, призывая к доверию, уважению и сотрудничеству с Россией, и это не просто слова. Юха лично организовал концерт солистов Мариинского театра и театра оперы имени Мусоргского, которые приедут в Финляндию 15 июня и выступят в нескольких лютеранских церквях (http://www.youtube.com/watch?v=10wurLCLwq8; http://www.pohjansuomalainenseurakunta.auttaa.fi/52). Более того, во время этих гастролей русские артисты будут жить в доме священника в Хельсинки.
Итак, Про-Карелия объявила настоятеля финской церкви, сочувствующего России и симпатизирующего русским, своим прямым врагом и в своем желании наказать инакомыслящего, несомненно, теперь приложит все усилия, чтобы его отстранили от должности. Политика же руководства Финляндии по отношению к Про-Карелии на сегодняшний день основывается на невмешательстве в деятельность организации и ”незамечании” агрессивных выпадов реваншистов в сторону России. Это привело к тому, что Про-Карелия привыкла чувствовать себя в Финляндии абсолютно безнаказанно и выдвигать любые требования, вплоть до отмены Парижского мирного соглашения и ныне действующих межгосударственных договоров.
Дополнительная информация:
Юха Молaри и его жена Татьяна Яковлева
тел. +358 50 301 3517 (на русском языке); +358 44 322 2661 (на финском языке и на aнглийском языке)
электронная почта jmolari-AT-gmail.com
домашняя страница: http://personal.inet.fi/business/molari/
блог: http://juhamolari.blogspot.com/
22 апреля этого года активист реваншистской организации Про-Карелия адвокат Кари Сильвеннойнен подал в полицию города Тампере заявление против настоятеля церкви, доктора теологических наук Юхи Молари и доцента Йохана Бекмана. Помимо этого Сильвеннойнен направил жалобу в духовный капитул епархии города Эспоо. На следующий день, 23 апреля, в адрес священника Молари поступила еще одна жалоба, написанная генеральным секретарем Про-Карелии Вейкко Сакси (http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1786&a uthor=10). Епархия города Эспоо сразу же разместила информацию об этих событиях на своем Интернет-сайте (http://espoonhiippakunta.evl.fi/hallinto_lakiasiat/tuomiokapitulin_paatokset/hiippakuntatiedotteet/hiippakunta tiedotteet_2009/lehdistotiedote_1_2009_27_4_2009/).
В жалобе, составленной умелым адвокатом, против Юхи Молари выдвинут целый ряд ложных обвинений, направленных на то, чтобы намеренно извратить и фальсифицировать его деятельность, причислив ее к разряду преступной. Сильвеннойнен обвиняет пастора в том, что тот сеял среди прихожан вражду и ненависть, а также публично его оскорблял. По словам Сильвеннойнена, Молари - ”настоящий фашист”, прикрывающийся ”священными одеждами”. Однако этого адвокату показалось недостаточно, поэтому вслед за обвинениями в фашизме, он, недолго думая, заодно уличил пастора в прокоммунистических настроениях и защите геноцида во времена Советского Союза.
А за два дня до подачи жалобы, в день Рождения Адольфа Гитлера Про-Карелия провела в Тампере публичный показ латвийского кинофильма ”The Soviet Story”, пропагандирующего фашизм и потому запрещенного к прокату в России. Странным образом показ совпал с государственным визитом в Финляндию российского президента Владимира Медведева, в связи с которым Про-Карелия намеревалась в очередной раз выдвинуть вопрос о присоединении Карелии к Финляндии и лишении русского населения Карелии гражданских прав. Реваншисты организации уже неоднократно публично называли Владимира Путина новым Сталиным, а поддерживающих Россию финнов клеймили как новосталинистов. Помимо этого Про-Карелия периодически требует закрытия Музея Ленина в Тампере. Музей основан в месте, где Ленин впервые встретился со Сталиным, на основании чего музей именуется про-карельцами не иначе как ”кровавый музей Советского Союза”.
Про-Карелия открыто дискриминирует нормы уважения и взаимного доверия в отношениях России и Финляндии. Еще в 2005 году министр иностранных дел России Сергей Лавров резко критически оценил деятельность организации, а в 2007 году Директор политических программ Совета по внешней и оборонной политике Андрей Федоров назвал действия Про-Карелии опасной тенденцией. Впрочем, сама организация и не скрывает своего стремления сплотиться против России единым реваншистским фронтом.
Жалоба Вейкко Сакси опубликована на Интернет-странице Про-Карелии. Сакси живет в Эстонии и поддерживает тесные связи с эстонскими националистами. Кари Сильвеннойнен уже давно известен своими противозаконными антирусскими выходками: он неоднократно выступал с призывами о возвращения Карелии в государственную собственность Финляндии. Кроме того, он развернул в Финляндии судебную тяжбу по реабилитации финнов, воевавших на стороне фашистской Германии. Нападки активиста Про-Карелии на Юху Молари имеют свою предисторию: в прошлом году Молари подал на адвоката жалобу за невыполнение обязательств по платежам, в результате чего 12.12.2008 Ассоциация адвокатов Финляндии вынесла Сильвеннойнену строгое предупреждение (также В Хельсинки Апелляционный суд 30.4.2009, рег. номер H09/530).
