Kristus astui alas helvettiin, minä synnyin

Jeesus makasi haudassa yhden päivän ja kaksi yötä, puolitoista päivää pitkäperjantaista varhaiseen pääsiäisaamuun. Kolmantena päivänä pääsiäisaamuna hän nousi kuolleista.

Michelangelon kuvaus helvettiin joutuvista ihmisistä

Kristikunta on tunnustanut uskontunnustuksissaan, että Kristus kuoli, haudattiin ja astui alas tuonelaan. Hiljaisena lauantaina eli lankalauantaina pitkäperjantain ja pääsiäisen välissä muistetaan Kristuksen laskeutumista alas tuonelaan, kuoleman valtakuntaan, josta kukaan ihminen ei ole tullut takaisin. Myös tunnustuksissa käytetään ilmaisua ”astui alas helvettiin”.

Kristillisten kirkkojen tunnustus Kristuksen astumisesta alas helvettiin nojautuu erityisesti raamatunkohtaan 1. Piet. 3:18-19 ”hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille”. Tuossa helvetin vankilassa Kristus on esiintynyt sanansaattajana. Nuo helvetin ihmiset olivat kuulleet Jumalan sanan, mutta paatuneet. Heillä oli ollut tilaisuus kuulla Jumalan sanaa. Kristus julistaa tuomion.

Lankalauantaihin liittyvää uskonkohtaa on saarnattu kaksi vuosituhatta sen muistuttamiseksi, että kristittyjen on kärsivällisesti kestettävä epäuskoisen maailman taholta tuleva kärsimys ja pilkka, he kun odottavat Jumalan vanhurskasta tuomiota. Tämä tuomio kohtaa viimeisenä päivinä kaikkia Kristuksen seurakunnan vainoojia (1. Piet. 3:14-4:7). Kristus on tässä esikuva: hän eli maallisen elämänsä kärsimyksen aikaa, mutta näyttäytyi tuomarina vankeudessa oleville hengille ja maailman lopussa Hän on ilmestyvä elävien ja kuolleiden tuomarina.

Kristikunta on kuvaillut, että alas tuonelaan ja helvettiin laskeutuminen oli kuin väkivahvan kaupungin valtaus. Martti Luther vertasi vahvan sankarin tai jättiläisen tuloon vankkaan linnaan sotajoukkoineen. Kristus on voitonsankarina tempaissut tuonelan ovet auki ja tapellut pirujen kanssa niin, että yksi on lentänyt ulos ikkunasta ja toinen ovesta.

Evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat Yksimielisyyden ohjeessa (Formula Concordiae, kirjoittajina Martin Chemnitz, Jakob Andraea ja Nicolaus Selnecker, 1570-luku) selostavat uskonkohtaa Kristuksen laskeutumisesta helvettiin: ”Minä uskon Herraan Kristukseen, Jumalan Poikaan, joka on kuollut, haudattu ja astunut helvettiin”. Siinä lyhyessä selostuksessaan he viittaavat Lutherin saarnaan vuonna 1533.

Martti Luther saarnasi vuonna 1533 Torgaun linnassa (Leipzigista koilliseen 50 km) Kristuksen helvettiin astumisesta. Sittemmin vuonna 1544 tänne Torgaun historialliseen pikkukaupunkiin Martti Luther henkilökohtaisesti siunasi käyttöön maailman ensimmäisen luterilaisen kirkon. Ja juuri tänne Torgauhun Martti Lutherin vaimo Katharina von Bora pakeni lapsineen syksyllä vuonna 1552 ruttoa Wittenbergin kaupungista, mutta joutui matkalla onnettomuuteen, josta Katharina ei toipunut, vaan kuoli siellä 20.12.1552.

Kristuksen hautaaminen ja helvettiin astuminen ovat kaksi erillistä uskonkohtaa. Helvettiin astuminen julistaa ja ilmaisee, että Kristus on voittanut Perkeleen ja kukistanut helvetin vallan ja riistänyt Perkeleeltä koko hänen mahtinsa.

Luther saarnasi värikkäästi vuonna 1533: 

”So hates Christus gemacht: die Fahne genommen als ein siegender Held und damit die Tore aufgestoßen und unter den Teufeln Rabatz gemacht! Derart, dass hier einer zum Fenster, der andere dort zum Loch hinausgefallen ist. - - - Und Hades nahm Satan in Empfang und sprach zu ihm: Beelzebul, Erbe des Feuers und der Pein, Feind der Heiligen, was zwang dich, den Kreuzestod des Königs der Herrlichkeit zu veranstalten, so daß er hierhin kam und uns entmachtete?.

Während Hades so mit Satan sprach, streckte der König der Herrlichkeit seine rechte Hand aus und ergriff Ihn und erweckte den Urvater Adam.”

”Näin Kristus teki sen: otti lipun voittoisana sankarina ja avasi siten portit ja teki melun paholaisten keskuuteen! Joten yksi putosi täältä ikkunasta, toinen reiästä. - - -Ja Hades otti vastaan saatanan ja sanoi hänelle: Beelsebul, tulen ja piinan perillinen, pyhien vihollinen, mikä pakotti sinut tekemään Kunnian kuninkaalle kuoleman niin, että hän tuli tänne ja riisui meidät vallasta? Kun Hades puhui saatanalle, Kunnian kuningas ojensi oikean kätensä, tarttui häneen ja nosti esi-isän Adamin.”

Kristuksen astuminen helvettiin on kerrottu uskoville lohdutukseksi, jotta olisimme vakuuttuneita siitä, etteivät helvetin portit voi voittaa Kristuksen valtakuntaa. Helvetissäkin Kristus saarnasi tuomarina ja voittajana. Kristus on hävittänyt helvetin kaikkien uskovien kohdalta.

Luther kirjoittaa teoksessaan Neljätoista lohdusta vuodelta 1520 siitä, että Kristus meni alas helvettiin toki myös esikuvana, jotta meidän tulee unohtaa omat tuskamme ja ottaa lähimmäisen tuska sydämmellemme. Pääpaino ei ole kuitenkaan eettisessä esikuvallisuudessa, vaan evankeliumin voimallisuudessa.

Psalmin 130 selityksessä Martti Luther lausuu sanasta ”Syvyydestä minä huudan sinua, Herra” rohkaisun:

 ”Älä sinäkään ota koetusta siinä mielessä, että sinä ikään kuin uppoaisit suruun ja epäilykseen. Jos olet viety helvettiin, niin usko, että on olemassa Herra, joka tahtoo tuoda helvetistä ulos. Jos olet lamaantunut ja särjetty, niin tiedä, että on olemassa Herra, joka tahtoo taas parantaa ja lääkitä”.

Martti Luther Roomalaiskirjeen luennossaan selittää apostoli Paavalin tekstiä ”Sillä minä soisin itse olevani kirottu” (Room. 9:3) itsensärakastamisen ja Jumalan rakkauden erilaisuudella. Kristus sanoi ”joka vihaa sieluansa tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämän” (Joh. 12:25). Luther toteaa, että

 ”meidän hyvämme on kätketty ja kätketty niin syvään, että se on kätketty vastakohdakseen. Niin meidän elämämme on kätketty kuolemaan, rakkaus itseämme kohtaan itsemme vihaamiseen, kunnia häpeään, pelastus perikatoon, valtakunta maanpakolaisuuteen, taivas helvettiin, viisaus mielettömyyteen, vanhurskaus syntiin, voima heikkouteen”. 

Niin Luther muistuttaa, että ”taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen” (Matt. 13:44).

 ”Pelto on likaista, vastakohtana aarteelle, kun peltoa poljetaan, niin aarre sitä vastoin nostetaan ylös. Ja kuitenkin pelto kätkee aarteen. Niin myös meidän elämämme on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa (Kol. 3:3), so. kaiken sen kieltämiseen, mitä voidaan tuntea, omistaa ja ymmärtää."

Toisin kuin epäuskoiset ja harhautetut ihmiset usein vääntävät vääräksi, Martti Luther ei selittäessään Raamattua anna toivotonta kuvaa, vaan hyvin lohdullisen ihmiselle. Hän tekee tällä tavalla tunnetuksi, että ihminen tuntiessaan helvetin ja perikadon ei ole kuitenkaan Jumalan hylkäämä, vaikka itse tahtoisi jo epäillä. Aarre on olemassa, vaikka niin moni voi herjata peltoa likaiseksi.

Olaus Svebeliuksen Lutherin Vähän katekismuksen yksinkertaisessa selityksessä vastataan kysymykseen, miksi Kristus astui alas helvettiin. ”Osoittaakseen julkisesti, että Hän oli musertanut rikki käärmeen pään sekä voittanut Perkeleen ja koko helvetin voiman”. Niin Vähän katekismuksen selitys antaa viittaukseksi kolme kohtaa Raamatusta. Kol. 2:15: ”Jumala riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan”. 1. Kor. 15:55 ”Missä on voittosi, kuolema? Missä pistimesi, kuolema?”. Hoos. 13:14: ”Minä tahdon heitä päästää helvetin vallasta ja vapahtaa heitä kuolemasta”.

Vuonna 1964 maaliskuussa äitini kärsi pitkäperjantaina synnytyshuoneessa ja lankalauantaina kello 1 yöllä synnyin. Äitini mukaan ihoni oli aivan puhdas ja hieno, olin yli 4 kiloinen vahva poika. Kristikansa ympäri maailmaa juhlisti, että Kristus oli pitkäperjantaina ristinkuolemallaan tuonut sijaisuhrin ihmisten hyväksi ja juuri nyt lankalauantaina muistimme, että Hän on kukistanut helvetin. Juuri silloin pitkäperjantain vaihtuessa lankalauantaiksi minä synnyin.

Syntymähetkeäni muistaen olen ollut pienestä pojasta alkaen tietoinen sidonnaisuudestani kristikunnan ytimeen pitkäperjantaina, lankalauantaina ja pääsiäisenä. Kristikunnan kaksi tuhatta vuotta vanha traditio on tullut vahvuudekseni uskoa ja toivoa kaikissa tilanteissa. Yhä edelleen pitkäperjantai, lankalauantai ja pääsiäinen määrittävät kaikkein eniten asennoitumistani ja uskallustani. Mikään ideologia, filosofia tai yhteiskunnallinen ilmiö ei tee sitä merkitystä itselleni, mitä tekee perkeleen ja helvetin kukistaminen, lankalauantain uskonkohta. Juuri lankalauantaina minä synnyin.

Kunnioittaen,

Juha Molari, 
Lomautettu osa-aikainen siivooja
D.Th, BBA.

GSM +358 40 684 1172

Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374 

EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

Twitter: https://twitter.com/molarijuha
Instagram  https://www.instagram.com/juhamolari/

LinkedIN-profiili: http://fi.linkedin.com/pub/juha-molari/99/160/a4

Molari in Russian media: http://juhamolari.blogspot.fi/2010/01/blog-post_23.html