lauantai 23. marraskuuta 2019

Naton virkamies suomalaislehden päätoimittajaksi. Miksi kukaan ei hämmästele?

Ilkka-Pohjalainen -sanomalehti syntyi, kun Ilkka ja Pohjalainen yhdistyivät. Lehti alkaa ilmestyä 30. tammikuuta 2010. Lehti sai päätoimittajan Naton tehtävistä: Markku Mantila.  

Uusi MV-lehti on kiinnittänyt huomiota Naton miehen nimitykseen, mutta ei kukaan muu.

Naton miehen nimityksestä suomalaisen sanomalehden päätoimittajaksi on hämmästyttävän yksituumaisesti vaiettu.

Reaktioita Naton miehen nimitykseen


Marko Enqvist ja Arja Paananen (Ilta-Sanomat) osoittavat kiinnostuksensa venäläiseen Ivan Gulonoviin (ei harmi, jos et muista nimeä) sekä Enqvist erityisesti venäläisiin wc-istuimiin.

Pian evp. everstiluutnantti Torsti Sirén kääntää huomion Venäjän ”hybridivaikuttamiseen” Jokereissa ja Juha Korhosen koulutukseen sekä myös venäläisten vessanpöntöihin.

Puolustusvoimien kyberturvallisuuden erityisneuvonantaja Catharina Candolin kirjoittaa kurkkusalaatista ja maihareista sekä Janne Rysky Riiheläinen MV-lehden kielestä.

Lopulta joku ottaa huomioon myös tärkeän nimityksen. Valtioneuvoston viestinnän palvelijaksi siirtynyt Saara Jantunen riemuitsee Mantilan nimityksestä: ”Hyvä Markkuliini”, missä ilossa perässä riemuitsee myös Ylen toimittaja Merja Niilola.

Hybridisodan erityiskokijana siskonsa tavoin nopeaa vauhtia kuuluisuuteen nouseva Pipsa Aro todisti Slush-puheessaan, että FBI olisi seurannut häntä turvatakseen kaikilta fyysisiltä ja seksuaalisilta uhkilta.

Trolli-spesialisti Jessikka Aro oli jo kirjassaan vedonnut Markku Mantilan puolesta, jonka hän kertoo julkisesti keskustelleen ”Venäjän vaikutusoperaatioista Suomea vastaan ja kertoi Suomen vastatoimista”. Tämän vanhemman siskon kirjan mukaan MV-lehti olisi photoshopannut Mantilan rumasti. Kalajoen reserviupseerikerhon puheennjohtaja Sami Salmu ja tietokirjailija Jessikka Aro kiittävät MPK:n ammuntojen ohjaajan Juha Härkösen (ilmeisesti jonkinlainen reservin vänrikki) sanoja ”Venäjän kurmootuksesta” ja käskee ”hävetkää MV-väki, ette ansaitse mitään”.

Tunteikas Markku


Markku Mantila toimi valtioneuvoston viestintäjohtajana marraskuusta 2014 katkeraan eroonsa marraskuuhun 2017.

Mantila on valmistunut Turun yliopistossa valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1991. Hän on toiminut toimittajana Ilkassa ja Turun Sanomissa, päätoimittajana Kalevassa ja Pohjalaisessa sekä ulkoasiainministeriön lähetystösihteerinä Soulissa ja Madridissa.

Valtioneuvostosta Markku Mantila siirtyi Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäälliköksi Riikaan.

Nato StratCom COE ei saa suoraan rahoitusta Natolta eikä kuulu välittömästi Naton komentorakenteeseen, vaan se tuottaa mielipiteitä ja narratiiveja Naton ja sen jäsen- ja kumppanimaiden tarpeisiin.

Maisteri Markku Mantila muistetaan Valtioneuvoston viestintäjohtajana hyvin antaumuksellisena miehenä, joka otti tässä muodossa myös tappiot ”henkilökohtaisesti”. Hän jätti silloisen eroanomuksensa kiirastorstaina 13.4.2017, kaksi päivää professori Alexandr Duginin Suomi-vierailun jälkeen. Hän oli henkilökohtaisesti ja antaumuksellisesti yrittänyt estää kaikin käytettävissä olevin oikeuksin professorin vierailun Suomessa. Tiistaina 11.4.2017 Mantila tunnusti julkisesti tappionsa ja nimitti ”ihan taitavaksi informaatio-operaatioksi”, kun Dugin saapui Suomeen. Torstaina 13.4.2017 Mantila eroilmoituksensa Valtioneuvoston viestintäpäällikön tehtävästä.
Keväällä 2017 moni kyseli, miksi Markku Mantilalle oli niin vaikea suvaita, että toiset akateemikot ja ihmiset ylipäätänsä ajattelevat eri tavalla kuin hän itse? Miksi hän halusi estää näitä ihmisiä jopa puhumasta ja keskustelemasta?
MV-lehdessä ennakoitiin Valtioneuvoston viestintäjohtajan Markku Mantilan lähtölaskennan alkaneen jo aiemmin marraskuussa 2016, kun hän tahtoi kieltää ministereiden valokuvat, koska kuvat ”eivät sopineet imagoon”, mutta Suomen Kuvalehden kritiikki Mantilaa vastaan oli erityisen terävää. Tuolloin Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula tulkitsi Valtioneuvoston ja Markku Mantilan puheet ”uhkailuksi, jolla [Sakari] Piippoa yritetään painostaa, kun kanslian argumentit ovat osoittautuneet heikoiksi”.
Markku Mantila muistettiin myös Kalevan päätoimittajana, joka joutui Julkisen sanan neuvoston tutkittavaksi kirjoituksestaan ”ämmämäisestä lavertelusta”. Aleksander Stubb nosti ongelmiin ajautuneen Mantilan Valtioneuvoston viestintäjohtajaksi marraskuussa 2014 ja iskuryhmän johtajaksi. MV-lehti ennakoi, että kun Stubb tippui rivikansanedustajaksi ja Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, niin Markku Mantilan uusi lähtölaskenta alkoi.
Pienen hetken Valtioneuvoston ja Naton tehtävien välissä Markku Mantila toimi hybridiyrittäjänä ja koulutti Tampereen pelastuslaitosta informaatiovaikuttamisesta. Siellä hän sai palkkansa verorahoista ja koulutti MV-lehden vaaroista. Mantila vertasi uhkaa ”yhtäpahaksi jos ampuisi tykillä”. Uhka tulisi siinä, että vaihtoehtoismedia rikkoo kansakuntaa suojelevan ”yhteisen kertomuksen”. Juuri tuolla tavalla MV-lehti tulee vaaralliseksi, ja niin ”Venäjä haluaa horjuttaa Suomea”. 
Marraskuussa 2017 Jessikka Aro ja Markku Mantila allekirjoittivat Prahan julistuksen, jossa he vaativat seitsemän kiireellistä toimenpidettä, jotta länsimainen demokratia tulisi ”turvatuksi” Putinin uhkaa vastaan. Aro ja Mantila osallistuivat näin hyökkäykseen Federica Mogheriniä vastaan, kerjäsivät lisärahoitusta, tahtoivat lisäpakotteita ja vaativat poliittista puhdista valtiokoneiston jokaiselle tasolle. Kansalaisille olisi myös kerrottava voimakkaammin Venäjän uhkasta. 
Vetoomuksessa vaadittiinlopettaa se välttely, jossa Venäjää ei suoraan nimetä vihamielisen disinformaation päälähteeksi”. Vaatimuksen mukaan pitäisi kolminkertaistaa EEAS East Stratcomin kapasiteetti.
Ylen Uutisten ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, kansanedustaja Satu Hassi sekä ylioppilaat Janne Riiheläinen ja Marko Enqvist tunsivat ylpeyttä kahden suomalaisen pääsystä Prahan julistukseen, vaikka eivät itse tulleet kutsutuiksi allekirjoittajiksi.
Prahan julistuksen seitsemännessä asetetussa tehtävässä asiantuntijat vaativat, että ymmärrystä Kremlin vaarallisista toimista tulisi levittää asiantuntijayhteisöjen ulkopuolellekin:
”Laaja-alaista harjoittamista ja tiedotustilaisuuksia ei-asiantuntijoille on erittäin tarpeellista”.