20 апреля Юха Молари приехал в Тампере для участия в семинаре. Поскольку семинар не имел никакого отношения к церковной деятельности, священник был одет в обычный гражданский костюм. Более того, он подчеркнул, что выступает на семинаре не как представитель церкви, а как рядовой финский гражданин. В своем докладе он сопоставил действия Про-Карелии с работой экстремистски направленных организаций и сравнил Про-Карелию с сектами такого рода, не приемлющими в свой адрес никакой конструктивной критики. Однако в докладе Молари не прозвучало ни одного личного оскорбления, что могут подтвердить и другие участники семинара. Это, впрочем, совершенно не помешало адвокату ничтоже сумняшеся заклеймить как фашистов всех присутствовавших, будь то финские политики, кандидаты кампании ”Eurovaali” (”Евровыбор”), деятели общественных антифашистских организаций или русские гости, приехавшие на семинар из Эстонии. Отсутствие ненависти к России явилось для адвоката веской причиной, чтобы приравнять собравшихся к гитлеровскому правительству, разрабатывающему один из своих кровавых планов всемирного террора.
Положение Юхи Молари в настоящий момент осложняется еще и тем, что незадолго до жалобы адвоката, 7 апреля епископ города Эспоо Микко Хейкка, проконсультировавшись с юристом, заявил, что настоятелю Молари не пристало в качестве светского лица писать книги или статьи, так или иначе касающиеся российских проблем. Дело в том, что Юха Молари уже давно как корреспондент сотрудничает с русско-финскими периодическими изданиями (Финляндско-российской деловой газетой, Финляндским Торговым путем; http://www.kauppatie.com/indexrus.shtml), на что, по мнению епископа, он должен получить от церкви особое разрешение, предварительно подав письменную просьбу. С другой стороны, у епископа нет официальных прав запретить священнику заниматься журналистикой, так как это является прямым нарушением свободы слова.
Юха Молари уже давно известен своей дружеской позицией по отношению к России и симпатией к русским людям. Недавно он защитил докторскую диссертацию, - многолетний труд, посвященный изучению психодинамики боевых экстремистских группировок, а сейчас вместе со своими финскими друзьями работает над составлением книги по информационной психологии на материале войн в областях Прибалтики. Данные для книги были предоставлены ему профессором кафедры международных отношений Дипломатической академии МИД Российской Федерации Андреем Викторовичем Манойло.
У Юхи Молари русская жена, их маленький сын – гражданин России. Мальчик прекрасно говорит по-русски, хотя сам Юха еще не совсем справляется с русской грамматикой. В 2003-2004-ом году он учился в Санкт-Петербургской государственной академии экономики и финансов (ФИНЭКе). Юха Молари не приемлет русофобии, призывая к доверию, уважению и сотрудничеству с Россией, и это не просто слова. Юха лично организовал концерт солистов Мариинского театра и театра оперы имени Мусоргского, которые приедут в Финляндию 15 июня и выступят в нескольких лютеранских церквях (http://www.youtube.com/watch?v=10wurLCLwq8; http://www.pohjansuomalainenseurakunta.auttaa.fi/52). Более того, во время этих гастролей русские артисты будут жить в доме священника в Хельсинки.
Итак, Про-Карелия объявила настоятеля финской церкви, сочувствующего России и симпатизирующего русским, своим прямым врагом и в своем желании наказать инакомыслящего, несомненно, теперь приложит все усилия, чтобы его отстранили от должности. Политика же руководства Финляндии по отношению к Про-Карелии на сегодняшний день основывается на невмешательстве в деятельность организации и ”незамечании” агрессивных выпадов реваншистов в сторону России. Это привело к тому, что Про-Карелия привыкла чувствовать себя в Финляндии абсолютно безнаказанно и выдвигать любые требования, вплоть до отмены Парижского мирного соглашения и ныне действующих межгосударственных договоров.
Дополнительная информация:
Юха Молaри и его жена Татьяна Яковлева
тел. +358 50 301 3517 (на русском языке); +358 44 322 2661 (на финском языке и на aнглийском языке)
электронная почта jmolari-AT-gmail.com
домашняя страница: http://personal.inet.fi/business/molari/
блог: http://juhamolari.blogspot.com/
Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374
LinkedIN-profiili: http://fi.linkedin.com/pub/juha-molari/99/160/a4
|
lauantai 2. toukokuuta 2009
Pyhän Pietarin solistit 15.6.2009 klo 18
Pyhän Pietarin solistit 15.6.2009 klo 18
Pohja Pyhän Marian kirkko
Mariinskin teatterin, Pietarin Komedianteatterin, Pietarin Musorskin oopperan ja Pietarin Filharmonien maailman konserttilavoja kiertäneet solistitähden maanantaina 15.6.2009 klo 18 Pohjan Pyhän Marian kirkossa Raaseporin kaupungissa.
Kokoonpanossa ovat mukana mm.
Olga Dubonos ( Conductor, Soprano )
Anna Kovaleva ( Soprano )
Anna Padalko ( Soprano )
Olga Girnis ( Mezzo soprano )
Dmitri Samsonov ( Tenori )
Fedor Belyshev ( Basso)
Mikhail Antonov ( Basso profundo )
Ohjelmassa on mm. Dmitri Bortnjanskyn, Dobry Christovin, Pjotr Grebenschikovin, Sergei Rachmaninovin, Alexander Kosolapovin ja Alexander Borodinin säveltämää musiikkia. Ehkä joitakin yllätyksiäkin on vuorossa? Katso lehtijuttu näistä oopperatähdistä: http://www.kauppatie.com/01-2009/01-2009.htm ja http://www.kauppatie.com/01-2009/5.pdf
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ohjelmalehtinen maksaa 20 €.
Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172, +358 44 238 1165
Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374
LinkedIN-profiili: http://fi.linkedin.com/pub/juha-molari/99/160/a4
|