torstai 24. helmikuuta 2011

Mikael Storsjön rikosoikeudenkäynnistä odotetaan filmaattista tapahtumaa


Vantaan käräjäoikeus oli esittänyt Mikael Storsjölle ja hänen partnerilleen Deni Berkat (entinen Miechiev Abdulkhamid; molemmat nimet epätodellisia) saapua rikosoikeudenkäynnin valmistavaan istuntoon torstaina 24.2.2011 kello 9.

Kuva: jo valmisteleva istunto oli filmaattinen, mutta pääistunto 15.4.2011 on vielä enemmän tapahtuma

Mediaa oli saapunut paikalle. Storsjö antoikin lausuntoja jo etukäteen televisiokameroita varten humanitäärisistä perusteita auttaa Venäjällä diskriminoituja ihmisiä.


Kaksi tšetšeeniystävää oli myös saapunut tukemaan häntä. Nämä saivat Mikaelin ja hänen vaimonsa tehtävänä kesken kuulemista, että kopioivat ja lajittelevat Storsjön englanninkielistä lehdistötiedotetta.

Kuva: Kaikesta havaitsi, miten hienosti Mikael Storsjö rentoutui ja koki olonsa vapautuneeksi ennen käräjäoikeuden valmistavan istunnon kokoontumista.


Kuva: Kaksi tšetšeeniystävää kuunteli tarkkaavaisesti ruotsinkielistä valmistelevaa käräjäistuntoa. He olivat minulle tuttuja myös eilisestä mielenosoituksesta, jota tarkkailin.

Käräjätuomari Kimmo Vanne ja erityisesti syyttäjä Mikko Sipilä olivat silmin nähden harmissaan ongelmasta, kun heidän piti puhua ruotsinkieltä. Syyttäjä oli hyvin perillä asioistaan, mutta varsin passiivinen, käsi tuki välillä leukaa ja välillä korvan kohdalta päätä, mutta hän oli varsin hiljaa ja pyysi jopa anteeksi vaikeuksia ruotsinkielessä. Vastaajaosapuoli ei kertonut aina edes ymmärtävänsä, mitä syyttäjä kertoi. Itse suomalaisena ymmärsin varsin hyvin, kun oma puhuttu kielitaitoni olisi ollut vielä heikompi.

Käräjätuomari oli tehnyt kahdeksan sivua pitkän yhteenvedon keskusteltavasta syytteestä ja osapuolien näkemyksistä. Toimi oli hyvin yleisöystävällinen. Tuomari nyökytteli kovin ystävällisesti, kun Mikael Storsjön puolesta asianajaja Ulf Månsson puhui, jopa lausui ”joo”. Asianajaja puolusti Storsjön hyväksi, ettei kukaan maahantulleista henkilöistä ole syyllistynyt mihinkään rikokseen Suomessa.

Asianajaja toi Storsjön hyväksi voimakkaasti esille, että maahan tuodut ihmiset ovat joutuneet diskriminaation uhreiksi Venäjällä ja Storsjö on auttanut jopa Suomen viranomaisia näiden ihmisten perheasioissa. Asianajan mukaan on sopimatonta kuvailla Storsjön syytöstä törkeäksi maahantulon järjestämiseksi, koska hän ei ole toiminut missään ”rikollisorganisaatiossa”, ”Amnesty International ei ole rikollisorganisaatio”. Lisäksi vedottiin siihen, ettei Kirkon ulkomaanapu ole myöskään rikollisorganisaatio. Syyttäjä katseli kattoa, leuka nojasi käteen, ehkä hän tahtoi sanoa jo tässä vaiheessa jotain, mutta ei vielä lausunut. Storsjö korosti, että hän itse maksoi kaiken matkakuluissa. Yhä syyttäjä nojasi käteensä, katseli nyt kattoa. Lopulta Storsjön puolesta asianajaja vetosi keskusteluihin Astrid Thorsiin (RKP, maahanmuuttoministeri), joka oli pohtinut ”Lex Storsjön” tarpeellisuutta. Tässä vaiheessa tuomari muistutti, että käsittelemme asiaa vallitsevan lainsäädännön mukaan.

Berkat oli omien ja asianajajansa sanojen mukaan järjestänyt vain itsensä ja perheensä maahantulon, eikä ole täten minkään rikollisorganisaation jäsen eikä saanut mitään taloudellista tai materiaalista hyötyä.

Kuva: Deni Berkat, entinen Miechiev Abdulkhamid


Nyt reagoi syyttäjä ja muistutti, että maahantulijat olivat saapuneet falskeilla dokumenteilla (väärennetyillä asiakirjoilla), mikä vie pohjaa humanitaarisilta argumenteilta ja spontaanilta hyväntekeväisyydeltä. Kyse ei ole myöskään siitä, onko auttanut ihmisiä, vaan kokonaisjärjestely on ollut iso organisaatio, mutta jatkoi pyytäen anteeksi ”en puhu riittävästi ruotsia”.

Syyttäjän mukaan organisaatiossa ei ole kyse siitä, onko Amnesty International kriminaaliorganisaatio, vaan kyse on ollut järjestelyjen rakentamisesta Storsjön, Berketin ja toisten henkilöiden yhteistoimin, nämä muut ovat Georgian ja Turkin alueelta, eivät ole matkustaneet Suomeen mukana. Syyttäjä katsoi, että syytetyt eivät ole ilmeisemmin saaneet taloudellista hyötyä, mutta TV:n perusteella hän oletti Storsjön saaneen julkisuutta. Myöskään humanitääriseksi syyksi ei riitä se, että ”tykkää tietystä väestöryhmästä”.

Storsjön asianajaja vetosi siihen, että humanitäärinen syy ei saa olla toiselle rikos, mutta toiselle ei, kun Kirkon ulkomaan apukin auttaa näitä ihmisiä. Eikä Storsjö ole saanut julkisuushyötyäkään, vaan häntä on leimattu rikolliseksi, hänen perheensä on kohdannut monenlaista kiusaa ja vainoa. Storsjö ei halua olla kriminaalin maineessa. Erityisesti tulee muistaa tšetšeenien kohtaama diskriminaatio Venäjällä.

Syyttäjän mukaan yhteistoiminta asioiden järjestämiseksi riittää, että kyse on järjestelmällisestä toiminnasta ja törkeästä maahantulon järjestämisestä, siihen ei tarvita tiettyä perustettua organisaatiota. Syyttäjä tahtoo tuoda esille myös puhelinyhteydet ja telefax-kontaktit. Esitutkintapöytäkirjan sivulta 73 syyttäjä nosti kysymykseksi tietyt nimet ja firman tilien välisen rahaliikenteen, ja sivulta 90 neljä uutta nimeä. Esitutkintapöytäkirjan sivulta 231 matkanjärjestämiseen koskien Storsjö vastasi, että kyse on Amnesty Internationalin johtajasta Frank Johanssonista eikä mistään rikollisorganisaation jäsenestä. Esitutkintapöytäkirjan sivulla 451 oli koko joukko puhelinkeskusteluja, jotka syyttäjä poimi esiin: nämä toimivat Turkissa, mutta Storsjön mukaan nimi on tässä yhteydessä ”väärinkäsitys” ja henkilön kanssa on ollut ”yksityiskeskustelu”, ja ystävä on mennyt Ukrainaan. Lisäksi on muissakin puheluissa kyse ”hyvästä ystävästä”, joka on käynyt Suomessa kolme kertaa yksityisasioissa. Esimerkiksi kamera oli unohtunut hotelliin ja tällainen oli yhteydenpidon syy. Istanbulissa asuva henkilö ei liity myöskään tähän, vaan hän on ”hyvä ystävä”, johon Storsjö ”pitää yhteyttä joka viikko”. Kyse on vain hyvän ystävän tekstiviestistä, kun siinä luki ”I succeeded to get 7 persons into Finland”.

Syyttäjä aikoo esittää henkilötodistelussa kolme henkilöä, mutta näiden turvakiellosta käytiin keskustelua valmistelevassa istunnossa. Erityisesti toinen mainituista nimettömistä henkilöistä oli Storsjön asianajajan mukaan sellainen, että sen kuuleminen ei olisi välttämätöntä. Syyttäjä vaatii Mikael Storsjölle vankeusrangaistusta.

Mikael Storsjön puolesta on sitä vastoin odotettavissa filmaattinen varsinainen käräjäoikeuden istunto, sillä hän on kutsunut ison joukon todistajia hyväkseen. Mukana on nimimerkki SA, Heidi Hautala, nimimerkki DS, nimimerkki AA, Jukka Mallinen ja jopa Pekka Niskasen dokumenttielokuva aiotaan näyttää salissa, jotta syntyisi oikea kuva ihmisoikeusaktivistin hyvistä töistä.

Koko oikeudenäyntiprosessin aikana ei käytetty sanakaan siitä, että laittomassa maahantulossa saapunut henkilö ”Adam Tumsoev” työskentelee Kavkaz Centerin administraattorina Mikael Storsjön firman palveluksessa ja että mainittu web-kanava liittyisi mitenkään Storsjön motiiveihin tai verkostoon asiaa koskien.

Rikosoikeudenkäynnin pääistunto on 15. huhtikuuta kello 9 Vantaan käräjäoikeudessa.

Ps.

Kun istuin seuraamaan Storsjön käräjien valmisteluistuntoa, soi puhelimeni ja pian sain tekstiviestin, että minun olisi pitänyt olla juuri samalla hetkellä Pasilan poliisitalolla, koska poliisi olisi laittanut kutsun tulla kuulusteltavaksi kunnianloukkauksesta ja laittomasta uhkauksesta Jukka Mallista vastaan. En toki ymmärtänyt asiaa senkään jälkeen, kun soitin käräjien jälkeen konstaapelille. Minun lastani ja perhettäni ei ole uhattu eikä loukattu, ei yhtään kukaan edes esitutkinnan aloittamista varten, mutta kun vastaan Mallisen Safka-vastaiseen kirjoitteluun, niin heti on syytä epäillä loukkausta. Siinä on Suomen Pen:n entinen puheenjohtaja ja suomalainen oikeus! Olin siis paremmassa paikassa katsomassa Vantaalla käräjiä. En ollut saanut kutsua ainakaan ajoissa.

- - - -


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti