Tiistaina 23.4.2013 akatemian finanssi- ja ekonomitiedekunnan dekaani A.P.
Isaev avasi konferenssimme. Hänet olen tavannut jo aiemmin muutaman kerran. Tämä
akatemia on – mikäli sen nimi jotenkin mukaillen kääntäisi suomeksi – ”Venäjän akatemia kansan taloudenhoitoa ja
valtiollisia virkatehtäviä varten Venäjän Federaation presidentin
administraatiossa”.
|
Dekaani A.P. Isaev |
Akatemia on valtava oppilaitos
BBA- ja MBA-opintoja (tai vastaavia) sekä jatko-opintoja varten erityisesti
valtiollisille viranomaisille. Esimerkiksi raja- ja tulliviranomaiset saavat
koulutustaan siellä tiettyjä opintojaan varten, mutta niin saavat myös monet
kunnalliset ja valtiolliset virkailijatkin ja tutkijat.
Akatemiassa on meneillään Venäjän
vallitsevan modernisaation mukaisesti annettavan opetuksen ”länsimainen”
uudistus, jonka tähden siellä halutaan kuulla myös runsaasti länsimaisia
kokemuksia korkeamman asteen opintojen suorittamisesta. Monet venäläiset
kyselevät myös sitä, miten vanhaa ja uutta tutkintoa voi verrata toisiinsa,
kumpi on parempi. Minun mielestäni aina opiskelijan on paras suorittaa
silloinen tutkintonsa parhaalla mahdollisella tavalla. Se on tärkeämpää hänelle
kuin pohtia, olisiko toinen parempi kuin toinen.
Mikäli olen tulkinnut oikein,
niin lisäksi akatemia haluaa löytää partnereita ja yhteistyötahoja esimerkiksi
Suomesta korkeamman asteen oppilaitosten keskuudesta mahdollisten erilaisten
yhteishankkeiden luomiseksi. Näissä puitteissa minäkin olin kertomassa
suomalaisen ääneni.
Olen jo aiemmin osallistunut
vastaavaan konferenssiin samassa akatemiassa osittain samojen henkilöiden
kanssa: silloinen esitelmäni julkaistiin akatemian puolituhatta sivua paksussa
tutkimusjulkaisussa. Myös tämä tiistaipäivän esitelmä julkaistaneen vastaavassa
tutkimusjulkaisussa akatemian sarjassa.
Tällä kertaa otin osaa
monipäiväisen konferenssin avauspäivän ensimmäiseen jaksoon. Konferenssi oli
asiantuntijakonferenssi, jossa meidän esitelmöitsijöiden lisäksi oli paikalla
kuuntelemassa parikymmentä muuta asiantuntijaa. Kokoonnuimme akatemian tiloissa
Pietarissa Ligovskin metroaseman suunnalla. Vasilin saaren tiloissa on ollut
joskus myös kokoontumisia. Kun tulin venäläisellä mikrobussilla Pietarista
Suomeen tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, niin vieressäni istunut vanhempi
rouva tunsi hyvin akatemian Vasilin saaren toimitilat niin kuin paljon
muutakin. Akatemia on tällä tavalla varsin tunnettu paikka.
Konferenssin aikataulu ei
tyypilliseen tapaan pitänyt, mutta ilmapiiri oli hyvä. Lounaaksi sain hyvää
venäläistä saslikkia, vaikka tunnin verran aikataulun jälkeen. Oma esitelmäni
oli heti professori Djatlovin jälkeen pienten muutosten johdosta. Koin, että
sain olla poikkeuksellisen hyvässä seurassa, mistä olen kiitollinen tietyille
henkilöille tuossa akatemiassa, että he tekivät mahdolliseksi osallistumiseni.
Vapaa-ajalla sain muutamia ihmetteleviä kyselyjä Suomen poikkeuksellisen
kylläisistä työmarkkinoista, kun Heidi Hautalan ”arkkiviholliset” eivät kelpaa
Suomessa töihin tai virkoihin (toistaiseksi).
