Venäjä-illan jälkeen seuraavana aamuna minustakin tuli melkein siivon ihmisolion kaltainen

Uuden Suomen Teemu J. Kammosen kirjoitusta ”Huuto alkoi heti Ylen iltamassa”  on muuan utelias Lilli Markkanen kommentoinut 16.4.2015 varhain aamuyöllä kello 5:32. 

Hän kirjoittaa epätietoisena minun elämääni liittyvän kysymyksen, johon en voi kuitenkaan vastata Uusi Suomi –sivustolla, koska minulla ei ole siellä omaa profiilia enkä olen innokas luomaan mitään profiilia: 

”Miksi se eräs hänen ystävä-kirkkoherra on ollut niin hiljaa, vai onko hän mahdollisesti saanut pestin jostain Siperiasta???”

Olen iloinen, että monien pitkien vuosien jälkeen edes näin nimettömästi minut muistetaan. 

Vastaan näin aluksi elämästäni tämän päivän osalta: pitkäaikaistyöttömän proletaariparan kohtalo oli tänään, että joskus farkut (jeansit) kuluvat loppuun ja nyt oli uusien oston aika. Itse asiassa vanhat farkut olin ostanut keväällä 2011, mistä on jo kolme vuotta. Kolme vuotta oli vanhojen farkkujen käyttöaika ja nyt oli jäähyväiset vanhoille. 

Facebookin päivityksessäni muistin väärin, että siitä olisi kaksi pitkää vuotta, mutta todellisuudessa on jo kolme vuotta, kun olin viimeksi töissä. Minun kehollinen kohtaloni on myös sekin, että ainoastaan Sand-jeansit ovat leikkauksiltaan minulle sopivat. Edelliset oli ihme löytö jostain muusta merkistä. Niin kävi nyt, että Stockmannin tavaratalosta löytyi Sandin farkut. Lisäksi piti ostaa sopivat kengät, jotta proletaari voi siivosti kävellä taas pari vuotta laitakaupungin kujia.

 Olen onnellinen, kun minustakin tuli melkein siivon ihmisolion kaltainen uusien vaatteiden ansiosta! Lilli Markkasen ei tarvitse olla ihan huolissaan: vielä minä housuissani kuljen, vaikka köyhä parka olenkin.

Siitä on todella jo kolme vuotta, kun minä ikään kuin katosin Suomen median kannalta merkityksettömäksi, sillä silloin minun statukseni romahti kirkkoherrasta työttömäksi. Suomen mediassa työtön ihminen lakkaa olemasta. Suomen julkisuudessa vain ”status” (asema) puhuu.

Tämän kolmen vuoden aikana olen hakenut luultavasti yli 300 eri työpaikkaa, mutta toimeentuloni on jäänyt hyvien veronmaksajien varaan: työttömyyskorvaus ei ole iso raha, mutta sillä olen yrittänyt selvitä vaatimattomasti eläen. Toimeentulotukea tai asumistukea en ole saanut enkä hakenutkaan.

Muutamia kertoja olen ollut olemassa jopa median näkökulmasta myös kirkkoherran asemasta romahdettuani työttömäksi, mutta nämä vähälukuiset kommenttini olen tehnyt medialle Venäjällä – en Suomessa. Viimeksi olin Venäjän suurimman TV-kanavan haastattelussa keväällä 2013 Bostonin terrori-iskun jälkeen. Mikael Storsjön yrityksen häädön jälkeen myös minua muistettiin Venäjän mediassa vuodenvaihteessa 2013/2014.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin projektissa RT (Russia Today) kirjoitin noin kymmenisen muun henkilön tavoin blogia melkein vuoden päivät. RT:n eräänä toisena harrasteblogistina oli esimerkiksi Dmitri Medvedev. 

Sitten olen antanut haastatteluja ja kirjoittanut kommentteja lähinnä Venäjän hallituksen viralliseen lehteen muutamia kertoja näiden kolmen pitkän työttömän vuoden aikana. Nämä ovat kuitenkin yksittäistapauksia. 

Pariin konferenssiin olen ottanut osaa Moskovassa, mutta nekin paikat sain ilman omaa ansiota, kun suomalaiset antifasistit järjestivät työttömälle mahdollisuuden osallistumiseen. Sitten olen osallistunut jo julkaistun erään taloustieteellisen tutkimuksen kirjoittamiseen sekä aihetta koskeviin muutamiin konferensseihin Pietarissa Venäjän presidentin alaisessa tiedeakatemiassa.Mutta kaiken kaikkiaan elämäni on ollut pienimuotoista, ja nykytilanteessa tietysti entistä vähäisempää kuin ennen keskipalkkaisena pappismiehenä. Nämä jälkimmäiset satunnaiset tapaukset ovat perustuneet mukaviin sattumiin venäläisten ystävieni ansiosta. Ei mitään sen kummempaa.

 En kuitenkaan ole saanut mitään pestiä jostakin Siperiasta – en edes lähempää. Toki kesällä 2014 viettänen aikaa venäläisten ystävieni seurassa Mustalla merellä ja Moskovassa niin kuin viime vuonnakin. Muutamat hääjuhlat ovat siellä tiedossa, ja varmasti kaikkea kivaa, mikä ei ole mediaa ja julkisuutta varten merkittävää. Pienimuotoinen elämä on ihan sopiva osa minulle nykyään.

Lilli Markkasen kysymyksen virittämänä kerrattakoon, että olen ollut työtön jo yli kolme vuotta eikä edes näkö- tai huhupiirissä ole minkään työpaikan avautuminen minulle. Siksi minulla ei tietysti ole mitään asiaa, varaa tai edellytyksiä Suomen mediassa näkyvyyteen. Elämäni ei ole sen varassa, monta sekuntia olisin Suomen mediassa, vaan sen varassa, että riittääkö tänä päivänä rahani ruokaan. 

Ongelmani ovat kokonaan toisenlaiset kuin ”Venäjä-uhkaa” toitottavalla Suomen medialla.

Jos nyt kuitenkin Lilli Markkanen tai muut huolestuneet ihmiset tahtoisivat työllistää yhden suomalaisen putinistin, niin tässä on minun CV työpaikkapohdintoja varten.

* * * 

Curriculum Vitae

	Juha Molari, huhtikuussa 2013 Venäjän valtiollisen televisiokanavan haastattelussa

 

Juha Molari

Synnyin Savonlinna 28.3.1964, koti Helsingissä.

GSM +358 40 684 1172;

Neljä lasta: 24 v, 20 v, 11 v ja 4 vuotta

vanhat reippaat lapset

Kielitaito: suomi, venäjä, englanti, ruotsi,

saksa, kreikka, heprea

Erityisosaaminen

(1)   Henkilöstöhallinto (ml. palkitseminen,

konsultointi, muutosjohtaminen ja project

portfolio management

(2)   Informaatioteknologia (ml. ERP)

(3)   Psykohistoria (tohtorin tutkinto)

(4)   Markkinointiviestintä ja erilaiset analyysitehtävät

Aikaansaannokset

(1)   Yli puolisen tuhatta julkaistua artikkeliani liiketaloudesta ja kuluttajakäyttäymisestä, informaatioteknologiasta ja kansainvälisistä suhteista Venäjällä julkaistuissa ja jaetuissa eri medioissa sekä samanaikaisesti Venäjällä jaettavan suomalaisen sanomalehden toiminnan organisointi AMK-työharjoitteluna v. 2003–2004.

(2)   Yli puolisen tuhatta venäläistä mediaa (televisio, radio, sanomalehti) julkaissut uutisia ja katsauksia minun nimeeni liittyen: http://juhamolari.blogspot.fi/2010/01/blog-post_23.html

(3)   Juudas Iskariotin evankeliumin suomennos, Q-evankeliumin rekonstruktio kreikan kielestä.

(4)   Yli 1000 kastetta, lähes 1000 rippikoululaista, yli 500 hautajaiset, yli 100 vihkimiset ja yli 20 vuotta pappisvirassa evankelisluterilaisessa kirkossa (en kuulu enää luterilaiseen kirkkoon; olen Venäjän ortodoksisen kirkon jäsen).

(5)   Teologian tohtorin tutkinto Helsingin yliopistossa: tukiaineopinnot historialliskielitieteellisessä tiedekunnassa, väitöskirja psykohistorian alalta. ”Tutkimuksessa viitattu sekundaarikirjallisuus on sekin laajuudessaan aivan omaa luokkaansa mihin tahansa normaaliin väitöskirjaan verrattuna: kirjallisuusluettelo kattaa 150 sivua ja ainakin kaksi ja puoli tuhatta teosta ja artikkelia! Kirjallisuutta on myös käytetty tehokkaasti” (K. Syreeni, professori, v. ).

(6)   Helian ammattikorkeakoulussa BBA-tutkinto ”maisterin laajuudessa” liiketaloudesta, vaihto-opintovuosi Pietarin valtiollisessa finanssi- ja ekonomiyliopistossa ja IT-tradenomin opintoja Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa.

(7)   Suomen mestaruuspronssimitali 4 x 400 m juoksussa 35 vuotta vanhojen miesten sarjassa v. 2000. Lisäksi olen valmentanut 3 nuorta tai nuorta aikuista kilpajuoksijaa.

Työ ja toimeliaisuus

Keväällä 2013 ”Hallitus ja liike-elämä” –hankkeessa satunnainen ystävyyteen perustuva vierailijaluento Venäjän akatemiassa presidentin administraation  palvelua varten (СЗАГС).  Tuon luentotapahtuman tunnetuimpia nimiä olivat Pietarin valtiollisen finanssi- ja ekonomiyliopiston kansantaloustieteen professori ja Moskovan valtiollisen Lomonosovin yliopiston taloustieteen professori. Tutkimusjulkaisu ilmestyy syksyllä 2014.  

Muutamia satunnaisia vapaaehtoisia artikkeleita ja lausuntoja yksittäisten poikkeustapausten johdosta Venäjän Federaation virallisessa viikkolehdessä Rossiiskie Vesti («Российские Вести», http://rosvesty.ru/) syksystä 2011 alkaen. Eräs sellainen artikkeli käsitteli esim. Helsingin eduskunnassa järjestettyä ”Särkyneet peilit” –mediaseminaaria, jonne minua ei päästetty sisälle Rossiiskie Vestin komentokirjeestä huolimatta.

Vuosina 2012–2013 satunnaisesti Verkkomedian kääntänyt vapaaehtoisena Verkkomedialle

(http://www.verkkomedia.org/) venäjästä suomeksi Venäjän hallituksen toisen virallisen lehden Rossiiskaya Gazetan (http://www.rg.ru/) pyynnöstä muutamia artikkeleita.

Kirjoitin muutamia englanninkielisiä blogijuttuja Venäjän valtiolliselle kanavalle Russia Today (http://rt.com/) erityisesti kesäkuu 2011–maaliskuu 2012. Lisäksi annoin joitakin haastatteluja. RT:n blogikirjoittajia oli alle 10, tunnetuimpia nimiä olivat Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ja Euroopan neuvoston Venäjä-edustaja, Venäjän nykyinen varapääministeri Dmitri Rogozin.

2010–2012 pitänyt muutamia taloustieteen luentoja taloustieteen ja tullilaitoksen jatko-opiskelijoille sekä osallistunut tutkimuksen laadintaan ”Venäjän akatemiassa presidentin administraatiota varten” (Pietari; СЗАГС http://www.szags.ru/)

Seurakuntapastori Malmin seurakunta 2004–2008; Kirkkoherra Pohjan seurakunta helmikuu 2008–huhtikuu 2011 (kokonaisvaltainen johto, kokousten johto ja virallisten pöytäkirjojen teko, vaalien toimittaminen, rippikoulut, kirkolliset toimitukset, talous [budjetointi, alv-tilitykset, talous- ja toimintasuunnitelma])

13.2.2007 ym. annoin ikäihmisille Lasipalatsissa Helsingin kaupungin kirjastossa opetusta tietokoneen ja internetin käytöstä.

Venäjän kauppatie –lehden (http://www.kauppatie.com/) edustaja Pietarissa, tutkija ja taloustoimittaja 2003-2004; toukokuusta 2004 alkaen Suomesta käsin kevääseen 2011 saakka (olin sopimassa helsinkiläisten työtovereiden seurassa pietarilaiset messujärjestelyt, jakeluverkoston Venäjällä ja sidosryhmäsuhteet Pietarissa, kirjoitin useamman sataa talouselämän artikkelia, osallistuin konferensseihin sekä Pietarissa työntekijöiden ohjaukseen ja palkkaukseen)

Pietarissa elektroniikkayrityksen varastonhoidon tehtäviä 2003 keväällä (3 kuukautta): suunnittelin elektroniikkayrityksen varastonkiertoa ja –valvontaa, kehitin messusuhteita ja palkitsemisjärjestelmää.

Huoltamotyöntekijä Shell Myllypuro 1998–2002 (asiakaspalvelu, veikkaus, kassa, siivous, leivonta, tavaroiden vastaanotto yms. kokoaikainen työ; nämä 4 ½ vuotta tein pääsääntöisesti yövuoroja, 5-7 vuoroa viikossa. Yövuoroissa hoidin huoltoasemaa yksin ilman työtoveria, mutta tein myös päivävuoroja, kun työtoverit olivat sairaana tms.)

Seurakuntapastori Malmin seurakunta 1989–2001 (sielunhoito ja päivystys, kirkolliset toimitukset ja jumalanpalvelukset, rippileirit, ilmoitusten ja mainosten teko, tein toimintakauden ohjelmat, lähetyspastorina budjetoin menot ja tulot sekä laadin toimintasuunnitelmat)

Luentotehtäviä eri instituuteissa, erityisesti Suomen teologinen instituutti, opistoissa ja järjestöissä eri puolella Suomea lähinnä klassisesta kulttuurista (kreikkalainen, latinalainen ja seemiläinen kulttuuri), uudistuneesta messusta sekä hermeneutiikasta.

Varusmies Lappeenranta 1983 ja varusmiespastori Haminassa 1984 (hartaudet, opetus, yksityiskeskustelut, konserttien järjestäminen ja niistä sopiminen varuskunnan päällikön kanssa), varusmiesrippikoulun järjestäminen ja pitäminen, käynnit pidätettyjen luona); kesäteologi useissa eri seurakunnissa 1985–88 (Säämingin srk; Virtasalmen srk; Lammin srk). 

Metsuri, Savonlinna (yht. n. 18 kk, 1983,1984, 1985, 1987)

Lisäksi olen toiminut ravintola-apulaisena (tiskaaja, salaatin laittaja)

Koulutus

Kirkollisia moninaisia muutosjohtamisen ja johtamisen laajoja opintokokonaisuuksia, kukin 15–30 opintopisteen kokonaisuuksia, 2006–2011. Seurakuntatyön johtamisen tutkinto, Pastoraalitutkinto.

IT-tradenomin opintoja Haaga-Helian AMK:ssa (Haaga-Helia University of Applied Sciences) 2006–2009 (n. 150 opintopistettä; tutkielmana oli ERP-järjestelmän menestystekijät Venäjän markkinoilla; myös systeemityön ja projektiosaamisen opintokokonaisuudet)

Teologian tohtori (väitöskirjan viitekehys psykohistoria), Helsingin yliopisto 2009.

Pietarin valtiollinen finanssi- ja ekonomiyliopisto (syyskuu 2003 – toukokuu 2004).

Liiketalouden tradenomin tutkinto (Bachelor of Business Administration) Helian AMK 2004 (177,50 opintoviikkoa; 319,5 opintopistettä); opinnäytetyö suomalaisen erään huonekalutehtaan kilpailustrategisesta tilanteesta ja markkinointiviestinnästä Pietarissa. Suoritin mm. johtamiseen ja markkinointiviestintään liittyvät opintokokonaisuudet sekä erityisen menestyksellisesti logistiikan opinnot.

Israelissa 1991 matkanjohtajan kurssi (Raamattumatkat, Israel)

Teologian maisteri 1989 (180 opintoviikkoa, kirkkojen ja yhteiskunnan teologisiin tehtäviin valmistava koulutusohjelma, Helsingin yliopisto)

Ylioppilaaksi Talvisalon lukiossa Savonlinna 1983, C-valmentajakurssi yleisurheilu

Varusmiespastorikurssi Santahaminassa v. 1983–1984 (Suomen puolustusvoimat).

Eviran ”hygieniapassi”, todistus elintarvikehygieenisestä perusosaamisesta.

IT-osaaminen

Olen suorittanut yli 150 opintopistettä (noin 65 %) informaatioteknologian tradenomin opinnoista Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Suurimmat suoritetut opintokokonaisuudet ovat systeemityön 12 opintopisteen ja tietotekniikan selvityshankkeen 15 opintopisteen jaksot. Molemmista sain täydet arvosanat (5). Edellisessä tutkin, miten IT-project portfolio management voi onnistua. Jälkimmäisessä tutkin ruotsalaiselle pörssiyhtiölle IBS:lle ERP-järjestelmien tehokkuuteen vaikuttaneita kontingensseja venäläisessä liiketoimintaympäristössä (http://personal.inet.fi/business/molari/Selvitys.pdf).

Lisäksi IT-työvälineistä mainittakoon: hyvin suoritetut 3 DS Max 8 ohjelmointityökalujen (kolmiulotteisten animaatioiden ja kuvien luominen) opinnot, Java-ohjelmointi, pystyn itse määrittelemään XML:n kielioppeja, HTML:n ja CSS:n perusteellinen tuntemus, tunnen verkon tärkeimmät analysaattorit (esim. Etheral). JSP, PHP, Visual Basic ohjelmointi sekä muut VB:n toimintaidealle perustuvat ohjelmointikielet, SQL tietokantasuunnittelu ja –sovellutukset, relaatiot, transaktiot, normalisointi ja toteutus, Microsoft Office tuoteperheen hallinta erinomainen( mm. word, excell, powerpoint, access). Lisäksi Officen korvaajina olen käyttänyt mm. OpenOffice.orgi:ia ja Word Perfectin tuotteita ym. Selaimista tunnen erinomaisesti Internet Exploerin, Operan, Cromen ja Mozilla Firefoxin. Aktiivisesti käytän opintojeni jälkeen myös näitä tuotteita: Flash, Photoshop CS, Drupal, InDesign, html ja html-suunnittelun työvälineistä esim. Macromedia Dreamweaver. Hallitsen luonnollisesti myös tavanomaiset resurssihallinnan ja taloushallinnan ohjelmat, kuten Labora, Innofactorin Prime, Bas Ware, Lotus Notes, Merex, Flexim, Wintime, Maestro, Personec.

Kielitaito

Kodissani puhutaan suomea, venäjää ja englantia, lisäksi olen opiskellut myös mm. ruotsia, saksaa, kreikkaa (tohtorin tukiaineopinnot historialliskielitieteellinen tdk. Helsingin yliopisto), latinaa ja hepreaa (vanhaa ja nykyhepreaa).

Ruotsi oli kokouskieli Raaseporissa, olen vihkinyt, haudannut ja kastanut ruotsin kielellä. Olen kirjoittanut kaksi kirja-arvostelua ruotsalaiseen sanomalehteen. Ruotsin kielellä olen suorittanut videoituja liikeneuvotteluja liiketalouden AMK-opinnoissa Heliassa. Englanti oli kokouskieli ja uutiskieli Russia Today -mediassa. Englannin kielessä sain helmikuussa 2007 Haaga-Helian AMK:ssa englanninkielen kurssista arvosanaksi 5 (asteikko 1-5).

Venäjä on erinomainen kotikieli, jonka hyväksi olen suorittanut opintoja ja jonka avulla olen antanut useita televisiohaastatteluja Venäjälle. Nuorimman lapseni kanssa puhun toistaiseksi lähinnä venäjää, vaikka opetan hänelle myös suomen sanoja.

Olen opiskellut saksaa peruskoulun 7 luokalta lukion kolmannelle saakka. Myös kirjoitin ylioppilaskirjoituksessa saksan ja suoritin yliopistossa saksankielisiä teoksia tenteissä. Kreikkaa olen suorittanut tohtoriopintoja varten useita kymmeniä opintoviikkoa teologisessa tiedekunnassa ja historialliskielitieteellisessä tiedekunnassa: viimeisimmästä opintosuorituksesta sain täydet arvosanat (5) kreikan kielioppikurssilla Platonin teoksesta Sokrateen apologia.

Harrastukset

Euraasian kansanrintaman jäsen Suomesta.

Kestävyysjuoksu ja kuntosali (muutaman kerran viikossa), v. 2000 miesten 35 v. Suomen mestaruuspronssia 4 x 400 m juoksussa, nuorempana useita piirinmestaruusmitaleita juoksussa ja hiihdossa. Kesällä 2014 tavoitteena voittaa Suomen mestaruus ikämiehissä Helsingin Jyryn joukkueessa 4 x 400 m ja 4 x 1500 m. 

Tärkeämpää kuin oma harrastuneisuuteni on nykyään tukea  poikaani, joka pelaa jalkapalloa ja käy kilpauintivalmennuksessa sekä harrastaa kreikkalaisroomalaista painia ja juoksee kilpaa. En ainoastaan kuljeta, vaan myös itse pelaan, juoksen tai hiihdän poikani kanssa joka päivä erilaisissa urheiluharjoituksissa.

Helsingin opiskelijalähetyksen (HOL) hallituksen jäsen 1985–1989; Israelissa matkanjohtajakurssi v. 1991; Suomen teologisen instituutin hallituksen jäsen v. 1998–2002. Perusta –lehden toimituskunnan jäsen v. 1989-2002.  HOL:n hallituksen jäsenenä vastuulleni kuului järjestää Helsingissä uusille opiskelijoille suunnattuja konsertteja ja joitakin elokuvanäytäntöjä elokuvateatteriin.

Täysin savuton ja raitis mies.

Julkaisutoiminta

Kirjan  ”Euraasian Unioni – oikeassa paikassa oikeaan aikaan” (125 sivua) julkaiseminen keskeytynyt toistaiseksi rahoituksen puuttuessa (teoksella on kylläkin isbn-numero); Venäjän hallituksen virallinen lehti Rossiiskie Vesti on julkaissut ko. aiheesta artikkelini, joka on myös luettu  Euraasian Unionin kansanrintaman konferenssissa Moskovassa. Lisäksi keväällä 2014 ilmestynee СЗАГС:n tutkimusjulkaisussa maisteriopintojen uudistamista käsittelevä analyysini (pidin keväällä 2013 Venäjän akatemiassa esitelmän R&D-toiminnasta liiketalousopinnoissa).

Pietarissa julkaistu Venäjän presidentin alaisessa akatemiassa kirjoitukseni PK-yritysten menestystekijöistä World Bankin tietojen valossa: Государство и бизнес. Вопросы теории и практики: моделирование, менеджмент, финансы. СЗАГС: Санкт-Петербург 2011 (ISBN 978-5-89781-364-3). Lisäksi kirjoittaja useammassa teoksessa, esimerkiksi Syntyjä syviä -teoksessa, kahdessa STI:n vuosikirjassa ja Veli-Matti Hynnisen toimittamassa kirjassa, ym.

Vajaa tuhat teologian, liiketalouden, markkinointiviestinnän ja muita kansainvälisiä ilmiöitä käsitteleviä

julkaistuja sanomalehtiartikkelia tai televisio/radiojuttua suomeksi, venäjäksi ja englanniksi sekä joitakin kirjajulkaisuja. Tärkeimmät julkaisutahot ovat Venäjän kauppatie –lehti, Oy Aluekehitys RD, Suomen ulkopoliittinen instituutti, Presso-lehti, Venäjän suurlähetystö Suomessa, Mainostaja-lehti, Venäjän hallituksen viralliset mediat (Rossiiskaja Gazeta, Rossiiskie Vesti, Russia Today). Useat liiketalouden tradenomit ja maisterit ovat haastatelleet minua opinnäytetyöhönsä ”Venäjän kaupan asiantuntijana”; nyt monet noista opinnäytetyön tekijöistä ovat korkeissa asemissa Suomen suurlähetystössä Moskovassa ja Pietarissa tai muissa asiantuntijatehtävissä.  

Writer:

 Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.

GSM+358 40 684 1172

Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html

Ihan ihmeelliset ”putinistit” nähtävissä Ylellä Venäjä-illassa tiistaina!

Iltasanomien toimittaja Arja Paananen ei ole paranoidinen, kun hän on tämän päivän Iltasanomissa löytänyt huutomerkkien ja lööppien kanssa ihmeen: Bäckman ei ole ainoa, vaan eräät muutkin suomalaiset tukevat Putinia! Niin Iltasanomat kertoivat 14.4.2014. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288677252260.html

Tiistaina 15.4.2014 Ylellä nähtävä A2 Venäjä-ilta antaa Paanasen mukaan ”katsojille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua lukuisiin suomalaisiin, jotka kannattavat ja jopa ihannoivat presidentti Vladimir Putinia”. Paanasen tiedossa ei ole, että Johan Bäckmanin seurue järjestää Venäjä-illan jälkeen koko Suomen kiertueen, jossa nämä tanssivat ripaskaa ja laulavat kalinkaa.  Sitten koko Suomi saa ihmetellä näitä suomalaisia, jotka ihailevat presidentti Vladimir Putinia. Nähtävyytenä BB-talon julkkis vetoaa myös nuoriin naisiin.

Tänään minä kohtasin ihan oikean paranoidisen ihmisen. Poikani on kärsinyt jalkaterään sattuneesta potkusta, minkä tähden tänään hän ei mennyt futistreeneihin, vaan teimme lihasvoimaharjoitukset kotona ja sitten hän lähti Itäkeskuksen uimahalliin uintitreeneihin. Uinti sallii jalkaterän tervehtymisen paremmin kuin jalkapalloilu. Mutta huomenna olemme jo futiskentällä verryttelemässä jalkapallon kanssa. Joka tapauksessa siinä olin noutamassa Itäkeskuksen uimahallissa poikaani, joka istui juomassa jotain hallin kahviossa. Minä istuin toisella puolella ja katsoin poikaani. Vähän ajan kuluttua kaksi tai kolme metriä poikani takaa hypähti ylös äkäinen monikulttuurinen rikkaus, jota ei Suomessa saa kutsua neekeriksi. Tuo mies oli todella roteva ja iso mies. Hän pauhasi kovalla äänellä englanniksi, että olisin joku KGB-agentti, joka vahtii ja kyttää häntä. Minä en noussut ylös penkiltäni, vaan vastasin englanniksi, että ”oletko sinä paranoidinen? Syö pillerisi, syö lääkkeesi ja rentoudu?” Minun piti vastata tuo kehotus syödä lääkkeet useamman kerran, kunnes hän istuutui alas – nyt selkä meitä kohti. Vähän ajan kuluttua hänen kavereitaan tuli lisää miehen pöydän luo ja nämä kaikki katselivat ihmeissään minua, kun mies selitti heille, että ”KGB-agentti kyttää häntä Itäkeskuksen uimahallissa”.

Olen kohdannut kaksi kertaa aiemmin paranoidisen ihmisen. Useampi vuosi sitten Pietarissa menin erääseen baariin välipalalle ja tilasin coca colaa, mikä ei virittänyt Venäjällä kenenkään epäilyä, että olisin amerikkalainen agentti. Sitä vastoin – ilmeisemmin joku Aleksei Navalnyin kannattaja – yllättäen hyppäsi kauempaa baaria ylös ja alkoi riehua, että minä olisin vakooja, joka tuli häntä häiritsemään. Baarin järjestysmies ohjasi tuon paranoidisen miehen ulos, jotta sain syödä rauhassa.

Sitten olen tavannut paranoidisen ryhmäkunnan, kun kohtasin Mikael Storsjön seurueen, joka toimittaa paranoidisia juttua Kavkaz Center –sivustolle. Niitä juttuja en halua enää tarkemmin kerrata, mutta aina on ollut hyvä neuvo, että vainoharhaiselle on syytä antaa muistutus syödä lääkkeet paremmin.

Tästä polku vain kapenee, mutta tätä metsäpolkua
poliisi ajeli autolla perässäni, kun kävin
juoksulenkillä.

Tietysti yksittäiset sattumat saattavat ihan tavallisessa terveessä kansalaisessakin herättää ihmetystä ja moninaisia pohdintoja, vaikka ne eivät mitenkään liittyisi häneen itseensä. Muistan sen ajan, kun aloitin kesällä 2011 kirjoittaa presidentti Dmitri Medvedevin ja Dmitri Rogozinin sekä muutaman muun rinnalla RT-kanavan blogia. Tietysti tunsin, että olisin hyvässä seurassa, kun niitä blogien kirjoittajia ei ollut kovin monia!  Sitten kävi heti sen jälkeen Vesalan metsässä juoksulenkillä outo tilanne, kun juoksin ylös ja alas erästä mäkeä juoksukunnon parantamiseksi. Nimittäin suomalainen poliisiauto eksyi minun perässäni tuolle vaikeasti kuljettavalle metsäpolulle. Tai itse asiassa se tuli minua kohti jonkin aikaa minun perässäni, kun yllättäen käännyin takaisin alas mäkeä juostakseni sen mäen uudemman kerran ylös. Mietin, että olenko minä niin tärkeä, kun poliisi ajaa perässäni metsäpoluillakin. Mutta sitten minä ymmärsin maltillisesti, että kaikki ei suinkaan minuun liity.

Pitkäaikaistyöttömänä itähelsinkiläisenä proletaarina minulla on erityisesti tänään ilo ja kunnia kertoa, että olen tavannut ja kohdannut - ainakin joskus - nämä kaikki  erityisen ihmeelliset ”putinistit” jo ennen kuin Suomen kansa saa tiistaina 15.4.2014 mahdollisuuden tutustua heihin ja tietää sellaisista nähtävyyksistä. Ainoastaan BB-talosta julkkiseksi noussut Antti Kurhinen on minulle ihan tuntematon nimi.

