Sotatohtori uhkailee kirkkoherraa

Tänään rukouspäivänä, johon perinteisesti tasavallan presidentti on määrännyt saarnatekstin mutta nyt perinne on tyrehtynyt, jonkinlaiseksi sotatohtoriksi ja upseeriksi itsensä ilmoittanut mies soitti minulle messun jälkeen, kun olin valmistautumassa kastetilaisuuteen.

Mies oli hyvin tuohtunut. Halusi kirkkoneuvoston puheenjohtajan nimen ja puhelinnumeron. Kerroin, että seurakuntayhtymässä ei ole kirkkoneuvostoa vaan seurakuntaneuvosto. Hän vaati, että annan seurakuntaneuvoston puheenjohtajan nimen ja numeron. Vastasin, että olen seurakuntaneuvoston puheenjohtaja. "Sinä olet siis oikea kirkkoruhtinas", upseeri vihastui.

Tiedustelin hänen huoltansa, johon hän vastasi, ettei voi hyväksyä, koska Mannerheim-draama esitetään Pohjan Pyhän Marian kirkossa sunnuntaina 25.1.2009 klo 14. Miksi valtiomiehiä pitää alkaa repostella? Kirkon pitää julistaa vain Jumalan sanaa?

En ymmärtänyt sotatohtorin (valitettavasti en muista mistä tiedekunnasta mies on tohtori) ahdistusta. En toki ymmärtänyt sitä keskustelun jälkeenkään. Mutta hän oli tuohtunut siitä, että kirkko ottaa tällaisia maallisia asioita esille. Muistutin, että kirkossa vietetään myös itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksia, kaatuneiden muistopäivää ja laskemme jopa seppeleet haudoille. Ymmärsin kuitenki jo yskän, enkä muistanut kertoa, että laskemme kunniakkaasti seppeleet sekä punaisten haudoille että sotaveteraanien haudoille. Jo tästä syystä ei ole kummallista, että Mannerheim tulee kirkkoomme.

Lisäksi kerroin, että meillä on kirkossa myös Mannerheimin päiväkäsky. Miten on siis merkillistä, että Mannerheimistä ihmisenä käsitellään kirkossa? Kaiken lisäksi Mannerheim itse jätti jäähyväiset omalle äidilleen juuri meidän kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa harmaakivikirkossamme. Mannerheimin äidin hauta lepää kirkkomme vieressä. Jos Mannerheim on tämän vuoden suomalainen teema, miksi häntä ei saisi juuri meidän kirkossamme muistaa ihmisenä.

Lopulta sotatohtori paljasti vihansa syyn. Kyse oli dosentti Johan Bäckmannin läsnäolo tilaisuudessa. Kerroin, että tilaisuutta pitää käsitellä kokonaisuutena niin kuin myös Mannerheimiä. Emme tee Mannerheimistä synnitöntä legendaa, vaan ihmisen niin kuin me kaikki olemme ihmisiä. Emme tarjoa Mannerheimiä syntien sovittajaksi ja Pelastajaksi, vaan hartaudessani tarjoan Jeesuksen pelastajaksi ja syntien sovittajaksi: yhtä vähän Mannerheimista kuin muistakaan ihmisistä olisi jälkimmäiseen tehtävään.

Sotatohtori kuitenkin hermostui yhä enemmän, erityisesti kuulleessaan, etten vihaa Bäckmania ja olen lukenut jopa hänen Pronssisoturiteoksen. Kaiken pahan sinetti oli se, että minäkin - pyhyyden symboliksi ilmeisesti asetettu pappi - oli turmeltumassa Pietarissa opinnoissaan. Miten sellainen saattaa?

Joka tapauksessa sotatohtori sai minulta tiedoksi, että piispa Mikko Heikka vastaa kirkkoherrojen toiminnasta kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan. Kai tässä saa kantelun, koska ei poista Mannerheimiä kirkosta. Jään miettimään, että pitäisikö siis kirkosta riisua myös Mannerheimin päiväkäskyt ja valtakunnalliset juhlallisuudet mukaan lukien kaatuneiden muistopäivä ja itsenäisyyspäivä. Minun uskoni ei ole kuitenkaan tuollainen, jota voisi luonnehtia sanalla doketistinen tai markionilainen, jossa luomistyön todellisuus hylätään uskon alueelta.

Sotatohtorin mukaan kirkon pitää julistaa vain Jumalan sanaa, mutta yhteiskunnan arviointiin ei saa puuttua. Ymmärrän hyvin, että arkamieliset papit Hitlerin Saksassa ja sisällissodan aikana sekä sen jälkeen Suomessa asettuivat valkoisten aatteiden yksipuolisiksi kannattajaksi, sillä pehmeähipiäinen pappi saattaisi säikkyä sotatohtorien puhuttelua. Sääliksi käy kansakuntaa, jos pappi vaikenee yhteiskunnan ja historian ilmiöistä ja myyteistä, sekä pakenee tällöin vain tuonpuoleiseen kielipeliin ja sallii oman kansallisen rasismin perusteet. Minä olen toki kokenut elämässä niin paljon tiukempia paikkoja kuin sotatohtorin puhelinsoitto, että minua lähinnä huvittaa suomalaisten kiivaus tietynläisen historian mytologian puolesta. Tuskin ongelmaa olisi mitenkään nostettu esille, jos alustuspuheenvuoron pitäjäksi olisin pyytänyt jonkun pro Karelia -liikkeen ihmisen, vaikka jälkimmäinen tahtoisi toimia - jos mahdollista - Suomen voimassaolevien valtiosopimusten vastaisesti, mutta Bäckman elää Suomen voimassaolevien valtiosopimusten mukaisesti.

Mannerheim tulee takaisin Pohjaan
Su 25.1.2009 klo 14
Pyhän Marian kirkko

Näyttelijä-teatterinohjaaja Seppo Heinola: Tuntematon Mannerheim
Mannerheim-tulkinnat Päämajassa-näytelmässä
saivat rinnalleen ansiokkaan ja miltei täydellisen tulkinnan.
Aamulehti
*****
Hänessä on sitä selittämätöntä lavasäteilyä, jonka vangiksi joutuu,
jos sitä on, ja jota ei millään opeilla saa.
Kotimaa
*****
Seppo Heinola on jo varttunut näyttelijä,
mutta perustellusti tätä tulkintaa voidaan pitää hänen läpimurtonaan.
Hän tavoitti aidosti ja tarkasti Mannerheimin niin ulkoisen kuin sisäisen hahmon
Aamulehti
*****
Dosentti Johan Bäckman lausuu alkusanat Mannerheimistä ilman legendoja.
Kirkkoherra Juha Molari: hartaus

Kirkon tapahtumaan on vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmalehti 15 € korvaa osan tapahtuman kustannuksista.