maanantai 23. toukokuuta 2011

Anti-safkalaiset yrittivät vietellä köyhää ex-kirkkoherraa agenttitarjouksilla

Tämä on pieni varotuksen sana, jos Teitä yritetään vietellä. Yhteen vetoaa jännityksen mahdollisuus, toiseen osallisuus suuriin asioihin ja kolmanteen raha. Älkää olko naivia ja herkkäuskoisia!

Sain äskettäin sähköpostiviestin, jossa viettelevän tarinan avulla haluttiin minun paljastaa mahdollinen kiinnostukseni salaista tietojen vaihtoa varten.

Kirjoittaja ei paljastanut itseään. Kirjoittaja ei paljastanut kotimaatansa, mutta antoi ymmärtää, että se olisi Venäjä (tuskin oli). Kirjoittaja ei paljastanut yhteisöään, mutta antoi ymmärtää, että olisi turvallisuuspalvelu tai vastaava (tuskin oli venäläinen).

Sähköposti oli lähetetty sillä tavalla älykkäästi, että sen ip-osoitteen avulla en voinut saada mitään todellista tietoa lähettäjästä.

Minulla on hyvin vahva mielikuva lähettäjästä, vaikka en sitä tässä paljastakaan. Samainen taho on yrittänyt määritellä minua aiemminkin ei-julkisissa yhteyksissään.

Kuva: Katkelma huijaussähköpostia, jossa yritetään vietellä ex-kirkkoherraa


Minä suhtaudun hyvin kunnioittaen Venäjän ja Suomen turvallisuuspalveluja kohtaan, siitä ei ole epäilystäkään.

Jälkimmäisen työskentelyä pidän valitettavasti nykytilanteessa kaksinaismoralistisena, kun yhteisö harjoittaa ulkoista viestintää tai suorittaa tutkimuksiaan.

Suomen lainsäädännön mukaan ei olisi myöskään mikään rikos työskennellä vieraan vallan turvallisuuspalvelun hyväksi rauhan aikana, kun työskentelyn avulla ei varasteta Suomen valtion salaisia tietoja.

Kyse ei ole viestissä kuitenkaan lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista tai rajoituksista, vaan alkeellisesta yrityksestä paljastaa tuollainen intressi, jos minulla sattuisi sellainen viriämään nykyisessä tilanteessa. 

Sähköpostissa tehtiin minulle viettelevä ehdotus, mikäli joku kokee mainitun ehdotuksen ”vietteleväksi”. Tuo henkilö tai yhteisö olisi valmis ”kommunikoimaan kanssani turvallisesti ja luottamuksellisesti”.

Sähköpostit ovat tavallisessa tapauksessa ”postikorttiin” verrattavia tietoturvaltaan.

Kirjoittaja luulee ilmeisesti, että toimeentuloni menettämisen johdosta olisin nyt hätäilevä ja etsisin sen tähden avoimesti toimeentuloa naapurivaltion palveluksestakin! Yksi fakta on siinä tosi: toimeentuloni on todellakin olematon.

Nykytietojen valossa mitään rahaa ei ole tulossa mistään kesäkuussa, laskuja olisi maksettava, joten mahdollisesti joudun luopumaan sekä gsm-liittymästäni että internet-liittymästäni (sekä kotisivuistani). Vain postilaatikko jää yhteydenpidon muodoksi sen jälkeen.

Kirjoittaja erehtyi luonneanalyysissä: Pahojen uhkakuvien alla säilytän kuitenkin sen luottavan tunteen, joka rakentuu arkikokemukseen, että tänään aamuisen juoksulenkin jälkeen söin itseni taas kerran kylläiseksi: perunat ja kotletit maistuivat hyvin.

 Vielä ei pidä hätäillä epävarmalla tulevaisuudella, koska tänään kaikki on hyvin enkä kärsi nälkää.

Tuo henkilö tai yhteisö vihjaa itsensä venäläiseksi, koska suosittelee minulle, että avaisin sivuston venäläiselle palvelimelle.

Tosiasiassa kirjoittaja ei voi olla mikään turvallisuuspalvelun tai vakoiluorganisaation edustaja, koska nämä olisivat tietäneet, että minulla on ollut jo kauan aikaa blogi venäläisellä palvelimella.

Tuo henkilö tai yhteisö kehottaa avaamaan myös venäläisen sähköpostin, mutta jälleen minulla on itse asiassa ollut vuosia venäläinen sähköpostiosoite.

Kirjoittajan tietämättömyys ei herätä luottamusta. Kirjoittaja on sen tähden joko suomalainen, joka tahallisesti kirjoittaa hiukan vierasmaalaista suomea, tai virolainen: vain näissä tapauksissa tietämättömyys voi olla niin ilmeinen.

Mainittu tuntematon henkilö tai yhteisö viettelee, että asentaisin salausohjelman. Tätä varten hän antaa ihan asialliset ohjeet. Ohjelmakin on aivan hyvä.