Mantilan sielu särkyi

Talouselämä-lehdessä Valtioneuvostoston viestintäjohtajan viran jättänyt Markku Mantila kertoi jonkinlaisten ”psyykkisten paineiden” tulleen liian suuriksi. Hän lohdutti, että hänen omat paineet eivät olleet aivan yhtä pahoja kuin Jessikka Aroa vastaan olivat nousseet.
Talouselämässä Mantila valitti henkisiä paineitaan, jotka syntyivät, koska ”valemediat aloittivat nimittelyn. MV-lehti kutsui häntä 'iskuryhmän johtajaksi' ja 'Suomen Valtakunnan Propagandakanslian ylijohtajaksi'”. 
Talouselämässä Mantilaavautui henkilökohtaiseen todistukseensa sielunsa särkeneestä kritiikistä, sillä hän ”joutui itsekin informaatiovaikuttamisen välikappaleeksi”. 
Feministi, suvakkitoimittaja Petri Korhonen ja Hesarin Laura Halminen eivät olleet tuolloin täysin vakuuttuneita Markku Mantilan analyysien kestävyydestä. 

Kuka toimittaja siirtyy Sillanpään ja Mantilan seuraajaksi Natoon?


Kalevalle antamassaan haastatattelussa Natoon vasta nimetty Mantila kertoi, että Naton keskus tekee tutkintaa trollauksesta ja mielipidevaikuttamisesta. Mantilaa edellä Naton tehtävissä palveli Ylen ex-toimittaja Antti Sillanpää. Uutta suomalaista toimittajaa Sillanpään ja Mantilan seuraajaksi Naton viestintäkeskukseen ei ole toistaiseksi julkistettu.

Aamulehteen Mantila selitti aikoinaan, että Naton kutsu olisi tullut hänelle yllätyksenä. 

Vuonna 2016 MV-lehti valmisteli juttua Markku Mantilan edeltäjästä Antti Sillanpäästä, mutta tuolloin Naton viestintäkeskus ei palvellut MV-lehteä, joka kysyi esimerkiksi seuraavaa:

(1) Onko Jessikka Aro saanut siellä koulutusta Nato-keskuksessa? Ainakin Antti Sillanpää tekee erikoisen runsaasti viittauksia Aroon.
(2) Miksi NATOssa on joku YLE:stä lähtenyt kirjoittaja trollaamassa, kun edes Ruotsi ei ole halukas menemään sinne? Onko YLE ja Naton Stratcom oikeastaan samoja asioita?
(3) Miksi Suomen pitäisi olla eturintamassa tässä NATO trollaamisesssa?
(4) Janne Rysky Riiheläinen, keski-ikäinen ylioppilas, esiintyy useissa paikoissa Antti Sillanpään kanssa ja Antti tekee usein viittauksia Janneen, jolla ei ole siis mitään ammatillista koulutusta turvallisuuspolitiikan tai informaatiosodan aiheisiin. Oletteko te antaneet hänelle koulutusta?
(5) Antti Sillanpään tekstit ovat olleet hyvin populistisen negatiivisia ja pelottelevia Venäjän tähden. Onko Naton viestinnän strategiana pelottelu?

”Kremlin systemaattinen valehtelukampanja”



Markku Mantilan monet äskeiset räväkät vaatimukset ovat hyvässä muistissa.

Valtioneuvoston viestintäjohtajana hän esitti lokakuussa 2016 vaatimuksen englannin kielestä Suomen viralliseksi kieleksi.

Lokakuussa 2016 Mantila oli vauhdissa myös Reutersin haastattelussa, jossa hän väitti Kremlin tuhoavan suomalaisten kaunista kuvaa Natosta ja EU:sta.  ”Suomi on lisääntyvässä määrin huolestunut Venäjän propagandasta maata vastaan”, Reuters uutisoi 19. lokakuuta 2016 vakavasta vaarasta niin kuin Turvallisuuskomitean jäsen, Suomen iskuryhmän vetäjä Markus Mantila kertoi Venäjän aggressiosta Suomea ja suomalaisia vastaan:

”Me uskomme Kremlin aggressiivisen vaikutuksen päämääräksi luoda epäluottamusta johtajien ja kansalaisten välille sekä pakottaa meitä tekemään itsellemme vahingollisia päätöksiä. Päämääränä on myös tehdä kansalaiset epäluuloiseksi Euroopan Unionia kohtaan ja varoittaa Suomea liittymästä Natoon”.
”Käynnissä on systemaattinen valehtelukampanja. Kyse ei ole huonosta journalismista, uskon, että sitä johdetaan keskuksesta”.
Mantila ilmoitti tuolloin Reutersin haastattelussa, että Suomen valtion täytyy tietysti puuttua Kremlin harjoittamaan pahaan propagandaan.

Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäälliköksi maisteri Markku Juhani Mantila purki ärhäkkäästi tunteitaan aivan äskettäin vasta kesäkuussa 2019, kun esitti vaatimuksensa erään julkaisun levityskiellosta Suomessa.

Lännen median mukaan Markku Mantila kertoi tuolloin kesäkuussa 2019, että hän ei tarvitse edes ”kauheasti yleissivistystä” näkemyksensä puolesta, jonka mukaan Suomessa toimivan laillisen yhdistyksen Euroopan riippumaton hybridiuhkien tutkimuskeskus yhdistys ry:n (”European Center of Excellence for Counteracting Hybrid Threats” ) julkaisema teos EU’s Infowar on Russia olisi ”täyttä tuubaa” ja ”täyttä roskaa”, minkä johdosta Mantila esitti vaatimuksen kirjan levityksen lopettamista.

MV-lehti esitti tuolloin kysymykset Markku Mantilalle ja sähköpostitse myös Naton viestintäkeskukselle: 
”Onko tämä vaatimuksenne ja arvionne teoksen levityskiellosta Naton osaamiskeskuksen käsitys vai pelkästään teidän henkilökohtainen purkauksenne?”
”Ette ole yksilöinyt, mikä olisi ”tuubaa” ja ”roskaa” Euroopan riippumattoman hybridiuhkien tutkimuskeskus yhdistyksen julkaisussa, mutta liittyykö se paperin laatuun, kuvitukseen, tekstin asetteluun vai joihinkin siinä esitettyihin asioihin?”
”Onko sotilasliitto Natolle ja teidän osaamiskeskukselle yleisempääkin, että avoimen kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kirjojen julkaisemista halutaan rajoittaa sekä virtaviivaistaa Naton oman narratiivin kaltaiseksi?”
”Eikö teidän vaatimuksenne levityksen lopettamiseksi tälle analyyttiselle teokselle ”EU´s Infowar on Russia – Putting In Place A Totalitarian Media Regime And Speech Control” kerro juuri siitä, mitä kirjoittaja analyysissään esitti ”Totalitarian Media Regime and Speech Control”? Sitäkö te Naton viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäällikkönä haluatte: median totalitaarista hallintaa?”
Maisteri Markku Mantilan viha avointa yhteiskuntaa vastaan toistuu yhä uudestaan eri yhteyksissä. Uusi Suomi -websivustolla ärhenteli muutama vuosi sitten suomalaista kansalaismediaa MV-lehteä vastaan väittäen, että lehti olisi ”sekoitus kaunaa, mielikuvitusta, vihaa ja systemaattista vääristelyä. Se on hyvin Suomi-vastainen sivusto”. Edellispäivänä hän antoi edellä kerrotun erikoisen haastattelun Reutersille ”ihanasta EU:sta”, jonka ihanuutta Venäjä katalasti viekoittelesi suomalaisia epäilemään.
MV-lehti kysyi kesäkuussa 2019 Mantilalta, että onko hän yhä edelleen tuossa tunteessa, että Venäjä olisi syypää siihen, jos suomalaiset epäilevät EU:n ihanuutta? ”Oletteko kauan kokenut tuollaisia ajatuksia?
Erityisen kiinnostavaa oli kysyä maisteri Mantilalta ja toivoa häneltä vastausta Naton viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäällikkönä siihen, ovatko he miten kokonaisvaltaisesti, suunnitelmallisesti, strategisesti ja konkreettisesti valmistelleet suomalaisten mielipidevaikuttajien (erityisesti toimittajien) koulutusta ja valmennusta sen hyväksi, että nämä henkilöt välittäisivät suomalaisille oikeaa narratiivia – eivätkä sortuisi noihin epäilyihin ja ”roskaan”, josta hän tuolloin Lännen mediassa syytti juristin kirjoittamaa teosta.

Ylen A-studiossa 9.1.2017 maisteri Markku Mantila oli erittäin huolestunut valtioneuvoston viestintäpäällikön omainaisuudessa, koska hän koki, että Suomessa olisi viritetty epäluottamusta ja eripuraa päättäjien ja kansalaisten välille. Siinä olisi jopa Venäjän vaarallinen hybridiuhka, kun suomalaiset ilmaisevat demokraattisen yhteiskunnan mukaisesti kritiikkinsä ja tyytymättömyytensä. MV-lehti kysyi Mantilalta, joka ei koskaan vastannut:

”Miksi teille on niin vaikeaa hyväksyä, että demokratiaan kuuluu kritiikin ja tyytymättömyyden jatkuva olemassaolo?”

”Olisiko elämänne helpompaa, jos kansalaiset kiittäisivät päättäjiä, osoittaisivat suosionosoituksia kaikille sanoille ja teoille, joita hyvistä päättäjistä kerrotaan? Tulisiko mielestänne maailma sillä tavalla paremmaksi?”

Melkein kaksi kertaa näin Markun kasvotusten


MV-lehti kertoi lokakuussa 2017, että MV-lehden avustaja olisi kenties pääsemässä kuuntelemaan itseään Markku Mantilaa kasvotusten Santahaminaan.

Yllättäen kävi ikävästi, että joku kyberturvallisuuden kouluttajista häiriintyi hyvin vakavasti ilmoittautumisen johdosta ja niin MV-lehden avustajaa kiellettiin saapumasta paikalle.

Vuosi myöhemmin poliisi kutsui kuulusteluihin kurssille ilmoittautumisen johdosta ja syyttäjä on miettinyt jo pari vuotta, miten pahan rikoksen ilmoittautuminen kyberturvallisuuden kurssille aiheutti näille hybridiasiantuntijoille. 

Edellinen epäonnekas tapaus oli tammikuussa 2015. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta järjesti avoimen kuulemisen informaatiosodasta. Yhtenä asiantuntijoista oli Markku Mantila, joka ei sillä kertaa ollut ilmeisesti pahiten ahdistunut asiantuntija.

Avoimeen kuulemiseen ilmoittautumisen ja hyväksynnän jälkeen eduskunnassa painettiin paniikkinappulaa. Osallistumiseni kiellettiin.

Kaksi vuotta myöhemmin sain poliisilta kutsun kuulusteluihin, koska paneelin puhujista joku oli kovasti ahdistunut ilmoittautumisestani. Syyttäjä miettii yhä edelleen, että oliko tuo viisi vuotta sitten tapahtunut ilmoittautumiseni hirvittävän paha rikos eduskuntalaitosta ja suomalaista demokratiaa vastaan sekä asiantuntijoiden turvallisuudelle uhka. En tietenkään mennyt edes lähituntumaan tyrkylle, koska osallistumiseni selvästi kielettiin.


Terveisin,

Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM +358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

13 kommenttia:

  1. Eikös sun pitänyt lopettaa blogikirjoittelusi Juha? Edelleen siis kuitenkin vetelet scheibaasi. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä sain sillä ilmoituksella lukijamäärän niin pieneksi, että kykenin sittemmin tunnistamaan ja ilmoittamaan poliisille sen häirikön, joka kirjoitteli toisaalla useita kymmeniä valheellisia ja loukkaavia viestejä minua vastaan. Kyse oli siis taktisesta ilmoituksestani. Enhän minä perustuslaillisesta oikeudestani kertoa siivoojan mielipide luovu.

      Poista
  2. Ehkä se, ettei kukaan hämmästäele, viittaa siihen, että kannattaisi jo vaihtaa aihetta. Ei muuta kuin seuraavaa blogia... Etkö kirjoita enää uhreilusta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole ollut aikaa, kun wc-siivous täyttää aikatauluni tällä hetkellä poikkeuksellisesti niin pahasti

      Poista
    2. Niinkö? Teit hiljattain hyvin selväksi, että ulosteiden siivoamiseen menee sinulta vain 1-2 tuntia päivässä.

      Poista
    3. Adventtiaikana on ollut enemmän paskaa siivottavaksi. Mutta itse siivous vie minimissään kenties 2 tuntia, mutta siivousajan lisäksi kuluu aikaa siivouksen jälkeen roskien vientiin roskikseen ja pukeutumiseen (omalla ajalla) sekä pari tuntia päivässä työmatkoihin. Nyt ollut päiväpaskojen pesua satunnaisesti, mikä on tehnyt kiirettä. Ja kotini pitää myös huolehtia

      Poista
  3. Vai että pukeutuminenkin tapahtuu "omalla ajalla." Voi sentään. Ei tuo valitettavasti kuulosta kovin vaativalta. Pari tuntia päivittäistä vessojen jynssäämistä plus työmatkat ja normaalit arjen askareet – kyllä tuolla aikataululla moni kirjoittaisi vaikka esseitä eksegetiikasta tai kouluttautuisi kokonaan uuteen ammattiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sinusta olisi siihen. Herätys klo 3:45,matka töihin ja työt alkavat 5:15, työt päättyvät 7:45, roskat ja pukeutuminen ym, kotimatka ja kotiin klo 9. Peseytyminen ja aamupala klo 10 mennessä. Päiväunet klo 10-10:30. Toinen siivouskeikka klo 10:30-15 (sis. matkat omalla ajalla yhteensä 2,5 tuntia). Klo 15-15:30 peseytyminen. Klo 15:30-17 lasten ruoka ja läksyt. Klo 18 (tai klo 17) valmentajana yleisurheilutreeneissä. Kotiin klo 20. Nukkumaan klo 22.

      Poista
    2. Sitä paitsi mitä minä kirjoittaisin eksegetiikan esseitä, kun niistä ei kukaan maksa rahaa! Ja kuinka opiskelisin neljännen ammatin, kun opinto-oikeus lakkauttaisi työmarkkinatuen?

      Poista
  4. Myönnän että tilanteesi on kimurantti, koska pääasiallinen koulutuksesi on ammattiin, jonka osaamista on lähes mahdotonta käyttää missään muualla kuin pappisvirassa. Virka taas on täysin poissuljettu räikeän homofobiasi ja epäkriittisen Venäjä-mielisyytesi takia.

    Tilanne olisi melkein sama jos Venäjällä ortodoksinen pappi ilmoittaisi julkisesti puolustavansa homosuhteita ja NATOa ja rukoilisi ukrainalaisten vapaustaistelijoiden puolesta – varmasti potkut tulisivat oitis ja vessojen paskaiset kaakelit tulisivat tutuiksi.

    VastaaPoista
  5. Suomessa evankelisluterilaisessa kirkossa ei ole enää evankelisluterilainen uskonmalli, minkä johdosta en voi olla töissä siellä. Eikä enää tässä iässä ole varaa missään sanan merkityksessä opiskella uutta tutkintoa, jopa valmistuminen veisi työelämään korkeintaan pariksi vuodeksi ennen eläkevuosia.

    VastaaPoista
  6. Tunnut myöntävän itsekin että mitään ratkaisua ei siis ole, ja että loppuelämäsi ammatillinen osaaminen kietoutuu fekaalisen aineksen siivoamisen ympärille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En näe mitään muuta ratkaisua. Mielessäni ei ole mitään muuta, mitä tekisin. Kutsumukseni on ollut enkä sen mukaan voi tehdä työtä evankelisluterilaisen kirkon harhaoppisuuden (nykytilan) johdosta. Tradenomin tutkinnostani kukaan ei välitä, kun kerran olen toiminut pappina niin sellaisena minut mielletään tuosta koulutuksesta huolimatta. Ja itse asiassa on melko yhdentekevää pestä paskoja tai tehdä mitä tahansa muuta työtä, kun omaa ammattia ei voi harjoittaa. Vain palkassa on eroja

      Poista