Ylpeänä ja kiitollisena kävelen
jo Helsingissä Myllypurossa, kun käyn köyhänä miehenä noutamassa sosiaalisesta
leipäjonosta ilmaista ruokaa: nyt minulla on tällainen upea Venäläisen
akatemian muovikassi, minkä sain konferenssimateriaalina. Tuo muovipussi
palauttaa mieleen kauniit tunnelmat ja ystävälliset ihmiset, joita tapasin
akatemian entistä kauniimmissa tiloissa. Tietysti kaipaan sinne uudestaan!
Akatemian alakerran aulassa
odotti meitä tietysti akatemian lippu ja Venäjän lippu. En enää muista sitä,
että pysähdyinkö tehden asennon lippujen edessä, mutta ainakin kunnioitin
hetkeä ottamalla valokuvan ikiaikuiseksi muistoksi.
Akatemian ala-aulassa oli myös
Venäjän presidentin akatemian mittavuutta osoittava kartta. Tiesin, että olen
nyt tällaisessa tärkeässä akatemiassa luennoitsijana jo totuttuun tapaan. Minun
esitelmäni koski tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä korkeamman asteen
koulutuksen ja liike-elämän välistä kumppanuutta Suomessa. Minulla ei ollut
tarjolla upeaa karttakuvaa mahtavasta suomalaisesta akatemiasta, mutta esitin
suomalaisen toimintatavan eräänä esimerkkinä muiden ohessa Haaga-Helian
ammattikorkeakoulun, jossa yli 10 000 opiskelijaa suorittaa BBA- ja
MBA-tutkintoja. Tämän oppilaitoksen
ala-aulassa on firmojen esittelypisteitä.
Professori V.A. Kurzenev kertoi
maahanmuutosta ja työvoiman tarpeesta Venäjällä. Kuuntelin tietysti aihetta
erityisellä mielenkiinnolla senkin vuoksi, kun Suomessa ei koeta erityistä
mielenkiintoa kolmea eri koulutustani, monipuolista osaamistani ja
vaikuttamisverkostoani kohtaan niin että Suomessa saisin työllistymisen
edellytyksiä edes alhaisimman tason suorittavan tason tehtäviin etenkään sen
jälkeen kun Suomen kehitysministeri Heidi Hautala on paljastanut julkisuuteen
suuret ”arkkivihollisensa”. Venäjällä etsitään kehitystä sen varassa, että
työvoima tulisi olla tehokkaasti ja hyödyllisesti käytössä. Professori arvioi
myös työperäisen laillisen maahanmuuton tarvetta eri toimialasektoreilla. Venäjällä
työvoiman tarpeeseen liittyvät pyrkimykset herättävät myös pelkoa ja epäluuloa
maahanmuuttokriittisten keskuudessa.
Pietarin valtiollisen finanssi-
ja ekonomiyliopiston professori Sergei
Alekseevits Djatlov esitteli Euraasian Unionin prosessia. Hän lupasi lähettää
aiheesta materiaalia minullekin, jotta saan kirjani Euraasian Unionista
valmiiksi voitonpäivään 2013 mennessä. Hänkin pohti jossakin määrin samankaltaisuuksia
ja erilaisuuksia Euroopan Unionin pitkään syntyprosessiin ja rakenteeseen,
mutta ei vetänyt mielleyhtymiä Neuvostoliittoon. Siksi kirjoitan vielä edelleen
Euraasian Unionista, en Euraasian Liitosta.
|
Professori Sergei Alekseevits Djatlov |
Professori Vladimir
Aleksandrovits Plotnikovin esitelmästä kerron mahdollisesti enemmän
lähiaikoina. Kyse on tietysti myös luoda sosiaalisekonomisesti otolliset olot
Venäjälle kehityksen säilyttämiseksi. Kaiken kaikkiaan ei pienelle
suomalaismiehelle jäänyt epäselväksi, vaan sain ihastella sitä intohimoa, millä
tavalla Venäjän kaikilla tasoilla – älymystö mukaan lukien – ahkeroidaan voimakkaasti,
jotta Venäjän kehitys jatkuu ja vauhdittuu. Miten Venäjä siirtyy entistä
voimakkaammin kehityksen innovatiiviselle tielle?
|
Professori Vladimir Aleksandrovits Plotnikov |
Kauppaoikeuden dosentti Valentina
Petrovna Esenova esitteli äskettäin säädettyjä uusia venäläisiä lakeja, joiden
avulla tuetaan kaupankäynnissä rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä
korruptoituneisuuden haasteita ja uhkia vastaan. Hänen kanssaan sain lausua lyhyet tervehdykset myös ruokapöydässä.
|
Dosentti Valentina Petrovna Esenova |
Taloustieteen dosentti Petr
Mihailovits Kolovangin piti antaumuksellisen – jota voisi herkempi suomalainen
ihminen sanoa jopa kiivaaksi - esityksen Venäjän korruptio-ongelmasta.
|
Dosentti Petr Mihailovits Kolovangin |
Kun
kuuntelin ja katselin dosentti Kolovanginin voimakasta viestiä puoli tuntia pitkän esitelmän
ajan, niin suomalaisena miehenä ei jäänyt minulle epäselväksi, että Venäjällä
ei katsella sinisilmäisesti ikään kuin oman järjestelmän viattomuuteen horjumattomasti
uskon ja sitä kaikessa tilanteessa puolustellen ja selitellen, vaan tutkijoista kansan syviin
riveihin Venäjällä nähdään monissa epäilystä herättävissä kanssakäymisen tavoissa ja
yhteiskunnallisissa toimissa väärämielisyyttä ja korruptoituneisuutta. Ja se kritiikki lausutaan julki! Korruptio
linkittyy vakavasti Venäjältä ulosvirtaavaan pääomaan, jota uudenlainen nomenklatuuri
hallinnoi. Tietysti kaipaisin, että Suomen valtioneuvoston ministerit järjestäisivät vastaavia kriittisiä tehokkuutta vaativia korjauspuheenvuoroja myös Suomen korruption ja hyvä veli -järjestelmän poistamiseksi, mutta käyttäisivät nuo tilaisuutensa vähemmän "arkkivihollisten" nimeämiseen, sillä eihän se ole "arkkivihollisten" vika, jos kiinnijäänyt ministeri itse on tehnyt tyhmyyksiä.
Kolovangin käytti esitelmässään apuna myös länsimaisia kovia Venäjä-kriittisiä lukuja,
jopa Transparency Internationalin jokavuotisia arvioita, Venäjän korruption
mittavasta määrästä. Itse en olisi niin rohkeasti käyttänyt Transparency Internationalin lukuja, jotka ovat enemmän poliittinen mielipide kuin oikeaan dataan perustuva tieto. Hänen esityksensä mukaan korruption määrä ei olisi
sittenkään vähentynyt. Venäjän pääsyyttäjän Aleksandr Buksmanin kovat arviot
korruption määrästä ja vaikutuksista Venäjän federaation budjettiin olivat
vaikuttavia asian vakavuuden ymmärtämiseksi. Vuonna 2011 sosiologinen tutkimus
osoitti, että 86 % Venäjän kansalaisista
koki antikorruptiopolitiikan tulokset tilanteen parantamiseksi niukoiksi.
Erityisesti byrokratiaan oltiin tyytymättömiä. Uudistukset eivät ole sittenkään
poistaneet korruptiota. Itse asiassa Pietarissa tehty tutkimus yrittäjille osoitti, että valtaosa yrittäjistä ei edes halunnut päästä eroon korruptiosta! Tämä tekee tietysti valtiollisille viranomaisille tilanteen haasteelliseksi. Kolovangin muisti myös edesmennyttä Boris Berezovskia.
Ruokailun yhteydessä juttelin Kolovangin kanssa ja kysyin mitä hän ajattelee
niiden rahojen kohteesta ja alkuperästä, jotka Berezovskin läheinen kaveri
Andrei Nekrasov (ministeri Heidi Hautalan miesystävä, joka on jotenkin liittynyt myös
Kavkaz-Centerin kustantajan Mikael Storsjön kanssa) tahtoi salata
vuosikymmeniksi saksalaiselta pankkitililtään Suomen käräjäoikeuden päätöksen
avulla. Kestäisikö tuo rahaliikenne läpinäkyvyyden vaatimukset?
. . . . . . . .
Juha Molari Юха Молaри GSM +358 40 684 1172; +358 44 275 8284
Työtön Teologian tohtori, BBA
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)