Arja Paananen esittelee jutussaan ”Putinia kannattavan lakimiehen” Jon Hellevigin. Hänestä olen jo melkein kymmenen vuotta sitten tehnyt lehtijutun. Muistan silloin tavanneeni hänet Lappeenrannassa, jossa haastattelin häntä. Senkin jälkeen olen vaihtanut ainakin puhelimessa tai sähköpostissa muutaman ajatuksen hänen kanssaan.

Koen melkein etuoikeutetuksi syrjäytyneestä pitkäaikaistyöttömyydestäni huolimatta, että olen kohdannut myös pari kertaa Arja Paanasen esittelemän toisen henkilön: Evgenia Hildén-Järvenperän, ”Putinia kannattavan demarin”, kuten Paananen määrittää.  Siinä yhteydessä Paananen muistaa jopa mainita ”ex-pappi Juha Molarin”, joka olisi joskus vuonna 2011 puhunut jossain tilaisuudessa Moskovassa, jossa Evgenia olisi tulkannut häntä. Proletaari on melkein olemassa, kun Paananen mainitsee hänet nimeltä Iltasanomien jutussa – vaikka ei sen tarkemmin ryhdy esittelemään.

Sami Hyrskylahden olen myös tavannut kerran Pietarissa, ja muutamia kertoja Facebookissa käynyt depaattia hänen kanssaan, koska kirkollisissa asioissa ajattelen melkoisesti eri tavalla kuin hän, myös erotiikan asioissa olen patakonservatiivi ortodoksikristitty.

On se vaan huikean ihmeellistä, että minä olen saanut pienen mahdollisuuden tutustua jopa etukäteen näihin salaperäisiin nähtävyyksiin: suomalaisiin putinisteihin, joita Arja Paananen ja Iltasanomat esittelevät Suomen kansalle huutomerkkien kanssa. En voi tietenkään kerskua sellaisella perusteellisella tuntemuksella, joka Paanasella on mahdollisesti tutkimustensa avulla, mutta silti minäkin olen jotain kokenut ja nähnyt. Jos lasken oikein, niin olen muutaman kerran tavannut kasvotusten myös itsensä kohudosentti Johan Bäckmanin. Niin pieni Suomi on! Ja niin ihmeellinen on elämä!

Minä itse en ole putinisti. Suhtaudun Vladimir Putiniin niin kriittisesti ja yhdenveroisesti rakastaen kuin kaikkiin lähimmäisiini.

Arja Paananen käytti suurenomaisesti energiaa tutkien näitä ihmeellisiä suomalaisia, jotka kunnioittavat edelleen Vladimir Putinia.  Odotan suurella mielenkiinnolla niiden perin kummallisten suomalaisten esittelyä, jotka tahtovat ”natottaa” Suomen, vaikka mikään ei pakottaisi Suomea luopumaan itsenäisyydestään sotilasliiton hyväksi. Eikä mikään pakottaisi meitä russofobiaan - ei edes kremlfobiaan. Niiden perin kummallisten suomalaisten tähden tarvitaan todella paljon pohdintaa, mitä kriittinen journalismi voisi auttaa: toimivatko nuo perin kummalliset suomalaiset ihan vilpittömästi omasta tahdostaan isänmaamme vahingoksi vai toimivatko he rahoittajansa lähettiläinä. Sitä selitystä Arja Paananen ei ole vielä julkaissut, kun nyt aluksi keskittyi ihmeellisiin ”putinisteihin”. Suomi on niin pieni maa, että noiden perin kummallisten ”natottajien” elämäntapahtumien yksityiskohdat kulkeutuvat yllättävän nopeasti itse kunkin silmiin ja korviin, joten tietysti tyyppien käytöksestä ja rahoittajista on muodostunut minulle  tietty henkilökohtainen käsitys.

Writer:

 Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.

GSM+358 40 684 1172

Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html

Nöyrin kysymykseni Aleksanteri-listalle: Miksi Suomessa vaietaan Ukrainan vallankaappaajien teoista ja eetoksesta?

Lähetin tämän kysymyksen Aleksanteri-listalle 2. maaliskuuta 2014 kello 20.24, kun siellä oli käyty monenlaista muuta keskustelua Ukrainan tilanteesta.

* * * *

Suuresti arvostamani pankkimaailman ja kansantalouksien asiantuntija Pekka Sutela sekä mies, jota vähemmän olen sympatiseerannut julkisesti, ovat käyneet  tällä listalla seikkaperäistä pohdintaa Janukovytshin perheestä ja perheen varoista sekä valitettavasti vähemmässä määrin Ukrainan nykyhallinnon legitimiteetistä, johon kaiketi itse keskustelu olisi voinut keskittyä. En ole koskaan käynyt minkään valtion presidenttien linnoissa ja huviloissa, joten en niiden arvoa ryhdy spekuloimaan tässä – etenkin kun monet linnat ovat valtiollista omaisuutta. Ehkä kymmenen kertaa suuremman kansan presidentin huvilat voisivat olla edes melkein yhtä arvokkaita kuin suomalaisen virkaveljensä virka-asunnot ja virkahuvilat. Myönnän nöyrästi, että itse tuo keskustelu voi kiehtoa meikäläisiä köyhiä miehiä: minä työtön mies niin kuin julkisuuteen ja poliisiviranomaisille saattamien tietojensa mukaan ainakin joitakin vuosia sitten minuakin huomattavasti köyhempi Mikael Storsjö olemme varmasti kiinnostuneita toisten kukkaroiden rahoista ja noiden rahojen lähteistä. Siitä huolimatta kohdistan erityisen huomion ihan toiseen seikkaan, suomeksi melkein täysin vaiettuun tosiasiaan Ukrainan vallankaappauksesta. Ainakin suosittelen arvioitavaksi seuraavia paria artikkelia.

Suomen ulkoministeriön, Erkki Tuomiojan ja erilaisten itseään ihmisoikeusaktivisteiksi kutsuvien tahojen (ml. Mikael Storsjö) hiljainen tai avoin tuki Ukrainan vallankaappaukselle on vähintäänkin hämmentävä seuraavien artikkeleiden valossa. Miksi tuosta tuesta ei ole keskusteltu äänekkäästi ns. ihmisoikeusaktivisteiksi esittäytyvien suurten mediasuhteitten avulla Suomessa? Seuraavissa artikkeleissa kerrotaan Ukrainan johtavasta puolueesta, Svoboda (Vapaus). Puolueen lähemmän tarkastelun jälkeen sitä voidaan kutsua vähintäänkin ”äärioikeistoksi”, ehkä paremmin myös ”fasistiseksi” tai ”neo-natsistiseksi”. Artikkeleista käy ilmi puolueen natsistinen eetos ja toiminta.

Vallankaappauksen jälkeen Svoboda on johtava puolue, vaikka viime vaaleissa se sai vain 10,5 % äänistä. Sillä on suoraan ¼ hallituspaikoista, ja toisen natsiryhmän Pravii Sektorin avulla se valvoo myös toiset ¼ (ns. Maidan aktivistit hallituksessa). Lisäksi sillä on veto-oikeus loppuun ½ ministereistä. Taktisista syistä natsiryhmä ei tahtonut ottaa pääministerin paikkaa, sillä läntisille koordinaattoreille oli parempaa nykyinen menettely. Natseilla on hallussa mm. Turvallisuus- ja Puolustusministeriöt sekä valtion Pääsyyttäjän virka.

Miksi Erkki Tuomioja niin kuin Lännen eliitti ja propagandakoneisto (ns. lehdistö) ja Aleksanteri-listan oppineet analyytikot (ml. länsimaiset ”ihmisoikeusaktivistit”) eivät ole juurikaan tuominneet Ukrainan uutta natsi-hallitusta, vaan päinvastoin puolustavat sitä kynsin hampain? Mikä on tuollaisen hallituksen legitimiteetti?

En ole lainkaan havainnut kiinnostusta arvon keskustelijoissa ja suomalaisessa mediassa siihenkään, että Pravii Sektorista suoraan ja äänekkäästi pyydetään itse terroristi Doku Umarovia avuksi terroritekoineen Venäjää vastaan. En ole lainkaan juuri nähnyt uutisointia siitä, miten kommunistisen puolueen puoluetoimistoja on ryöstetty ja tärvelty hakaristein, miten synagogia on poltettu, miten venäläisiä turistibusseja matkustajineen on pahoinpidelty sairaalakuntoon jne. ”oikeistosektorin” nimissä. Noita hiljaa unohdettuja julmia tekoja on pitkä lista.

http://www.ibtimes.com/euromaidan-dark-shadows-far-right-ukraine-protests-1556654

http://www.globalresearch.ca/ukraine-transition-government-neo-nazis-in-control-of-armed-forces-national-security-economy-justice-and-education/5371539

Suomessa on uutisoitu kyllä siitä onnesta, että Suomessa on ainakin toistaiseksi ”erilainen venäläisvähemmistö”, joka on ”pieni, rauhallinen ja kohtalaisen hyvin integroitunut yhteiskuntaan”. Joku saattaisi saada Iltalehden jutusta ja Jussi Niinistön haastattelusta (väärän tai tarkoituksellisen) russofobisen mielikuvan, että venäläiset olisivat jotenkin se väkivaltainen vaarallinen väestönosa Krimillä ja Ukrainassa, vaikka Krimin tilanne on väkivallattoman rauhallinen mutta toki jännittynyt. 

Kirjoittaja:

 Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.

GSM+358 40 684 1172

Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html

Patriarkka Kirill toivottaa arkkipiispa Kari Mäkiselle joulurauhaa ja kutsuu kirkkoja moraalisesta kriisistä totuudellisuuteen

Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill on 25.12.2013 onnitellut lukuisia kirkkoja, joissa vietetään joulua gregoriaanisen kalenterin mukaan.[9][10] Patriarkka Kirill rukoilee ja toivoo näille kristityille joulun valoa ja iloa. Kirill lähetti joulutervehdyksensä myös erityisesti mainiten Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispalle Kari Mäkiselle. ”Vapahtajan tulo maailmaan avasi historiassa uuden aikakauden, koska ihmisille paljastui sanomaton Jumalan armo: ’Kansa, joka asui pimeydessä, näki suuren valon. Niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, loisti kirkkaus’ (Matt. 4:16).[9][10] Patriarkka Kirill muistuttaa joulutervehdyksessä ”poliittisista ja taloudellisista mullistuksista, joiden aikana moderni ihmiskunta on kokenut myös syvällisen moraalisen kriisin. Siksi kirkon on kehotettava ihmisiä seuraamaan Kristusta, joka on ’tie ja totuus ja elämä’ ”(Joh. 14:6).[9][10]

Klassisessa ja ortodoksisessa teologiassa ”kuoleman varjon maa” ja kansan ”pimeys” on aina viitannut henkiseen ja moraaliseen syvälliseen kriisiin, johon kirkkojen, kirkon paimenten ja kristittyjen ei tule mukautua, vaan johon on Kristuksen valon annettava loistaa: Kirkolla on erityinen ilmoitus, jota epäuskoisella maailmalla ei ole. 

Sellainen haaste on kristityillä ympäri maailmaa, ei vähiten arkkipiispa Kari Mäkisen evankelisluterilaisella kirkolla, jonka tietyt teologiset ja eettiset linjanvedot ovat syleilleet enemmän kristinuskosta etääntynyttä modernia ihmiskuntaa kuin rakentaneet yhteyttä apostoliseen kirkkoon ja pyhien yhteisöön. Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill ei määrittele yksilöidysti modernin maailman syvällisen moraalisen kriisin tuntomerkkejä, jotka haastavat ja vaurioittavat kirkkojakin, mutta tunnetusti suomalainen evankelisluterilainen kansankirkko on seikkaillut kummallisissa teologisissa ratkaisuissaan homoseksuaalisuuden ja naispappeuden puolesta, mitkä suuri yleisökin tietää median paineesta, mutta myös Raamattu-teologia, sovitusoppi, opetus laista ja evankeliumista, synnistä ja armosta ovat etääntyneet kauas niin luterilaisen uskonpuhdistuksen kuin apostolisen kirkon yhteisestä perinnöstä.

Venäjän ortodoksinen kirkko juhlii Jeesuksen syntymää 7. tammikuuta. Tuo juhla ei ole kaupallinen. Kristillisessä kirkossa on 200-luvulta alkaen muistettu Kristuksen syntymää loppiaisena, 6.-7. tammikuuta: noin vuonna 200 Klemens Aleksandrialainen mainitsee tämän käytännön.  Juhlan yleistyminen 25. joulukuuta liittyy 300-luvulla koettuun kirkolliseen haluun syrjäyttää Rooman valtakunnassa suosittu pakanallinen kulttijuhla, jota vietettiin 25. joulukuuta.[8] Venäjän, Jerusalemin, Serbian ja Georgian ortodoksiset kirkot sekä eräät muut kirkkokunnat juhlivat joulua 25. joulukuuta juliaanisen kalenterin mukaan (”Vanhan tyylin mukaan”, joka vastaa 7. tammikuuta modernissa gregoriaanisessa kalenterissa). Konstantinopolin (ei aivan kokonaisuudessaan), Antiokian, Aleksandrian, Kyproksensa, Bulgarian, Romanian ja joidenkin muiden alueiden ortodoksiset kirkot juhlivat 25. joulukuuta uuden tyylin mukaan. Armenian kirkossa joulua vietetään 6. tammikuuta.[8]  Kristuksen syntymän juhlapäivän pyhittäminen tapahtui viimeistään 300-luvun puolivälissä tai aikaisemmin Rooman kirkossa. Nikeassa kirkko alkoi juhlia joulua 25. joulukuuta paavi Juliuksen aikana (337-352 jKr.).[2] Antiokiassa Pyhä Johannes Krystomos kirjoitti vuonna 386 jKr, että muutaman päivän kuluttua 25. joulukuuta vietetään joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa. Pyhän Hippolytuksen patsaassa oli Roomassa joulupäiväksi merkitty 25. joulukuuta. Roomassa joulua on vietetty 25. joulukuuta jo ennen vuotta 354 jKr. 25. joulukuuta oli myös Mithras-epäjumalan juhlapäivä, jota roomalaiset sotilaat levittivät kaikkialla Rooman valtakunnassa. Roomassa juhlittiin 17-23. joulukuuta myös Saturnaliaa pakanajumalien Saturnuksen ja Kronoksen kunniaksi.[2]

Taivas ja maa (Небо и земля)

http://www.youtube.com/watch?v=w-ddilDq3gU

Eräs varhaisimmista ikonografisista joulukuvista, Roomassa katakombeista löydetty kuva, jossa kapaloitu pikkulapsi makaa, neitsyt Marialla on antiikkinen asu. Profeetta Jesajan mukaisesti kuvassa on härkä ja aasi (Jes. 1:3), sillä härkä ja aasi tuntee omistajansa, mutta Israel ei tunne.

Venäjän katoliset ja protestantit ovat juhlineet tänäkin vuonna joulua 25. joulukuuta läntisen gregoriaanisen kalenterin mukaisesti. Venäjänkielinen Pravoslavie-sivusto kertoo Antiokian ja koko idän patriarkan Johannes X:n joulun sanomasta, jonka lausui arabian kielellä muistaen myös Syyrian, Libanonin, koko idän ja koko maailman vainottuja kristittyjä: ”Me uskovaiset ihmiset maan päällä olemme rauhan lähettiläitä, rakkauden lähettiläitä. Ja niin nousemme yhä alttarille”.[7] ”Betlehemin luola on meidän sydämemme, sielumme ja henkemme kuva, koska meidät niin kuin hänet on tehty nöyryyden merkiksi, vahvistumaan kärsivällisyydessä, antaen itsemme Jumalaiselle Vastasyntyneelle, jotta hän asuisi meissä ja valaisi elämämme”.[7] Johannes X korosti joulun sanomassaan useamman kerran, että uskovaisten tehtävä on toimia sanansaattajina maailmassa, ”osoittaa maailmalle rakkauden pulssi etäisemmälle naapurin naapurillekin, jotta he eivät hukkuisi laittomuuden äänten voimistuessa maailmassa”. ”Rauhan viesti ei ole antautumisen viesti, vaan meidän on kutsuttu korottamaan tärkeämpi ääni”.[7]

Joulun kirkko suostuu totuudessa nöyryytykseenkin tässä pimeässä maailmassa

Ortodoksinen teologian on aina tiennyt, että kirkkojen ja yksittäisten kristittyjen suostuminen mukautumiseen epäuskoisen maailman vaatimuksiin on vastoin ortodoksista joulun sanomaa: Kristus nimenomaisesti tuhosi ihmisvihaajan voiman siinä, että hän suostui altistui orjuuttaviin nöyryytyksiin ja kärsimyksiin menettämättä Jumalan kunniaa. Joulun kirkko tuntee kunnioittaen ja uskollisesti myös marttyyrien voiman epäuskoisten ihmisvihaajien maailmassa.

Moskovan patriarkaatin arkkimandriitta Matteus on määritellyt, että Kristuksen syntymän ydin on Kristuksen ilmestyminen lihassa. Varhaisimmassa kirkossa eivät kristityt keskittyneet sillä tavalla syntymäpäiviin eli menneisyyteen kuin pakanat juhlivat jumaliensa ja kuuluisten ihmisten syntymäpäiviä.[2] Kirkkohistoriasta kirjoittanut Eusebius kertoo Kirkkohistoria-teoksessaan kirjeestä Smyrnan kristityille ja Pyhän Polykarpoksen marttyyrikuolemasta (167 jKr), että kristityt juhlivat marttyyrikuoleman päivää iankaikkisen elämän syntymäpäivänä.[3] Arkkimandriitta muistuttaa ortodoksisesta teologiasta, että ”Kristuksen tuleminen lihaan tuhosi ihmisvihaajan voiman, palautti liiton enkelten kanssa ja avasi pääsyn pyhien joukkoon. Kiitos Kristuksen inkarnaation, koko ihmiskunnan kansojen toiveet ovat palautuneet todelliseen Jumalan palvontaan ja sitä kautta sovintoon”[2].

Jumalan Poika alentui inkarnaatiossa äärimmäiseen köyhyyteen ja nöyryyteen, kuten Pyhä Johannes Krysostomos sanoo: ”Kristus tiesi ettei nöyryytys voi vähentää mitään hänen kunniastaan, koska kunnia ei ole tullut lainaksi, se ei ole varkaudella hankittu, se ei ole vierasta tai epätavallista hänelle, vaan luonnostaan totta. Niin hän otti orjan muodon”[2]. Ottaessaan ”orjan muodon” Kaikkivaltias paransi paholaisten aiheuttamat syvimmät haavat ihmisiin: Jumalan Pojan kautta ihmisluonto nostetaan yli sen luonnollisen rajan ja tuodaan elämän porteille. Jouluevankeliumin sanat Luukkaan evankeliumista ”Kunnia Jumalalle ja maan päällä rauha ihmisille, joita Hän rakastaa” ilmentää enkelten lauluna jouluyönä ortodoksisen palvonnan ja teologian.

Kristus ei häpeä nöyryytettyjä ja riistettyjä seuraajiaan

Rovasti Alexander Shargunov on selittänyt hartaudessaan Matteuksen evankeliumin jouluevankeliumiin, että jouluilon syy on siinä, kun ”meidän Herramme syntyi tuhoamaan synnin j kuolemaan. - - Syntiset voivat riemuita, kun heitä kehotetaan ottamaan vastaan anteeksianto. Olkoon vaikka tunne siitä, että Jumala olisi jo heittänyt ulos epätoivoon, mutta heidät kutsutaan elämään”.[4] ”Suurimpien ja jaloimpien ihmisten toimet eivät voi pakottaa Jumalaa alas taivaasta, vaan voimme vain hyväksyä hänen armonsa, kun meille tarjotaan”.[4]   ”Itämaan tietäjät toivat Herralle lahjoja – kultaa, pyhää savua ja mirhamia, mutta he saivat paljon suurempia lahjoja itse Kristuksessa. He tulivat täyteen hänen totuuttansa, he oppivat rukoilemaan Häntä ja liittyivät hänen iankaikkiseen elämään. Me yritämme tuoda köyhyydessämme Herralle kaiken, mitä meillä on. Ja mikä tärkein – hyvän tahtomme, meidän tahtomme tehdä hyvää huolimatta saatanan yrityksistä turmella ja tuhota hänen tulemisensa meidän maailmamme.”[4]

Metropoliitta Antoni Suroshki (1970) liittää Jumalan ilmestymisen nöyryytetyssä Kristuksessa siihen, että Hänestä tuli yksi meistä eikä hän häpeä meitä: Hän ei tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan etsimään ja rakastamaan syntisiä. Edes meidän nöyryyttämisten ja riistämistemme jälkeen Hän ei häpeä meitä.[5]

Kirkko on kutsuttu muuttamaan maailmaa

Pappismunkki, filosofian tohtori Simeon kuvailee, että joulu on ihme, jota ei voi verrata mihinkään.[6] ”Kristuksen syntymämysteeri on aina innostanut ja tulee aina innoittamaan ihmiskuntaa. - - - Nykyään kaikki eivät ole valmiit myöntämään, että elämässämme olisi salaisuuksia, joita ihmismieli ei voi selittää. Mielestäni tällaiset salaisuudet rikastuttavat elämäämme ja auttavat kääntymään Jumalan puoleen. Me ortodokseina tunnustamme dogmin, että Neitsyt Maria oli neitsyt ennen Kristuksen syntymää ja pysyi neitseenä Kristuksen syntymän jälkeen”. Pappismunkki, filosofian tohtori Simeonin mukaan kristillinen joulu on korvannut pakanallisen festivaalin, kirkko on pyhittänyt ja muuttanut kansanperinnettä, tehnyt perinteeseen muutoksen ja käännökseen tiettyyn syvyyteen, sillä kirkko aina muuttaa maailmaa ympäristössään.[6]

Jouluna muistamme Kristuksen todellisuuden

Kristus ei ole pelkkä idea tai "henki". Joulu ei ole vain ajatus pienestä lapsesta ja rakkaudesta.

Kun kristittyjen vaino päättyi, kirkko halusi myös oppia kunnioittamaan maallisen elämän alkua.[2] Kristuksen syntymän muistaminen kehittyi merkittäväksi myös sen tähden, että harhaopit eivät tunnustaneet Kristuksen todellista kehollisuutta.[2] Pyhä Johannes Teologi kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään: ”Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa” (1 Joh. 4:2-3).

