tiistai 14. heinäkuuta 2009

EU-seminaarissa syyskuussa 1997

Havaitsen, että yli kymmenen vuotta vanha tapaus on herännyt taas keskusteluihin, ei toki minun tähteni, vaan Toimi Kankaanniemen suhteesta Suomen Kristilliseen liittoon ja Suomen hallitukseen.

Tuota vanhaa ”raporttia”, jota Usko ja rukous –keskustelukanava siteeraa, en ole itse kirjoittanut. Ehkä sen vuoksi sillä perusteella on mahdollisuus arvailla poliittisista näkemyksistäni enemmän kuin stalinisti- tai kommunistipappi leimoista.

 Vastustin syyskuussa 1997 voimakkain sanoin paranoidisen poliittisuskonnollisen kuvan luomista. Tämä oli siis jo ennen kuin olin tehnyt aihepiiriä sivuavaa väitöskirjaani tai olisin naimisissa venäläisen vaimoni kanssa. Toki tunsin hänet jo tuossa vaiheessa ja olin heti pian seminaarin jälkeen matkustamassa Pietariin.

 Tässä alla mainittu Torniaisen kirjoittama raportti, jossa viitataan meikäläiseen tammikuussa 1998.

X X X X

SUOMEN SANOMAT NRO 1 / TAMMIKUU 1998 Antti Torniainen julkaisi siis raportin nimellä:
EU:n ja mikrosirun vastustus Suomessa kasvaa

Tuhat kristittyä pedonmerkkiä vastaan Jyväskylässä

Lauantaina 20.9 pidettiin Jyväskylässä "Vastuu on meidän"-ryhmän järjestämä mikrosiruseminaari, joka kääntyi mahtavaksi EU:n ja tulossa olevan pedonmerkin vastaiseksi mielenilmaukseksi. Osanottajia oli paikalla noin tuhat, ja suurin osa heistä oli eri kirkkokuntiin ja uskonsuuntiin kuuluvia uskovia kristittyjä. Kahta henkilöä lukuunottamatta kaikki läsnäolijat ilmoittivat haluavansa Suomen välitöntä irrottamista EU:sta ja torjuivat yhtä yksimielisesti myös suunnitteilla olevan valvontamikrosirun sijoittamisen kansalaisten ihon alle.

Tilaisuudessa vallitsi voimakas kristillisisänmaallinen, itsenäisyyden ja laillisuuden palauttamista vaativa ilmapiiri.

Kahdeksan asiantuntijaa

Seminaarin puheenjohtajana toimi Suomen Kristillisen Liiton Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Juhani Starczewski. Seminaariin kuuluvaan paneelikeskusteluun osallistuivat Päivi Hentunen kuluttajavirastosta, tiedetoimittaja Pertti Jotuni, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, Via Dolorosa ry:n varapuheenjohtaja Markku Lappalainen, helluntaisaarnaaja, lähetystyöntekijä Veli Lavia, mikrosiruasiantuntija Tony Mishima, pastori Juha Molari evankelisluterilaisesta kirkosta ja filosofian maisteri Antti Torniainen Vapaan Suomen Liitosta.

Mikrosiruseminaarin puheenjohtaja piti ensin johdantopuheenvuoron, jossa hän mm. esitteli paneelikeskustelun osanottajat. Ajatus järjestää tällainen seminaari syntyi vuonna 1995 Mikkelissä pidetyssä Suomen Kristillisen Liiton kuntaparlamentissa. Sen aikana kansanedustaja Tauno Pehkonen puhui mikrosirun asentamisesta eläimiin ja viittasi samalla Johanneksen Ilmestyksessä (Ilmestyskirjassa) mainittuun pedonmerkkiin. Pehkonen kuuluu maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jossa asia tuli esille käsiteltäessä eläinsuojelulaissa mainittuja vähän kipua tuottavia toimenpiteitä. Tämän johdosta Juhani Starczewski ehdotti mikrosiruseminaarin järjestämistä.

Johdantopuheenvuoron jälkeen Suomen Kristillisen Liiton Jyväskylän paikallisosaston varapuheenjohtaja Juha Lappalainen luki Raamatusta mm. esivaltaa käsitteleviä kohtia ja johdatti läsnäolijat rukoukseen.

Mikrosiru on vaaraton?

Päivi Hentunen selosti aluksi Suomen kansalaisille tarkoitettua sähköistä identiteettiä ja siihen liittyvää henkilökorttia. Hän pyrki rauhoittamaan ilmapiiriä korostamalla, että tulossa oleva järjestelmä on jatkuvasti poliittisen vallan valvonnan alainen. Aikaa sen toteuttamiseen on vuoden 1999 loppuun. Sähköisen henkilökortin avulla on mahdollista asioida tietoverkoissa, ja ihmisen tunnistaminen on yksinkertaista ja joustavaa. Tarkoitus on helpottaa eikä vaikeuttaa elämää, eikä laitonta tietojen yhdistämistä tulla sallimaan. Sähköisen kortin hankkiminen on täysin vapaaehtoista, eikä sillä ole mitään tekemistä ihon alle asennettavan mikrosirun kanssa.

Omassa alustuspuheenvuorossaan Pertti Jotuni tuki Hentusen ajatuksia korostamalla, ettei tulossa oleva kortti liity mitenkään ihonalaiseen mikrosiruun. Kortin ottaminen on vapaaehtoista, eikä asiaan sisälly mitään hengelliseltä kannalta väärää. Jotuni viittasi edelleen siihen, että ihon alle asennettavaa mikrosirua koskevat tiedot ovat ristiriitaisia, eikä ainakaan hän tiedä, onko sellaista asennettu ihmiseen. Hän pyrki rauhoittamaan kuulijoita, jotta nämä jättäisivät koko mikrosiruasian Jumalan haltuun. Toisaalta Jotuni viittasi siihen, että kehitys yhä elektronisempaan suuntaan on väistämätöntä.

Juha Molari käsitteli Ilmestyskirjan 13. lukua. Hän selvitti, että oikeaan käteen ja otsaan kiinnitetty tai kaiverrettu tai poltettu merkki on aikoinaan vanhalla ajalla ollut uskonnollisen kannatuksen ja palvonnan merkki. Juutalaisillakin oli merkit - toorateksti ja nauhat - otsassa ja oikeassa kädessä. Pedonmerkki on Antikristukseen kohdistuvan uskonnollisen palvonnan ja väärän uskonnon merkki. Molarin mukaan ei mikrosiruasiasta saisi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä, sillä tulevaisuutta koskevissa ennustuksissa on erehdytty ennenkin. Myöskään katolista kirkkoa ei hänen mielestään pidä liiaksi pelätä.

Uhka on todellinen


Toimi Kankaanniemi selosti menneiden aikojen tunnistamismenetelmiä. Hän mainitsi, että esimerkiksi Yhdysvaltain lentokentillä ihmiset - mm. rikolliset - voidaan sähköisesti tunnistaa myös kämmenestä eikä vain korteista. Hänen mielestään kehitys kulkee kohti mikrosirun asentamista ihmiseen. EU:lla tulee olemaan tässä asiassa merkittävä rooli. Suomea ollaan viemässä sen kansalaisilta mitään kysymättä Euroopan rahaliittoon eli EMU:uun, jonka tulevalla keskuspankilla on laajat valtuudet. Suuri vaara piilee siinä, että korkein päätöksenteko EU:ssa on mitä suurimmassa määrässä salaista. Kankaanniemi näki todellisen uhkan myös roomalaiskatolisen kirkon vaikutusvallan lisääntymisessä EU-Euroopassa ja luterilaisen kirkon lähentymisessä siihen. Hän pohti kysymystä siitä, miten katolisen kirkon vastaisten henkilöiden lopulta käy.

Markku Lappalainen viittasi siihen, kuinka vaikeaa uskovan kristityn usein on olla selvillä siitä, kuinka pitkälle hän voi pelastustaan menettämättä mennä sähköisten tunnistusvälineiden vastaanottamisessa. Merkitseekö ehkä jo tällaisen kortin ottaminen pedonmerkin ottamista? EU on Markku Lappalaisen mielestä tulevan Antikristuksen valtakunnan esiaste, jossa vallitseva demokratiavaje helposti johtaa pakkovaltaan ja tämä edelleen mikrosiruun ja pedonmerkkiin.

Veli Lavia on se henkilö, jonka välityksellä mikrosirun asentamista ihmiseen koskevat amerikkalaisen tri Colin Sandersin tiedot ovat lähinnä tulleet Suomeen. Mm. toiseen tessalonikalaiskirjeeseen nojautuen Lavia käsitteli alustuspuheenvuorossaan Jeesuksen toiseen tulemiseen liittyviä tapahtumia, ja korosti, että nykyisenä aikanakin uskovat saavat levätä ja olla rauhassa Jumalan turvissa. Hän mainitsi myös, että mikrosiru voidaan sijoittaa ihmiseen monella eri tavalla, ja käsitteli puheenvuorossaan lukuisia asiaa koskevia ulkomaisia artikkeleita.

Antti Torniainen totesi, että mikrosiru on kaikkien aikojen tehokkain hallitsemiskeino, jota tulevat diktaattorit varmasti käyttävät. Siitä tulee pedonmerkki sijoitettaessa sen informaatioon luku 666. EU:lla ja sen keskuspankilla on oikeus määrätä, että kauppaa saa käydä vain mikrosirun avulla. Suomen EU-jäsenyys on laiton, ja siitä aiheutuu valtaosa nykyisistä yhteiskunnallisista epäkohdista. Esivaltana Suomessa on perustuslain mukaan kansa. Raamattu opettaa, että osana esivaltaa uskovilla kristityillä on velvollisuus vastustaa laittomuutta. Mikäli uskovat sen sijaan edelleen hyväksyvät laittomuuden, he lopulta väistämättä ottavat myös pedonmerkin. Heidän ja kaikkien muiden kansalaisten tuleekin nousta rauhanomaiseen taisteluun Suomen irrottamiseksi EU:sta ja itsenäisyyden ja laillisuuden palauttamiseksi. Vain tekemällä loppu laittomuudesta voidaan pedonmerkki-mikrosirun tuleminen Suomeen torjua.

