torstai 2. kesäkuuta 2011

USA tahtoisi puhua Venäjän homoista, jotta USA:n sodista ei puhuttaisi

Yhdysvaltojen ulkoministeriö on ilmoittanut useamman kerran lyhyen ajan kuluessa huolestuneisuutensa Venäjän ihmisoikeustilanteesta. Tämä on ollut hyvin poikkeaa aktiivisuutta tämän viikon aikana.

Tuskin on uskottavissa, että amerikkalaiset ovat uskonnollisena kansana erityisen innostuneita perversistä elämäntavasta, ”sodomiasta”, joten innostukseen täytyy olla tietty poliittinen tarkoitusperä.

Näyttäisi siltä, että Yhdysvalloissa halutaan kääntää huomio pois vakavista ihmisoikeusongelmista ja sananvapauden raiskauksista, joita Yhdysvallat sotaa käyvänä maana harjoittaa liittolaistensa kanssa.

Human Rights First, and then the guns from Lockheed Martin

Amerikkalaisessa julkisvallan rahoittamassa ihmisoikeusaktivismissa ja toimittajien työskentelyssä on hyvin paha moraalinen ristiriita.

Äskettäin tuli ilmi, miten erityisesti newyorkilaisen Human Rights Firstin syrjinnän vastaisen ohjelman johtaja Paul Legendre protestoi voimakkaasti Moskovaa vastaan, joka oli kieltänyt homoparaatin.

Human Rights First on tunnettu Venäjä-vihamielisyydestään. George Soros ja hänen instrumenttinsa Open Society Institute sekä maailman suurin aseteollisuuden konserni Lockheed Martin rahoittavat perustamaansa järjestöä Human Rights First.

Tämän järjestön edustaja oli jopa 5. kesäkuuta 2007 tapaamassa Doku Umarovin varatiedotusministeriä, Kavkaz Centerin edustajia ja ääriryhmänä kielletyn Venäjä-Tshetshenia -seuran («Общество российско-чеченской дружбы», Venäjä-Tšetšenia ystävyysseura) edustajaa, kun nämä tapasivat Martti Ahtisaarta Etelärannassa.

Human Rights First on ollut kiinteästi mukana amerikkalaisessa informaatiosodassa ja teknillisen tuen rakentamisessa arabimaiden levottomuuksien ja Libyan operaatioiden tarpeita varten.

Human Rights First on kiinteästi kietoutunut informaatiosotaan. Michael Posner toimi Human Rights Firstin presidenttinä ennen siirtymistään Yhdysvaltojen ulkoministeriön ihmisoikeusvaliokunnan johtoon. Nyt Human Rights First ilmoitti, että se vie asian korkeammalle tasolle, kun määritellään Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteita.

Niin kävi, että Amerikan Yhdysvaltojen ulkoministeriön tiedottaja Mark Toner ilmoitti 30. toukokuuta lausunnossaan, että Yhdysvaltojen ulkoministeriö ”on huolestuneena pannut merkille, että homojen ja lesbojen oikeuksien rauhanomaiset venäläiset puolustajat ja heidän kansainväliset kannattajat joutuivat voimakkaan häirinnän kohteeksi, kun vastamielenosoittajat hyökkäsivät ja Venäjän turvallisuusjoukot pistivät ihmisiä säilöön molemmista ryhmistä”.

31.5.2011 Yhdysvaltojen ihmisoikeusvaliokunnan johtaja Michael Posher antoi laajemman lausunnon. Hän sekoitti tuomioonsa homomarssin kokeman häiriön tähden myös Anna Polikovskajan, Natalia Estemirovan, Mihail Hodorkovskin ym. Häneltä jäi havaitsematta, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei löytänyt mitään poliittista häiriötekijää, kun Hodorkovski sai ansaitsemansa tuomion rikoksista.

Human Rights Firstin entinen presidentti ilmoitti nyt Yhdysvaltain hallinnon edustajana huolestuneisuutensa Venäjää vastaan. Tämän huolen hän liitti arvioihin, joita Yhdysvallat aikovat tehdä Venäjän tulevien vaalien suhteen. Posher ilmoitti tukensa Venäjän ”ihmisoikeusaktivisteille”, mutta hän ei ilmoittanut avoimesti tässä yhteydessä, kuuluuko Doku Umarov, Movladi Udugov, Mikael Storsjö ja Kavkaz Center yhä näiden ihmisoikeusaktivistien joukkoon. Joka tapauksessa hän ilmoitti tekevänsä parhaansa, jotta nämä ihmisoikeusaktivistit saisivat Barack Obaman hallinnon, ulkoministeri Hillary Clintonin ja Yhdysvaltain kansan tuen.

RT-toimittaja, Irak-veteraani Adam Kokesh pidätettynä Washingtonissa

Samanaikaisesti Yhdysvalloissa loukataan hyvin vakavasti toimittajien vapauksia. Vasta äskettäin toukokuun lopussa Russia Today –televisioyhtiön toimittaja Adam Charles Kokesh joutui pidätetyksi Washingtonissa Jefferson Memorialin lähdellä, kun hän oli tanssivien ihmisten seurassa.

Nämä ihmiset puolustivat muutoksia Yhdysvaltojen perustuslakiin, jotta valtiossa taattaisiin paremmin sananvapaus ja kokoontumisvapaus.

Poliisi pisti toimittajan ja tanssivat ihmiset maahan, rautoihin ja heitti myös toimittajan vankilaan yöksi. Adam Kokesh on työskennellyt Russia Today –televisiokanavalla helmikuusta 2011 alkaen.

Amerikkalaisessa mediassa on kritisoitu Kokeshin näkyvyyttä RT-kanavalla. Esimerkiksi amerikkalaisen oikeistopropagandan puolestapuhujana Right Side News ja Cliff Kincaid (johtaja organisaatiossa AIM Center for Investigative Journalism) virittävät salaliittomielialan 1. kesäkuuta 2011 jutussaan sitä, kuka on Adam Kokeshin ja Russia Today –televisiokanavan takana.

 Kincaidin kirjoittamassa uutisessa suoraan loukkaavasti leimataan sodanvastainen työskentely ulkomaisten tiedustelupalvelujen toiminnaksi: ”- - -reveals some interesting and disturbing corporate and foreign intelligence connections.” Jutussa viitataan jopa siihen, miten jo kylmän sodan aikana Neuvostoliiton tiedustelupalvelulla KGB:lla oli tapana käyttää länsimaisia uutistoimistoja ja uutisointia Amerikkaa vastaan.

Amerikassa turvapaikan vuonna 2006 saanut Konstantin Georgiyevich Preobrazhenskiy on ansainnut tunnettavuutta seikkailukirjoilla KGB:n toiminnasta: nyt tämän herran näkemyksen mukaan Venäjän televisio olisi ikään kuin vanha Neuvostoliiton TV.

Noissa salaliittoteorioissa jää havaitsematta se reaalielämässä koettu silmien avautuminen ja sotatrauma, joka teki Adam Kokeshin rauhanaktivistiksi.

 Yhdysvalloissa ei ole toimittajan vapautta rauhanaktivismin puolesta, minkä tähden siellä tahdotaan keskustella pikemmin Venäjän mahdollisista homoista ja lesboista.


Adam Kokesh on Kaliforniassa 1. helmikuuta 1982 syntynyt mies, joka toimi vuosina 1999-2007 Yhdysvaltain merijalkaväessä. Sotilasarvoltaan hän oli Irakin sodassa kersantti. Irakin sodan veteraanista tuli Yhdysvaltain sotatoimien vastustaja Irakissa.

 Irakista palattuaan Kokesh jatkoi opintojaan ja suoritti psykologian kandidaatin tutkinnon Claremont McKenna Collegessa. Hän on kirjoilla jatko-opintoja varten George Washingtonin yliopistossa. Helmikuusta 2007 alkaen hän on osallistunut aktiivisesti Iraq Veterans Against the War (IVAW) –toimintaan. Hän tuli Irak-veteraanina tunnetuksi, kun CNN haastatteli häntä ja Los Angeles Times julkaisi hänen valokuvansa.

 Kokesh joutui jo pidätetyksi senaatin toimistorakennuksen luona 26. huhtikuuta 2007. 4. syyskuuta 2008 Kokesh keskeytti senaattori John McCain puheen republikaanien kansalliskokouksessa ja hänet pidätettiin.

Amerikkalainen Committee to Protect Journalists vaikenee RT-toimittajan Keylin Fortin kohtalosta 20.10.2010 Fort Benningissä.

Kokesh on tuore tapaus, mutta ei suinkaan ainoa. Myös marraskuun 20. päivä 2010 Russia Today TV-yhtiön toimittajat joutuivat USA:ssa pidätetyksi, koska toimittajat seurasivat mielenosoitusta Fort Benning tukikohdan lähellä. Toimittajat viettivät 32 tuntia vangittuina.

Poliisin otteet olivat hyvin väkivaltaiset. Toimittaja Keylin Ford pistettiin jopa käsirautoihin. Kädet menivät haavoille, mutta toimittaja Keylin Ford ei saanut mitään hoitoa. Hänen henkilökohtaisia tavaroitaan takavarikoitiin. Vaatteet pengottiin. Toimittajan piti pukea vankilan kylpytakit. Heidät leimattiin toimilla rikollisiksi.

Toimittajat pääsivät vapaaksi takuita vastaan. Myöhemmin tuomioistuin totesi toimittajat täysin syyttömiksi.

Toimittajat olivat noudattaneet kaikkia poliisin kehotuksia, mutta kyse oli viranomaisten voimakeinojen avulla uhkaavan vallan osoittamisesta ilmaisuvapautta vastaan.

Toimittaja itsekin ilmoitti jo ennen pidätystä, että hän on median edustaja. Erikoista näissä sananvapauden rikkomuksissa toimittajia vastaan on se, että Yhdysvaltain Committee to Protect Journalists ei vuosittaisessa raportissaan vuodelta 2010 lainkaan tilastoi RT-toimittajien kokemaa väkivaltaa Yhdysvalloissa, vaikka tämä pidätys ei ole edes ainoa tapaus.

Venäläisvihamielisen liittouman hyökkäys Ekaterina Zatuliverin avulla Mike Hancockia vastaan

Ekaterina Zatuliveterin (Катя Затуливетер) tapaus on järkyttävä ilmaus länsivaltioissa viritettävää venäläisvastaista vainoharhaisuutta. Myös Zatuliveter toimii RT-toimittajana.


Right Side News ja Cliff Kincaid leimasivat 1. kesäkuuta 2011 epäilemättömästi, että nuori neitonen Ekaterina Zatuliveter olisi venäläinen vakooja. Hänestä annetettiin karkotusmääräys Iso-Britanniasta, mutta hän valitti karkotuksesta. 25-vuotiasta nuorta naista on moitittu Venäjän ulkomaantiedustelun työntekijäksi, jonka avulla SVR olisi kerännyt tietoja Britannian sotilastukikohdista ympäri maailmaa.

Viranomaiset luonnehtivat Katja ”nukkuvaksi vakoojaksi”, joka oli mahdollinen uhka. Tuota roolia vahvisti Katjan halu kävellä hyvin lyhyissä minihameissa ja korkeissa koroissa sekä aterioida yhdessä Mike Hancockin kanssa.

Varmasti Katja oli viehättävä ja älykäs. Nämä kiistattomat tuntotekijät - viehättävä, venäläinen, nainen, lyhyt hame ja korkeat kannat - tekevät suuren joukon venäläisiä matkalaisia ja maahanmuuttajia epäilyttäviksi nukkuviksi vakoojiksi.

RT on arvostellut länttä kaksinaismoraalista. Ekaterina (”Katja”) avusti brittiläistä kansanedustajaa Mike Hancock. Daily Mail ja monet brittiläiset lehdet alkoivat kirjoittaa edustajan naisseikkailuista venäläisen blondin kanssa, joka olikin vakooja.

 Katja pidätettiin joulukuun alussa 2010, mutta hänet vapautettiin sittemmin takuita vastaan. Katja ei saanut mitään syytöstä vakoilusta. Hän oli työskennellyt useita vuosia eri tehtävissä yhteistyössä liberaalidemokraattisen puolueen Mike Hancockin kanssa.

Julkisuudessa esitettiin väitteitä, joiden mukaan Britannian turvallisuuspalvelu oli aloittanut pidätyksen, koska Katja ei olisi ”edistänyt kansallista turvallisuutta”. Hancock työskentelee puolustusvaliokunnassa.

Edward Lucas kirjoitti kommentin tapauksesta Daily Mail –lehteen So why did the Kremlin target this muddled little man?, että unkarilainen Mátyás Eörsi olisi tehnyt jo aiemmin tärkeitä paljastuksia, joita nyt Edward Lucas ystävällisesti kertoo länsimaisille lukijoilleen. Eörsi on unkarilaispolitiikko. Hän on toiminut PACE:n johdossa, George Soroksen Freedom Housen palkkalaisena. Mies tuli tunnetuksi myös Euroopan Neuvoston ”balkanisoimisraportin” (2.10.2006) laatijana.

Lucas ja Eörsi syyttävät nyt erityisesti siitä, että Hancock on ollut ”hyödyllinen idiootti”, joka on ollut kaikissa kansainvälisissä keskusteluissa Euroopan Neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa ”kaikkein venäjämielisin kaikkien länsieurooppalaisten edustajien joukosta”. ”Hänen puheitaan ei tarvitse lukea, koska keskusteluissa Putinin tiedusvälineiden vapaudesta tai Georgian sodasta, Michael on aina puolustanut Venäjää. Strasbourgin eräässä ryhmässä olimme kaikki järkyttyneitä hänen asemaansa. Hänen mukaansa Venäjän on todella täydellinen demokratia”.

Täten herää epäily, että pidätyksen ja julkisen skandaalin varsinainen kohde ei ollut nuori venäläistyttö Katja, vaan pikemmin se oli Hancock, joka ei suostunut Euroopan Neuvostossa venäläisvastaiseen rintamaan.

Hancock puolusti avustajaansa ja korosti, ettei Katjalla ollut mitään pääsyä salaiseen aineistoon. Katjan turvallisuus on tarkistettu huolella parin kuukauden ajan.

Katja oli yksinkertaisesti paras henkilö valittuun tehtävään Hancockin avustajaksi. Katja on valmistunut Pietarin valtion yliopistossa, jossa hän opiskeli kansainvälisiä suhteita, mutta hän suoritti myös maisterin tutkinnon Isossa-Britanniassa Bradfordin yliopistossa. Tytön isä on liikemies Andrei Zatuliveter, joka tarjosi tyttärelleen opiskelumahdollisuuden Englannissa.



- - - - - - -




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti