keskiviikko 4. marraskuuta 2009

"Ei saa veljeillä liikaa venäläisten kanssa"

Arto Tuominen kirjoittaa varsin tuoreessa Tiedonantaja-lehdessä (nro 40/ 30.10.2009):

"Mitä opimme tästä: Venäläisten kanssa ei passaa veljeillä sen paremmin Ruotsissa kuin Suomessakaan, missä Pohjan kirkkoherraa Juha Molaria kammetaan ulos virastaan liiallisen Venäjän-matkailun vuoksi".

Tätä oppia sopii miettiä tarkemmin. Mitä opetus kertoo meistä ihmisinä, ennakkoluuloistamme, alistamisen halustamme?

10 kommenttia:

  1. Stalinistien lehti kertoo sinusta, herra pappi! Se ei ole hyvää mainosta! Hyi häpeä.

    Maanpetturien pitää lähteä vapaaehtoisesti pois Suomessa. Maanpettureita ovat kaikki stalinistit, kaikki kommarit ja kaikki safkalaiset (safkalaiset ovat kylläkin näivettynet sen jälkeen kun Bätman romahti).

    Kommareiden tavoista pitäisi puhua suoraan yhteiskunnassa. He eivät ole työväen asialla. He ovat naapurivaltion ääriainesten liittolaisia.

    VastaaPoista
  2. Myyryläinen kirjoitti Saksin blogissa arvion ProNatsien (ei vaan ProKarelian) menettelystä: "Saksi uhkailee valituksilla jos Suomen valtio antaa luvan putkelle. En minäkään epäile hetkeäkään, etteikö putkikiusaajat käyttäisi kaikki mahdolliset ja mahdottomat tavat tehdä kiusaa. Sehän kuuluu kulttuurimme kiusausgenreen".

    Olet joutunut kiusausgenren mukaisen surullisen toimintatavan kohteeksi. Älä kuvittele, että Suomen valtiollinen politikointi noudattaisi ProNatsien kiusausgenreä!

    VastaaPoista
  3. Kiusausgenre on pikemmin antifasistien sukuvika, kiusausgeeni. Näiltä suvuilta pitäisi kieltää sikiäminen. Suomalaisuus pitäisi puhdistaa tuollaisesta perimästä, josta osallinen olet. Pappeus kertoo taikauskoisuudesta. Antifasistisyys ryssämielisyydestä. Sellaisia geenejä ei saisi olla Suomessa.

    VastaaPoista
  4. Jahas, taas Molarin piti rehvastella medianäkyvyydellään. Toinen toistaa hienommat tiedotusvälineet häntä siteeraavat, erilaiset venäläiset nettisivut ja nyt oikein Taudinkantajakin. Ja on hän tainut Länsi-uudenmaan sivuillakin vierailla. Mieshän alkaa olla suorastaan maailman kuuluisin Pohjan kirkkoherra.

    VastaaPoista
  5. Blogistasi on kadonnut särmä Bekmanin henkisen romahduksen jälkeen. Missä kunnon vastakkainasettelu ja todellisuuden vääristely? Missä kunnon suoraselkäinen valehtelu? Yritä kehittää jotain omaa, ei kaikki voi kaatua Erkki Juhanin mukana!

    VastaaPoista
  6. Älkää kiusatko Juhaa.

    VastaaPoista
  7. Minä en ole kaatunut mihinkään, eikä luultavasti Erkki Juhanikaan ole kaatunut, vaan tehnyt kovasti työtä.

    Minua on nyt härnätty vähemmän, joten olen saanut olla oma kiltti ihmiseni, jollainen tahtoisin olla aina.

    Lisäksi olen tehnyt varsin pitkiä työpäivä "harrastusten" ohessa tai toisinpäin. Kotoa on pitänyt lähteä autolla töihin jo noin kello 18, usein olen palannut illalla vasta 20 jälkeen kotiin (tänään tulin toki jo kello 17). Papin työt eivät pääty kotiin saapumiseen, vaan illalla pitää valmistella puheita ym. Vapaapäivätkään eivät ole olleet täysin vapaita. Täten tavallisen joutilias ja laiska pappi on nyt väistämättä tullut aidosti kiltiksi, kun ei ole aikaa taistella kenenkään kanssa....

    VastaaPoista
  8. Kyllä tämä vaimeneminen silti puhuu omaa karua mutta suoraa kieltään sen osalta, että Molari on ollut lähinnä kakkoshuilun soittelija ja peesaava statisti kun liikkeen primus motor on kaiken aikaa ollut viraton dosentti Bekman. Kun Erkin pikakivääri on vaiennut niin Juhan osaksi on jäänyt kiitävän Audin valokeilaan jääneen saksanhirvivasan suuret kosteat silmät.

    VastaaPoista
  9. kiitävä ja kiiltävä Audi oli kulkuneuvoni 1990-luvun alussa, kun olin vielä kovin nuori mies. Silloinkaan en elänyt täysin muiden mallien mukaan, mutta vielä vähemmän nyt Lexus-miehenä, keski-ikäiseksi vanhentuneena ja omat moninaiset kansalliset ja kansalliset suhteet rakentaneena aikamiehenä.

    VastaaPoista
  10. Anonyymillä on merkillinen halu loihtia mieleensä safkalaisten keskinäisiä suhteita ja jopa safkalaista organisaatiorakennetta, mikä on lievä ilmaus kirjoittajan "paranoidisesta" tendensistä (käytän sanaa J. Postin tarkoittamassa merkityksessä), oudosta uteliaisuudesta. Tuollaista organisaatiorakennetta ei ole. Kukaan ei käske ketään. Kukaan ei ole toisen Leader. Itse kullakin on omat tapansa, elämänsä kontaktit, lahjansa jne. Yksi on ollut toimelias yhdessä asiassa, toinen luo suhteita toisessa asiassa, kolmas on etevä kolmannessa asiassa. Pikemmin kyse on ihanasta tilkkutäkistä, jossa erilaiset ovat yhdessä ja erilaisista syntynyt peitto lämmittää hyvin.

    VastaaPoista