Mikrosiru ja asennuslaite näytteillä

Tony Mishima esitteli Trovan-merkkisiä mikrosiruja ja sitä injektioruiskun kaltaista laitetta, jonka avulla mikrosiru asennetaan eläimeen. Hän mainitsi, että mikrosirulla varustetussa kortissa olevat tiedot voidaan lukea sähköisesti 90 senttimetrin päästä. Lintuja, joihin on sijoitettu mikrosiru, on mahdollista valvoa satelliiteista käsin. Mishima ei sanonut tietävänsä, onko mikrosirua tähän mennessä asennettu ihmisiin.

Vilkas yleisökeskustelu

Alustuspuheenvuoroja seurasi vilkas keskustelu kommenttipuheenvuoroineen ja yleisökysymyksineen. Suomen Kristillisen Liiton hallituksen jäsen, maanviljelijä Krister Boije totesi olevansa EU:n kahleissa, mutta vastustavansa jyrkästi pedonmerkkiä ja pitävänsä tiukasti kiinni markasta. Fil. tri, fyysikko Ilkka Lilja Vapaan Suomen Liitosta kumosi jyrkästi tietämättömyyteen perustuvina henkilön sähköisen tunnistamisen projektityöryhmälle työtä tehneen konsultti Heikki Penttisen väitteet, ettei mikrosiruja vielä olisi asennettu ihmisiin. Monet potilaat ovat saaneet sen hammaslääkärissä ollessaan nukutettuina, samoin Englannin kuninkaalliset ja useat vapaaehtoiset. Heikki Junttila Asikkalasta selitti omassa puheenvuorossaan, että tiedemiesten, mm. amerikkalaisen Colin Sandersin mukaan mikrosirun välityksellä voidaan vaikuttaa ihmisen mentaliteettiin ja hallita hänen mieltään. Selväksi tuli keskustelussa myös se, että ihonalainen mikrosiru on erittäin vaarallinen ase, jonka avulla ihmistä todella voidaan estää käymästä kauppaa ja samalla riistää häneltä toimeentulomahdollisuudet.

Kristityn velvollisuudesta taistella rauhanomaisesti pahaa, valhetta ja laittomuutta vastaan syntyi ihmeellistä kyllä läsnäolevien uskovien välillä erimielisyyttä. Jotkut katsoivat, että Raamattu suorastaan vaatii uskovaa tällaiseen toimintaan. Toiset taas olivat sitä mieltä, ettei uskovan tule taistella edellä mainittuja pimeitä asioita, EU:ta, mikrosirua ja pedonmerkkiä vastaan. Jumala pitää heistä huolen, eikä heidän itsensä tarvitse tehdä mitään. Tällaisiin väitteisiin vastattiin, ettei Jumalan huolenpito poista uskovan velvollisuutta tehdä oikein ja edes yrittää noudattaa Herran tahtoa.

Keskustelun aikana kysyttiin, mistä asiasta alkaa ihmisen sitoutuminen Antikristukseen eli petoon ja hänen merkkiinsä. Vastaukseksi tuli, että tällainen sitoutuminen alkaa uskovan kohdalla silloin, kun hän hyväksyy laittomuuden.

Yleisön kanta: irti EU:sta!

Monien EU:n ja mikrosiru/pedonmerkin vastaisten puheenvuorojen johdosta seminaarin puheenjohtaja tiedusteli yleisöltä, ketkä haluavat Suomen pysyvän EU:n jäsenvaltiona. Vain kaksi läsnäolijaa, toinen heistä evankelisluterilaisen kirkon pappi, nostivat vastaukseksi kätensä ylös. Sellaisia henkilöitä, joilla ei ollut minkäänlaista kantaa, ei paikalla ollut yhtään. Mikrosiruseminaarin huipentuma tuli, kun puheenjohtaja kysyi läsnäolijoilta, ketkä kannattavat Suomen irrottamista EU:sta. Melkein kaikki - yhteensä noin tuhat - nostivat vastaukseksi kätensä ylös.

Runsas ilmaisjakelumateriaali

Mikrosiruseminaarin yhteydessä jaettiin ilmaiseksi runsaasti eri kristillisten yhteisöjen kirjallista materiaalia, mm. Via Dolorosa ry:n ja Suomen Vanhauskoiset ry:n lehtiä sekä Kaarlo, Kalervo ja Olavi Syvännön kustantamia Israel-aiheisia julkaisuja. Yleisö otti mukaansa myös tuhansia Suomen Sanomien numeroita ja lentolehtisiä sekä Vapaan Suomen Liiton lehtiä. Jaetussa materiaalissa oli erittäin paljon todellista tietoa pedonmerkki-mikrosirusta, EMU:sta, EU-jäsenyyden laittomuudesta ja muista Suomessa jatkuvasti harjoitetuista laittomuuksista. Kasettimyynti oli niinikään vilkasta.

Suurin EU-vastainen tapahtuma vuosikausiin

Kokonaisuutena mikrosiruseminaari ja siihen liittyvät tapahtumat olivat suurin EU-vastainen tilaisuus Suomessa vuosikausiin. Yleiset tiedotusvälineet eivät kuitenkaan julkaisseet juuri minkäänlaisia selostuksia siitä, vaikka paljon pienemmät tapahtumat olivat esimerkiksi lehdissä ja televisiossa saaneet runsaastikin tilaa ja aikaa. Suomessa vallitseva sensuuri toimi jälleen kerran tehokkaasti.

Mikrosiruseminaarin taustalla vaikutti valtava näkymätön voima - Pyhä Henki - joka etsii itselleen purkautumiskanavaa käytännön tasolla. Suomen kansa, varsinkin uskovat kristityt, alkavat herätä näkemään ne laittomuudet, joiden avulla suuret väestöryhmät on saatettu ahdinkoon ja hätätilaan. Vähitellen aletaan myös tajuta, että Suomi on valehdellen ja rikollisin keinoin - maanpetoksen ja valtiopetoksen avulla - liitetty EU: hun. Suomalaiset ovat nousemassa rauhanomaiseen taisteluun itsenäisyyden ja laillisuuden palauttamiseksi - kun näin tapahtuu, on voittokin varma.

X X X X


Mitä ajattelen nyt yli 10 vuoden jälkeen?


Em. raportti kertoi luonnollisesti tiivistetysti sen, mitä itse sanoin tarkoituksellisesti kritiikkinä Raamatun käytöstä poliittisen fantasian ponnahduslautana.

Matka oli aika pitkä Helsingistä Jyväskylään, jotta kertoisin, ettei pelätä tarvitse sillä sairaalla tavalla kuin 1000 ihmistä siellä pelkäsi ennen ja jälkeen seminaarin.

 Toki matka oli ihan mukava, sillä minulla oli silloin upouusi V6-moottorilla varustettu Saab "kaikilla herkuilla".

Itse asiassa arvostelin Jyväskylän seminaarissa myös sitä, että uskonnolliset fantasiat ovat myös liiketoimi, kun ihmisiä on koolla tuhatmäärin ostamassa uskonnollisten fanaatikkojen lehtisiä ja kirjasia, joissa ennustetaan EU-tulevaisuutta.

Ilmaisaineiston ohessa oli myös maksullista aineistoa, josta raportti vaikenee syystä tai toisesta. Raportista ilmenee, että olin tuossa tuhannen ihmisen seminaarissa yksi niistä kahdesta puhujasta ja kädennostajasta, jotka eivät suostuneet näkemään Euroopan Unionissa demonista pahan valtakuntaa.

Toinen henkilö, joka uskalsi olla eri mieltä kuin 1000 ihmisen hysteerinen porukka, oli Päivi Hentunen kuluttajavirastosta.

Tilannehan oli mitä voimakkain tunteiden kannalta. Toimi Kankaanniemi ja hänen apulaisensa kohottivat uskonnollista hurmosta Ilmestyskirjan avulla EU:ta vastaan, jonka jälkeen puheenjohtaja pyysi niitä henkilöitä nostaa kätensä ylös, jotka kaikesta huolimatta tukevat EU-jäsenyyttä.

Minulla on tapana aina tukea opposition oikeutta mielipiteisiin, joten tuossa tilanteessa ymmärsin heikommaksi osapuoleksi EU-jäsenyyden kannattajat. Kuka uskaltaisi kiihkomielisten uskovaisten keskuudessa sanoa, että hän ei vastusta Euroopan Unionia?

En ole muuttanut vieläkään näkemystäni. Minä ymmärrän – ja ymmärsin jo tuohon aikaan –EU:n haasteet Suomelle.

Erityisenä haasteena on, että Suomi voi marginalisoitua EU:ssa, kun sillä ei ole kuitenkaan kaikkea valtaa omiin asioihinsa.

Toisena ongelmana pidin erityisesti oman rahapolitiikan häviämistä - erityisesti euron myötä -, jolloin puunjalostusteollisuus voi kokea kovia, kun devalvaatiokeinottelu jää pois. Tehokkaan pitää nyt olla oikeasti tehokasta, järkevän pitää olla nyt oikeasti järkevää.

Siitä huolimatta olin silloin sitä mieltä – ja olen edelleen samaa mieltä – että kansantalouden näkökulmasta synergia-edut, yhteenkuulumisen edut, ovat suuremmat kuin tappiot. Pienen kansantalouden edellytykset kestää suurten toimijoiden spekulaatioita ovat riittämättömät. Niin ne olivat siihen aikaan, tuskin Baltian valtioiden vahvuudet ovat omien rahojensa kanssa sen suuremmat nyt 2000-luvulla kuin Suomella tuohon aikaan. EU-jäsenyyshän ei ole sama asia kuin euro, vaikka nämä kulkevat hyvin käsi kädessä keskenään.

Synergiaedut kuitenkin kärsivät sitä myötä, mitä suuremmaksi byrokratiaksi EU-koneisto muodostuu. Silloin EU:n kilpailuetu on syöty pois ja järjestelmästä on tullut itseään selittävä itsetarkoitus, byrokraattinen eläin jota pitää ruokkia.

Missään tapauksessa en suostu lopunajallisten uhka- ja pelkokuvien virittämiseen sekä sen mukaisiin vainoharhaisiin uskomuksiin.

Tämä periaatteeni ei ole siis syntynyt vasta nyt poliittista ja ideologista paranoidisuutta käsittelevän väitöskirjani tai venäläisen vaimoni myötä, vaan se oli jo syyskuussa 1997 selvää, vaikka en ollut vielä naimisissa venäläisen naisen kanssa enkä ollut kirjoittanut väitöskirjaani tästä näkökulmasta (olin käsitellyt lähinnä kyynistä yhteiskunnan halveksuntaa tutkimuksissani).

Jo 1997 korostin (ja myös paljon aiemmin, sillä minuthan tiedettiin kutsua puhujaksi tuhathenkiseen seminaariin!), että paranoidisuus palvelee tiettyjen mielipidejohtajien omaa ”liiketoimintaa” ja kannattajien ryhmähengen rakentamista, mutta estää terveen kriittisen järjen käyttöä ja vapaata mielipidemuodostusta.

Tuota paranoidisuutta on moneen suuntaan: sitä on Venäjää vastaan, samanlaista on Euroopan Unionia vastaan, jne. Olen kirjoittanut ja puhunut kaikenlaista paranoidisuutta vastaan, vaikka tällä hetkellä erheellisesti kriitikot väittävät minun puhuvan vain Venäjän puolesta russofobiaa vastaan.

Tahdon siis käsitteellisesti pitää selvästi erillään toisistaan, keskenään sekoittamatta, luuloharhaisen ja vihaa virittävän "paranoidisuuden" ja plus/miinus -näkökulmia esille tuovan realistisen, rationaalisen arvioinnin.

11 kommenttia:

  1. Juha, sinua kritisoidaan lähinnä
    a) musta-valkoisesta maailmankuvasta
    b) valehtelusta ja tekopyhyydestä
    c) Viro/Amerikkafobiasta
    d) rasismista
    e) valtavasta narsismista
    f) russofobian EDISTÄMISESTÄ

    Leimaat russofobeiksi kaikki, joiden kuva Venäjästä poikkeaa omastasi. Esimerkiksi venäläinen Arkady Moshes on mielestäsi russofobi, koska hän on OPPOSITIOSSA Putiniin nähden. Väität puolustavasi opposition oikeutta eriävään mielipiteeseen, mutta se näkyy kuuluvan vain niille, jotka ovat kanssasi samaa mieltä. Eikö niin. Venäjän opposition tukijat taas ovat russofobeja kansallisuudesta riippumatta.

    Näillä mustavalkoisilla Venäjää ja Putinia ylistävillä kirjoituksillasi muokkaat lukijoiden mielipiteitä vain päinvastaiseen suuntaan kuin haluat. Mitä naivempia kirjoituksia ja ylistyslauluja Putinille kirjoitat, sitä enemmän russofobiaa levität. Olisi sinunkin aika suhtautua venäläisiin yhtenä kansana muiden joukossa. Venäläiset eivät ole Jumalan, vaan sinun itsesi valitsema kansa.

    VastaaPoista
  2. Mitäs Juha sanoo tällaisesta ryssofobisesta uutisesta? Eihän tällaista saisi julkaista, vai mitä?

    Venäjän bruttokansantuote voi hiipua lähes kymmenyksen

    Talouskriisi iskee ankarasti Venäjään. Maan valtiovarainministeriö arvioi maanantaina, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 8,0–8,5 prosenttia.

    Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana bruttokansantuote kutistui peräti 10,2 prosenttia. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla ministeriö laskee bruttokansantuotteen supistuvan 6,2 prosenttia.

    Ensi vuodelle ministeriö odottaa prosentin kasvua. Inflaatio sen arvioi hidastuvan tänä vuonna 12,0–12,5 prosenttiin viime vuoden 13,3 prosentista.
    STARTEL–HS

    VastaaPoista
  3. Minulle Venäjän kansantalouden hiipuminen energian kulutuksen hiipumisen seurauksena ei ole yllätys, vaan olen itsekin kirjoittanut siitä. Venäjä kokee energiamahtina maailmantalouden hiipumisen voimakkaasti. Se on fakta.

    Siitä muodostuu russofobiaa, kun uutiseen liitetään muita merkityksiä. Esimerkiksi valehdellaan, että nyt venäläiset näkevät nälkää ja syövät kulkukoiria. Nämä nälkäiset venäläiset muodostaisivat siis turvallisuusuhkan Suomelle. Silloin on tahallisesti luotu propagandaa omia tarkoitusperiä varten.

    Joskus russofobia ilmenee vähemmän suunnitelmallisena, esimerkiksi uutisen välittäjä paljastaa nautintonsa siitä, että tässä tapauksessa Venäjällä kansantalous supistuu. Silloin kysyn psykoanalyytisesti tai poliittisen psykologian viitekehysten mukaisesti, mitä tuo "nautinnollinen" uutisointi paljastaa uutisoivasta ihmisestä. Missä tarkoituksessa siis uutinen on kyseiselle ihmiselle?

    Anonyymi kertoo, mistä minua kritisoidaan. Huomaan selvästi, että minua kritisoidaan valheellisin perustein, mielestäni aivan tarkoituksenmukaisesti valheellisin perustein voidakseen välttää reaaliteetit.

    Arkady Moshes on henkilö, johon ei halua (vielä) tarttua, koska aineistoni ei ole riittävä. Merkillinen tyyppi joka tapauksessa, koska kääntää mustan valkoiseksi. On totta, että kirjoitan Putinille ylistyslauluja, mutta miksi en kirjoittaisi, koska kyseessä on 2000-luvun paras politiikko maailmassa enkä ole etsimälläkään nähnyt mitään moitittavaa hänen toimissaan. 2000-luvun menestystarina Venäjällä on pitkälle Putinin ansiota. Miksi sitä ei saisi sanoa? Vain sen vuoksiko pitäisi olla hiljaa, että tämä maltillinen kunnioituksen osoitus saavutuksia kohtaan, joita muutkin ovat ilmaisseet, herättää joissakin russofoobikoissa pahoinvointia? Tietenkään en salli, että russofoobikkojen tähden välttelisin normaalia elämää ja arvostuksen osoitusta onnistuneita venäläisiä kohtaan!

    VastaaPoista
  4. "On totta, että kirjoitan Putinille ylistyslauluja, mutta miksi en kirjoittaisi, koska kyseessä on 2000-luvun paras politiikko maailmassa enkä ole etsimälläkään nähnyt mitään moitittavaa hänen toimissaan."

    Pohjoiskorealaiset ajattelevat muuten aivan samoin omasta johtajastaan. Samoin ajattelivat natsit ja stalinistit omista johtajistaan. Joten ei mitään uutta auringon alla.

    "2000-luvun menestystarina Venäjällä on pitkälle Putinin ansiota."

    Vai olisiko öljyn hinnan nousun ansiota?

    Levittelet valheita mm. itsestäsi. Tuota venäjänkielistä tekstiä, jossa kerrotaan sinun olevan kuuluisa ihminen Suomessa etc. ei koskaan julkaistu Komsomolskaja Pravdassa. Kaiken lisäksi teksti on täysin valheellista. Tämän tekstin laittaminen omaan blogiisi on esimerkki valtavasta oman egon pönkittämisen tarpeesta ja narsismista.

    VastaaPoista
  5. "Joskus russofobia ilmenee vähemmän suunnitelmallisena, esimerkiksi uutisen välittäjä paljastaa nautintonsa siitä, että tässä tapauksessa Venäjällä kansantalous supistuu. Silloin kysyn psykoanalyytisesti tai poliittisen psykologian viitekehysten mukaisesti, mitä tuo "nautinnollinen" uutisointi paljastaa uutisoivasta ihmisestä. Missä tarkoituksessa siis uutinen on kyseiselle ihmiselle?"

    Kerrottakoon sinulle sitten tämä nautintoni suoraan: Kysyit puoli vuotta sitten kuinka Viro voisi kestää edes vuoden tai kaksi. Toit siinä kauhistuttavan skenaarion Viron talouden supistumisesta. Puhuttiin noin 5 % supistumisesta. Kirjoitit tällaista virofobista tekstiä:

    "Miten Viron yhteiskuntajärjestys säilyy tuossa tilanteessa, kun valtion johto ei ole kyennyt hyvinäkään aikoina rakentamaan kansalaisyhteiskuntaa?"

    Nyt Venäjän talouden ennustetaan supistuvan siis enemmän kuin Viron talouden ennustettiin supistuvan vuoden alussa. Eikö sitten olisi paikallaan kysyä aivan samoin, kuinka Venäjän yhteiskuntajärjestys säilyy tuossa tilanteessa, kun valtion johto ei ole kyennyt hyvinäkään aikoina rakentamaan kansalaisyhteiskuntaa, eikä edes demokratiaa?

    Kerrottakoon muuten sinulle, että Viron vaihtotase on kääntynyt ensimmäistä kertaa itsenäisyyden aikana positiiviseksi. Yhteiskuntarauha on säilynyt, vaikka talous supistuu aiemmin odotettua enemmän. Saan nautintoni siitä, että virofobiset unelmasi Viron yhteiskuntarauhan järkkymisestä eivät ole toteutuneet. Viron bkt/asukas on edelleen noin 50% korkeampi kuin Venäjän.

    VastaaPoista
  6. Olen kirjoittanut Natalja-toimittajan laatiman tekstin kotisivuilleni sellaisenaan. KP:ssa oli tiivistetty versio haastattelustani.

    Mitä tulee tämä anonyymin kritisoijan tekstiin, mielestäni se osoittaa pikemmin sairasta psyykettä kuin omat kirjoitukseni: hänellä on merkillinen halu kirjoittaa toista ihmistä vastaan nimettömänä, pilkata toisen ihmisen blogissa tätä ihmistä ja kirjoittaa kaiken kaikkiaan valheita tästä ihmisestä - siis minusta. Tuollainen poikkeuksellinen halu tunkeutua toisen blogiin ja turmella sitä valheilla ja pilkalla, osoittaa epätervettä piirettä sinussa.

    Hyväksyn ja ymmärrän kritiikin, mutta menettelysi poikkeaa tavanomaisista käytöstavoista. Nyt on yhtä mielenkiintoista, että romutan tällä tosi vanhalla jutulla kaikki moitteet, joiden mukaan olisin vasta nyt keksinyt näkemyksiäni, vaan paljastan miten yli vuosikymmen sitten arvioin samoista näkökohdista EU-fobioiden rakentajia, itse asiassa arvioin tuossa kriittisesti myös Ilmestyskirjan avulla tehtyjä NL-fobioita, jne. Tämä paljastaa johdonmukaisuuteni asettua ääriryhmiä vastaan: maltillisuuteni Venäjän suhteen näyttää toki ihannoivalta vain siitä syystä, että kykenen realistiseen suhtautumiseen Venäjän suhteen toisin kuin russofoobikot kykenevät. Heillehän kaikki myönteinen kirjoittaminen Venäjästä täytyy selittää vainoharhaisesti salaliittoteorioiden avulla.

    Juttelin joskus JB:n kanssa tilanteesta ja päädyimme yhtälailla päätelmään, että Suomessa kaikki normaali myönteinen kirjoitus Venäjästä koetaan sairaan ahdistavana, mutta noiden ahdistuneiden ihmisten tähden ei ole enää syytä alistua foobikkojen ehdoille. Omaa elämää ei pidä rajoittaa sen vuoksi, että joku foobikko kärsii. Tämä oli muuten vastaukseni myös tutkinta-asiamiehelle ja piispalle, kun sain enemmän tai vähemmän hienovaraisia suosituksia pidättäytyä Venäjä-matkustelusta ja Venäjä-kirjoittelusta.

    VastaaPoista
  7. Juha, vastaa rehellisesti. Julkaistiinko Komsomolskaja Pravdassa tekstiä, jossa kerrotaan sinun olevan Suomessa kuuluisa ihminen, kirjailija, talousanalyytikko etc.? Anna kerrankin rehellinen vastaus. Miksi laitat tuollaisia paikkaansapitämättömiä valheellisia tekstejä kotisivuillesi?

    VastaaPoista
  8. Arvoisa J.M.

    Analysoipa nyt omat kirjoituksesi tarkkaan. Saatat huomata, että ylistäessäsi Venäjää agendanasi (ainakin) näyttää olevan suomalaisten lyttääminen maanrakoon. Suomea ja suomalaisia saa toki arvostella, mutta kirjoitustyylisi on sen verran provosoiva, että saat aikaan vain pahaa verta. Jos tarkoituksenasi on kasvattaa venäläisrakkautta, keinosi ovat täysin väärät.

    Venäjää ja venäläisiä voi kehua ilman taka-ajatuksena olevaa finnofobiaakin. Voisit myös ymmärtää, että vaikka aivan kaikki eivät jaa ihailuasi Putinia kohtaan, Putin ei ole koko Venäjä. Putinin politiikan arvosteleminen ei ole russofobiaa eikä edes putinofobiaa. Venäjän opposition arvostaminen ei sekään ole russofobiaa. Kuinka se voisikaan olla.

    Ei myöskään ole kirkonmiehen asemalle tai arvolle sopivaa vihjailla tutkijoiden tai poliitikkojen olevan epäilyttäviä ei-venäläisten sukujuuriensa perusteella: venäläisistä (kuin myös meistä suomalaisista) vain harva on "puhdasverinen". Juutalaisuus ei myöskään poista venäläiseltä(rossijanin)puheoikeutta kotimaansa asioista. Juutalaisvainot kuuluivat natsi-Saksaan ja Stalinin ajan Neuvostoliittoon, ei nyky-Suomeen.

    VastaaPoista
  9. Sukujuuret eivät ole syynä vihjailuun, vaan poliittiset ja taloudelliset sekä muut sidossuhteet Jeltsinin kaudella onnistuneisiin tahoihin, jotka menettivät valtansa Putinin aikana. Tämä yhteyden ja poliittisten referenssien tiedostaminen on välttämätöntä, jotta ymmärretään edes kohtuullisesti ns. analyytikkoa. Kerro, kuka on ystäväsi, silloin kerrot myös paljon omista motiiveistasi ja ennakkokäsityksistäsi!

    Kotisivuilla olen kertonut täsmällisesti sen, mitä toimittaja Natalia kirjoitti minusta. Sanakaan en ole siitä muuttanut. Kom. Pravdan sivuilla on todella lyhennetty haastattelua, sillä vastaukseni viivästyivät työkiireen tähden. Ilmeisesti anonyymille kriitikolle tekee pahaa, kun suomalainen lajitoveri on venäläisessä sanomalehdessä?

    Jotakin suomalaista saattaa ärsyttää, että venäläinen kirjoittaa minusta sanalla "izvesti", tunnettu ihminen. Venäläiset ymmärtävät niin, että tohtoriksi väitellyt ihminen on tunnettu. Lisäksi he katsovat, että suomalaisen iltapäivälehden lööpissä kymmenen kertaa ollut henkilö ei ole ainakaan tuntematon. Lisäksi he katsovat, että ainakin kahdessa väitöskirjassa on 10 vuoden aikana omistettu koko luku tai melkein koko luku meikäläiselle, enää kyseessä ei ole ainakaan anonyymi. Lisäksi toimittajalla oli tiedossa, että olen ollut haastateltavana yhtä hyvin Hyvät, pahat, rumat -ohjelmassa kuin television uutislähetyksissä, Juudaksen evankeliumin yhteydessä kaikilla kanavilla yhtä aikaa ym. Ainakin kirkollisissa piireissä olin hyvin tunnettu. Lisäksi toimittajalla oli tiedossa, että Venäjällä on politiikan akateemisissa tutkimuksissa viitattu meikäläiseen. Toki anonyymi kirjoittaja voi keskustella monilla keskustelukanavilla Iltalehdestä Uusi-Suomeen ja korostaa, että olen tuntematon tyyppi. Tuskin noiden tekojen jälkeen olen ainakaan vähemmän tunnettu.

    Sanottakoon, että olin tekemässä kirjaa eräästä venäläisestä instituutiosta, mutta sitten venäläiseltä osapuolta sain vihjeen, että olen ehkä liian tunnettu suomalainen siitä aiheesta kirjoittajaksi. Anonyymi henkilö voisi kirjoittaa.

    VastaaPoista
  10. Nimesi on noussut säännöllisesti esille enemmän vasta Safkan toiminnan ansiosta ja tässä tapauksessakin lähinnä internetissä blogeissa ja keskustelupalstoilla.

    Tunnettavuutesi on kuitenkin noin 1/100 Leena Hietasen tunnettavuudesta ja noin 1/1000 Johan Bäckmanin tunnettavuudesta. Ja Johaniakaan ei nyt lopulta nimeltä tiedä niin hirveän moni. Nimiä vilahtelee julkisuudessa valtava määrä, eivätkä ne jää mieleen. Itse olen keskustellut Bäckmanista silloin tällöin tuttujeni kanssa ja heille henkilö muistui mieleen vasta, kun kerroin että se dosentti joka toi ne nashit Suomeen. Tempaus oli henkilöä tutumpi. Mutta kuuluisuus ja maine eivät käy käsi kädessä Bäckmaninkaan kanssa. Hän on omalla tavallaan kuuluisa, mutta ei maineikas.

    Täytyy tunnustaa, että olin joskus lukenut Hesarista haastattelusi Juudaksen evankeliumista, mutta nimesi ei ollut jäänyt mieleen, uutinen kylläkin. Edes paritussyytteesi ei ollut minulle tuttu vaikka se lienee ollut iltapäivälehdissä. Oliko se peräti lööpissä, vai millä sinne olet päässyt??

    Tuossa Komsomolskaja Pravdan tekstissä ei mainita sinun "kuuluisuuttasi" ja "mainetekojasi" siitä yksinkertaisesta syystä, että niillä ei ole mitään tekemistä itse jutun kanssa, joka käsittelee Anton pojan tapausta. Silti olet turhamaisuuttasi laittanut blogiisi harhaanjohtavan lähdeviitteen, ikään kuin teksti olisi julkaistu lehdessä. Se kielii narsismistasi ja valheellisuudestasi.

    VastaaPoista
  11. Lööpissä olin ensimmäistä kertaa, kun Tarja Halosen fanit - SETA-aktivistit - hyökkäsivät minua vastaa 90-luvun alussa, ja olin sitten televisio-ohjelmissa ja asiaa koskevassa väikkärissä.

    Toisella kertaa olin todella lööpeissä, kun valheellinen poliisi sai tukea valheellisen ilmiannon tehneeltä henkilöltä, jonka nimi on tiedossani, vaikka sitä ei minulle toimitettu eikä ollut missään papereissa. Nuo molemmat henkilöt saavat ajallaan rangaistuksensa.

    Kysymys ei ole kuitenkaan lööpeistä. Eikä kyse ole kilpailusta, miten Leena tai Johan tunnetaan. Kukin tunnetaan omissa piireissään. Minun persoonaa on käsitelty ainakin kahdessa suomalaisessa väitöskirjassa, ja näkemyksiäni yli kymmenessä alemman tason opinnytetyössä. Minulle on yhdentekevää, olenko tai onko joku tunnettu, mutta Natalian kirjoitus oli itseäni ja perhettäni sen verran hymyilyttävä, että se sai tulla johdannoksi blogiini ja kotisivulleni.

    Tässä keskusteluketjussa on kyse siitä, että en hyväksy pelkokuvien levittämistä ja niiden avulla kansan villitsemistä. En hyväksynyt sitä EU:n avulla, en katolisen kirkon avulla, en myöskään hyväksy Venäjän avulla. Tästä seikasta käytetään nimitystä Deviancy Amplification Spiral. Erityisen suositeltavaa asian hahmottamisessa on vuonna 1972 julkaistu Stanley Cohenin kirjoittama teos Folk Devils and Moral Panics. Teoreettisesta näkökulmasta katsoen tuo tarjoaa hyvän taustan sille, miksi olen russofobian lietsontaa vastaan yhtä hyvin kuin EU-fobian lietsontaa vastaan. Niin olen ollut jo hyvin 20 vuotta, kuten tuo 11 vuotta vanha seminaari ja silloin läsnäolevat 1000 ihmistä voi todistaa. Noissa uskonnollisissa piireissä en ollut enkä ole edelleenkään "tuntematon".

    VastaaPoista