Olen tutustunut siihen niukasti informaatioteknologian opintojeni yhteydessä. Salausohjelmat voivat olla tarpeellisia liikesalaisuuksien vuotojen välttämiseksi kilpailijoille tai pahatahtoisille henkilöille. En osaa niiden käyttöä, mutta luultavasti oppisin, jos olisi tarve.

Itse luottaisin kuitenkin toisenlaiseen kanssakäymiseen, jos olisi salaisen tiedon vaihtamiseen tarvetta. Itse ohjelma ei ole kuitenkaan tässä pääasia, vaan seuraava työvaihe, jota hän ehdottaa.

Salaperäinen kirjoittaja osoittaa kömpelöä älyä, jos kuvittelee, että noudattaisin hänen ohjeitansa. Ilmoittaisin julkisesti blogissani, että minulla on vuorovaikutusta varten salausohjelma ja jakaisisin julkisen avaimen salaista tietojen vaihtoa varten. Tällöin itse asiassa mainitulla menettelyllä osoittaisin julkisesti, että minulla on vähintään kova mielenkiinto salaiseen tietojen vaihtoon ilmeisen ulkomaisen tahon kanssa.

Salaperäinen kirjoittaja teki ystävällisessä viestissään pahan virheen – aliarvioi kohteensa: vaikka olenkin teologi ja suomalainen, en toki ole ihan noin tyhmä!

 Kuka tahansa lukija ihmettelee, miksi Molari ilmoittaa salausohjelman olemassaolon ja julkisen avaimen blogissaan, mutta toisaalla Molari puolustautuu, että hän on isänmaallisesti suomalainen mies, joka tahtoo ainoastaan luonnollisia ystävällisiä suhteita naapurivaltioiden välillä.

Uskottavuuteni salausohjelmia paljastaessa olisi jo viimeistään mennyt!

Sinänsä olen kiitollinen salaperäisen kirjoittajan ja hänen juonikkaan yhteisönsä viestistä, sillä se osoittaa, ettei kirjoittaja itsekään usko, että minulla olisi joku salainen suhde venäläisen turvallisuuspalvelun kanssa, koska nyt vasta sitä sähköpostissa ikään kuin ensimmäistä kertaa tarjotaan!

Kavkaz Centerin kirjoittajat ovat olleet hyvin tietoisia siitä, ettei minulla ole mitään suhdetta KGB:n tai FSB:n kanssa, mutta silti he ovat kirjoittaneet yli 120 pahasti valheellista artikkelia tässä asiassa minua vastaan.

En pidä välttämättömänä, että sähköpostin lähettäjä olisi Kavkaz Centeriin kiinteästi sidoksissa oleva suomalaistaho. Myös yhteistyösisarukset SUPO ja KAPO ovat olleet tietoisia, ettei minulla ole suhdetta venäläisen turvallisuuspalvelun kanssa, mutta mahdollisesti nykytilanteessani heitä voisi kiinnostaa, olisiko tuollainen intressi syntymässä ahdinkoni tähden.

Luottamus ei synny koskaan tuntemattoman tai nimeltä tunnetun sähköpostin välityksellä, vaan sellainen luottamus rakentuu kasvotusten luotettavassa yhteydessä.

Luonnollisesti persoonat ovat erilaisia: toiset uskovat kaikki sähköpostissa saapuvat spam-postit henkilökohtaisiksi ja aidoiksi, kun Christina Aguilera tarjoaa rakkautta. Herkkäuskoisuuden oletetaan myös vahvistuvan, jos asianomainen on ahdingossa.

Sairaudessaan kärsivät ihmiset ovat tunnetusti herkkäuskoisia uskonnollisille huijareillekin, jotka yrittävät kielilläpuhumisen, profetioiden ja esirukousten avulla vakuuttaa itsensä Jumalan sanansaattajiksi.

Minä en reagoi tuolla tyypillisellä tavalla henkilökohtaisessa ahdingossa, vaikka myös minä koen levottomuutta tulevaisuuteni vuoksi. Luottamusta varten on myös joitakin perusasioita syytä tietää.

Näitä asioita voi myös opiskella: suoritin liiketalouden opinnoissa konsultaation opintojakson parhailla arvosanoilla (viisi = 5) ja opettajan toistuva neuvo oli asiakassuhteen rakentamiseksi luottamuksen luominen.

Opettajakin osasi sanoa, että luottamuksen perusedellytys on kohtaaminen.

Anonyymikohtaaminen ei luo luottamusta. Olen nähnyt kirkollisissa piireissä pettureita ja valehtelijoita, joilla on viattoman kaunis julkinen naamari tai valkoinen alba tai hiippamyssy.

En kokemustenikaan vuoksi mene enää tässä iässä noin tyhmiin ”viettelyksiin”, jotka viestin kirjoittaja uskoi houkutteleviksi.


- - - - - - -




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti