Yölliset solvaajat ihan ylösalaisin - вверх ногами

Väitöskirjani venäläinen johdantolause вверх ногами tarkoittaa sananmukaisesti ”jalat ylös”. Tällä fraasilla ilmaistaan täydellistä epäjärjestystä ja epäjohdonmukaisuutta. Näin myös T.F Efremova on selittänyt sanakirjassaan.

Ukrainan oikeusministeri Denis Maliuska poseeraa juuri parhaillaan helmikuussa 2020 Facebook-tililleen lähettämässään tuoreessa kuvassaan ylösalaisin, вверх ногами, kun lukee kirjaa. Maliuska yrittää kuvata ahdistustaan, joka johtuu kyvyttömyydestään työskennella sirkuksessa.

Venäläinen fraasi valaisee sitä ylösalaisin kääntynyttä sekavuutta, jonka mukaisesti tyypillisesti yölliseen aikaan on taas anonyymisti sosiaalisessa mediassa kirjoiteltu herjauksia ja solvauksia minua vastaan. Katsokaamme tarkemmin, mitä voidaan analysoida!

Yölliset solvaajat

Itse olin liikkunut ”riittävästi” lauantain päivän aikana, vaikka niitä liikuntahetkiä en jakanut julkiseen tietoon, olin huolehtinut lasteni iltapalasta ja käynyt nukkumaan kello 21:30 nukahtaen hyvin ripeästi. Tämän jälkeen nukuin levollisesti sunnuntain aamuun kello 6 saakka. Heräsin niin hyvin pirteänä ja onnellisena, kuin makoisasti pitkien unien jälkeen voi ihminen ylipäätänsä herätä. Pian jatkan liikunnan harrastamista. Toistaiseksi en mene parvekkeelle polkemaan kuntopyörällä, sillä parvekkeen ikkunan vieressä poikani nukkuu enkä halua herättää häntä mahdollisella pienellä kolinalla. Kehoni paino laskee tämän sunnuntain aerobisen treenin ja kurinalaisen ravinnon ansiosta jo 62 kiloon, mikä tarkoittaa normaalia hyvää BMI-painoindeksiä minun pituiselle miehelle. Liikoja kiloja ei enää ole, vatsalihasten sixpack tulee esille!

Nukkuessani nämä yölliset hyvät unet, samanaikaisesti erinäiset anonyymit kirjoittelijat yönsä sekavuudessa päättivät kirjoittaa sosiaalisessa mediassa sepostuksiaan. Muuan kirjoittelija tukeutuu Suomi24-sivuston pohjaan ja siellä kello 2:35 yölliseen aikaan sepittää fantasioita ”lääkekuurista” ja ”ketipinor”-lääkkeestä, jolla muka hoidettaisiin hänen mukaansa ”vaivoja”, joita minulla olisi.

 "Molle" on tuon suuren anonyymin ajattelijan oma keksintö, jonka tarpeellisuutta keksijälleen en ryhdy pohtimaan. 

Suomi24 -sivuston toimintaa johtava Ilkka O. Lavas on päättänyt hyväksyä nuo toista tuhatta kirjoitusta yksityishenkilöä vastaan, koska kirjoitusten yhteydessä voi myydä mainoksia, joita klikkaamalla Ilkka O. Lavas saa rahaa. Ei ole vaikea havaita, että sananvapauteen vetoaminen noiden kirjoitusten puolustukseksi on täysin vilpillistä ja valheellista. Mikä on säälittävää, niin Ilkka O. Lavas ja Suomi24 -sivusto tekevät rahaa mt-potilaiden häiriökäyttäytymisen avulla.

Anonyymin kirjoittelijan viestistä käy ilmi kirjoituksen erikoinen aika kello 2:35, mikä ei osoita normaalia vuorokausirytmiä. Wikipediasta ja lehtikirjoituksista saa selville, että ketipinor-lääkettä käytetään ensisijaisesti psykoosilääkkeenä. Sitä on käytetty myös turhan välinpitämättömästi nukkumisen edistämiseksi. Lääkkeen sivuvaikutuksena on painonnousu. Ei olisi kaukaa haettu olettamus, että yöllinen kirjoittaja on ”hitusen” ylipainoinen.

En ole aiemmin kuullut Ketipinor-lääkkeestä, jonka anonyymi kirjoittaja kuitenkin tiedostaa varsin hyvin viestinsä paljastaman innostuksen valossa. Yöllinen kirjoitusaika ja anonyyminä tapahtuva kirjoittamisen tarve julkisuuteen herjaavasti vierasta henkilöä vastaan, jolla ei ole julkisuuden henkilön asemaa ja merkittävyyttä, paljastavat tuosta kirjoittajastaan huolestuttavaa sekavuutta.

Samanaikaisesti blogiini lähetetään monensisältöisiä kommentteja, joita en viitsi niiden höyrähtäneen sisällön takia yksityiskohtaisemmin arvioida, vaan luotan lukijoiden kykyyn tunnistaa sairaiden kommentaattoreiden esittämät näkemykset kummallisiksi.

Tekstistä psyykeeseen

Neuvostoliittolainen kirjallisuustutkija Mihail Bahtin ymmärsi kielessä käytetyt merkit konfliktin polttopisteiksi, merkit olivat enemmän kuin vain neutraaleja elementtejä. Tämän mukaisesti sosiaaliseen mediaan yölliseen aikaan huudetut anonyymit arviot ovat myös kietoutuneet osaksi sosiaalisia suhteita, jossa itse kirjoittaja kommunikoi omien muistojensa kanssa, vaikka hänellä olisi mielessään kuviteltu vastaanottaja.

Kirjallisuustutkimuksen näkökulmasta on aivan oikein kysellä anonyymien huutelujen funktiota kyseisen huutelijan omissa sosiaalisissa suhteissa. Myös geenitutkimuksissa on havaittu seretoniinireseptorin 2A ja tryptofaani hydroksylaasi 1-geenien yhteyksistä, että T/T ja T/C genotyypin kantajilla masennuksen syntymiselle äidin hoivakäyttäytymisellä on merkittävä merkitys. Yhteisö voi suorittaa äidillisen hoivan funktiota tämän masennuksen kohtaamisessa. Toiset ”tarvitsevat” sosiaaliseen mediaan kirjoittamiaan solvauksia toisia enemmän oman ahdistuksensa hoitamiseen.

Tapaustutkimuksen näkökulmasta voidaan tehdä välipäätös, että yölliseen aikaan sosiaaliseen mediaan tukeutuva anonyymi nettisolvaaja on ilmentänyt hyvin todennäköisesti tarvettaan tukeutua omien psyykkisten kuormiensa kohtaamisessa sosiaaliseen yhteisöön. Tämä henkilö ei ole kyennyt pitää ahdistustaan itsessään, vaan on vuodattanut sen sosiaalisen yhteisön saataville. Hän käyttäytyy herjaavasti itselleen tuntematonta yksityishenkilöä vastaan, joka ei ole keskustelujen mikään osapuoli.

Solvaaja kompensoi omia alhaisia itsetuntemuksiaan

Intressi ja rohkeus kysyä pikemmin kommentin kirjoittajan omaa mielentilaa nousee Sigmund Freudin Arkielämän psykopatologiasta (1901), joka lähti olettamuksesta, että tekstin eheyden ja kielellisten virheiden perusteella voidaan arvioida kirjoittajan tai puhujan tasapainoa oman itsensä kanssa. Teksti ei siis paljasta ensisijaisesti objektin – ei edes parjatun kohteensa – psyykettä, vaan tekstin kirjoittajan itsensä. 

Myös Habermas on nähnyt syvähermeneutiikassa psykologisen kielen ja häiriintyneiden ilmausten analyysissä tarpeelliseksi Sigmund Freudin psykoanalyysin avun. Myös poliittisen psykologian isä Harold Lasswell ja moni muu tutkija on ymmärtänyt, että yksilöiden kokemilla symbolisaatioprosesseilla on tärkeä rooli yhä edelleen, vaikka tämä yksilö toimisi yhteisönsä jäsenenä. Sosiaalinen kenttä voi olla paikka, jossa yksilö kompensoi omia alhaisia itsetuntemuksiaan, merkityksettömyyttänsä, moraalista huonommuuttansa, heikkouttansa, keskikertaisuuttansa ja älyllistä huonouttansa.

Hoitaessaan hermoston orgaanisia sairauksia, aivofysiologiaa ja kokaiinin hermostovaikutuksia Sigmund Freud havaitsi potilaidensa emotionaaliset yhteydet tiedostamattomiin psykologisiin voimiin, jolloin nämä yksilöt toimivat tavalla, jossa he eivät tajunneet juuri mitään siitä, mitä heidän omassa mielessään liikkui. Psykoanalyysi ei ole vain Freudin varassa, vaan tutkimus on kehittynyt tämän jälkeen merkittävästi.

Freudin analyysien tavoin yhteisön ja biologian paineen, toteuttamisen ja impulssien välisen ristiriidan, vaikutusta ei pidä edelleenkään ignoroida, kun yöllisten anonyymien solvaajien asemaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja lausutuissa arvioissa punnitaan. Traumaattiset tapahtumat ja voimakkaat vietit elävät tiedostamattomassa omaa elämäänsä. Trauman ja tapahtuman välillä ei ole suoraa korrelaatiota. Sellaista korrelaatiota ei pidä etsiä myöskään yöllisen kirjoittajan tuottaman tekstin ja tekstissä nimetyn pahan objektin välille. Kirjoittaja ei ole vain hallinnut omaa sisäistä maailmaansa.

Fantasiassa projektiivinen defenssi

Sigmund Freud löysi Nachträglichkeit-ilmiön Katarinan hoitotapauksessa vuonna 1895. Tuon periaatteen mukaan myöhempi kokemus provosoi ja herättää esiin spiraalimaisesti tietoisuudesta torjutun muistikuvan. Mieltä suojaava ärsykesuoja rikkoutuu, kirjoittajassa herää ylisuuri määrä psyykkistä energiaa, jota hän ei kykene integroimaan, vaan ”hyökyaallossa” henkilö joutuu disintegraatioon.

Kirjoittaessaan anonyymia yöllistä solvaustekstiään itselleen tuntematonta henkilöä vastaan, tuo kirjoittaja pelkää ja vihaa itse asiassa myös sisäistä vihollistaan, ei vain ulkoista nimettyä pahaa objektia. Kognitiivisen psykologian edustajat ovat vahvistaneet havaintoa, kuinka niin tiedostamattomat kuin tiedostetutkin prosessit ovat tärkeitä psyykeen vuodatuksissa.

Ahdistuksessaan (Angst, anxiety) kirjoittaja suojautuu defensseihin, joihin kuuluu myös mm. projektiivinen siirto toiseen. Sigmund Freud päätti tutkia ystävänsä Fliessin paranoian ymmärtämiseksi unettomuudesta kärsineen Korkeimman oikeuden tuomarin Daniel Paul Schreberin muistelmateosta Denkwürdigkeiten eines Nervenkranken, jossa harhaluulojen rinnalla tuli ilmi nimenomaisesti projektiona psyykkiset puolustuskeinot. Freudin havaintojen mukaan tuossa tapauksessa ristiriidan ydin paranoiassa oli homoseksuaalinen toivekuvitelma miehen rakastamisesta. Korkeimman oikeuden tuomari projisoi oman sisäisen katastrofinsa ulospäin.

Kateus pilaa oman nautinnon

Melanie Klein kehitti edelleen analyysia Sigmund Freudin tekemistä havainnoista projektiivisesta defenssistä, jossa siis heijastetaan mielikuvia. Klein muovasi ns. projektiivisen identifikaation käsitteen, jota on sittemmin keskeisesti käytetty viitekehyksenä politiikan ja sosiologian tutkimuksissa. Klein pohti tilanteita, joissa paranoidinen henkilö yrittää hallita, kukistaa ja asettaa järjestykseen kehittämänsä fantasian avulla ”pahan uhkaavan objektin”. Mieleltään sairastunut henkilö tarvitsee tuota kehittelemäänsä fantasiaa kohteensa kukistamiseksi.

Psykoanalyytikko Robert Maxwell Young, King's Collegen tutkijatohtori ja Cambridgen yliopiston edesmennyt tieteenfilosofisen laitoksen johtaja, kutsui Melanie Kleinin projektiivisen identifikaation käsitettä ”lohkomisen analyysiksi” (the analysis of splits), koska sairastuneessa mielessä kohdataan koko ajan skitsoparanoidinen positio, korostunut tarve määritellä ”hyvä” ja ”paha”.

Psykoottisessä yksilössä turhautuminen ja onnettomat olosuhteet nostattavat kateutta ja vihaa, mutta hän ei kykene turvallisesti kohtaamaan mahdollista riittämättömyyttään, vaan regressiivisesti sortuu splitting-mekanismeihin ja hajaantumiseen: fantasia-maailmassaan yksilö käy selviämistaisteluaan, kun kateus ja ahdistus ovat voimakkaita. Kateudessa kipua on aiheuttanut sen näkeminen, että toisella on mahdollisesti jotakin, minkä haluaa itselleen: tuossa ahdistavassa fantasiassaan tuhoava arvostelu on eräs paranoidisten potilaiden luonteenomainen tapa ilmaista kateuttaan. Hän valvoo jopa syvimmälle yön tunteihin ja saa suurta sadistista tyydytystä toisen työn väheksymisestä. Lopputuloksena on kuitenkin Melanie Kleinin havaintojen muaan, että kateus pilaa oman kyvyn nautintoon.

Kunnioittaen,

Juha Molari, 
siivooja
D.Th, BBA.

GSM +358 40 684 1172

Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374 

EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

Twitter: https://twitter.com/molarijuha
Instagram  https://www.instagram.com/juhamolari/

LinkedIN-profiili: http://fi.linkedin.com/pub/juha-molari/99/160/a4

Molari in Russian media: http://juhamolari.blogspot.fi/2010/01/blog-post_23.html