Klemens Aleksandrialaisen aikana joulun juhlalla oli enemmän teologista sisältöä kuin nykyään. Joulun juhla liitti yhteen Kristuksen syntymän ja kasteen Jordaniassa siitä syytä, että erän harhaopin mukaan Kristus olisi ollut Jumalan Poika vasta Jordanin kasteen jälkeen. Pyhän Johannes Krystostomoksen mukaan Vapahtajan kaste oli tärkeää ihmisten edessä, koska tästä hetkestä alkoi Jeesuksen julkinen toiminta.[2]

Hiljainen yö, pyhä yö Ночь тиха, ночь свята

 http://www.youtube.com/watch?v=r1Ue2qw0boQ

[1] РОЖДЕСТВО ХРИСТОВО http://www.pravoslavie.ru/put/28884.htm

[2] Архимандрит Матфей, преподаватель МДА

Журнал Московской Патриархии , № 1, 1985 г., ЭОРТОЛОГИЯ И БОГОСЛОВИЕ РОЖДЕСТВА ХРИСТОВА Журнал Московской Патриархии , № 1, 1985 г.  http://www.pravoslavie.ru/put/1989.htm

[3] Эортология и богословие Рождества Христова. Часть 2. http://www.pravoslavie.ru/put/1995.htm

[4] Протоиерей Александр Шаргунов 7.1.2008. Толкование Евангелия на каждый день года. Рождество Бога и Спаса нашего Иисуса Христа. http://www.pravoslavie.ru/put/3897.htm

[5] Митрополит Сурожский Антоний 1970. Слово в день Рождества Христова. http://www.pravoslavie.ru/put/1837.htm

[6 ] Иеромонах Симеон (Томачинский). Рождество – это чудо, которое нельзя сравнить ни с чем. http://www.pravoslavie.ru/smi/50878.htm

[7] Рождественское послание Патриарха Антиохийского и всего Востока Иоанна Х (Йазиджи). http://www.pravoslavie.ru/news/67017.htm?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter

[8] В более чем 100 странах мира христиане отмечают Рождество. 25.12.2013. http://kharkov-online.com/news/n246373.html

[9] Патриарх Кирилл поздравил глав инославных церквей, празднующих Рождество Христово по григорианскому календарю. 25.12.2013. http://www.pravmir.ru/patriarx-kirill-pozdravil-glav-inoslavnyx-cerkvej-prazdnuyushhix-rozhdestvo-xristovo-po-grigorianskomu-kalendaryu/

[10] Рождественское поздравление Святейшего Патриарха Кирилла главам инославных церквей, празднующих Рождество Христово по григорианскому календарю  http://www.patriarchia.ru/db/text/3479264.html


Kirjoittaja:

Kuvassa kirjoittaja ex-kirkkoherra, ex-luterilainen Pohjan kirkon edustalla sotien muistomerkin edustalla
Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.

GSM+358 40 684 1172

Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html

Venäjän valtiollisen uutistoimiston uusi johtaja Dmitri Konstantinovits Kiselev

Venäjän valtiollisen uutistoimiston johtaja Dmitri Konstantinovits Kiselev on hankkinut laajan osaamisen ja vahvat tulokset kansainvälisissä uutistehtävissä jo heti valmistumisestaan 1978 alkaen. Kiselev ei ole tullut "kansainväliseksi" vasta Neuvostoliiton hajottua ja länsimaisten mediatalojen tunkeuduttua rahoineen Venäjälle, mistä seurauksena syntyi jonkin verran kansainvälistyneitä toimittajia esimerkiksi Soroksen rahoitusmekanismien avulla, vaan hän on perehtynyt opinnoissaan ja työssään maansa kansainvälisiin suhteisiin jo Neuvostoliiton vuosikymmenistä alkaen. Tämä pitkä asiantuntijuus näkyy väistämättä ymmärryksessä, mitä eivät nykyiset hetkelliset villit väitteet horjuta. Miehellä on perspektiiviä ja syvyyttä osaamisensa ja asemansa taustalla.

Дмитрий Киселев: 

Чеченцы не прижились в Европе A.  

Вести Недели  

http://www.vesti7.ru/news?id=40426

Suomalaisena vähäosaisena ihmisenä olen tyytyväinen siihen, että Kiselev tuntee myös russofobian ongelman, joka on paha ongelma Suomessa niin kuin Kiselev tietää.[5] Hän tietää myös hyvin tshetsheenibandiitteihin ja heidän länsimaisiin ystäväpiireihin liittyvät rikolliset toimet viestinnässä ja muissa verkostoissa sekä ihmisoikeusaktivistien kamppailut noita pahuuden verkostoja vastaan.[4] Omasta puolestani voinkin tuntea suurta arvostusta, että juuri tämä henkilö tuli Venäjän valtiollisen yleisradioyhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi.

Dmitry Kiselev on syntynyt 26.4.1954 Moskovassa. Hän kasvoi lapsuudessaan musiikin keskellä. Hänen setänsä on jopa kuuluisa säveltäjä Juri Shaporin. Dmitry Kiselev itsekin opiskeli musiikkiopistossa klassista kitaraa. Olen tyytyväinen, että uusi johtaja on noin kuusikymmentä vuotta vanha ammattilainen, sillä hänellä on kokemusta ja näkemystä myös Neuvostoliiton vuosilta aivan aikaihmisenäkin. Monet kolmikymmenvuotiaat ja nuoremmat eivät tiedä mitään omakohtaista tuosta maailmasta, jopa nelikymmenvuotiailla on niukka omakohtainen ymmärrys maailman muutoksista. Dmitry Kiselev on itse elänyt täysi-ikäisenä ihmisenä Neuvostoliitossa ja toiminut menestyksellisesti toimittajan tehtävissä.

Dmitry Kiselev on valmistunut Leningradin valtiollisessa yliopistossa vuonna 1978, minkä jälkeen hän työskenteli Neuvostoliiton radion ja television ulkomaantehtävissä mm. Norjaa ja Puolaa liittyvissä lähetyksissä. Hän työskenteli vuodesta 1988 vuoteen 1991 Neuvostoliiton televisiossa Время- ohjelmassa kirjeenvaihtajana. Miehen radio- ja televisioura on pitkä ja monipuolinen. Kokemusta ja menestystä on tullut myös mm. ORT-kanavalla, REN-TV:ssä ja РТР:ssa. Vuodesta 2005 hän on tehnyt dokumenttiohjelmia Vesti-kanavalle ja «Россия»-kanavalla hän ollut talk show-isäntä ”Kansallinen etu” –ohjelmassa. Elokuusa 2008 Dmitry Kiselev tuli РТР-kanavan varapääjohtajaksi. 9.12.2013 ilmoitettiin, että RIA Novosti ja Russia Today saavat uuden rakenteen, jonka toimitusjohtajaksi tulee Dmitry Kiselev.[3]

Дмитрий Киселев: 

Чеченцы не прижились в Европе B.  

Вести Недели  

http://www.vesti7.ru/news?id=40426

Guardian aloitti hyökkäyksen Dmitry Kiselevin nimitystä vastaan julkaisemalla artikkelin ”Putin nimitti homofoobikon valtiollisen uutistoimiston johtajaksi” (Putin appoints homophobic presenter to head state news agency)[2] Guardian hyökkäys on jatkoa sille länsimaiselle informaatiosodalle Venäjää vastaan, jota jo Pussy Riot –anarkistiryhmä ja tämän hyväksi järjestetyt tukitempaukset ovat olleet. Kiselev tiedostaa hyvin ohjelmalliset hyökkäykset Venäjän kansallista etua vastaan, mikä ei ole yllätys senkään vuoksi, että aihepiiri on ollut hänen pohdintojensa aiheena vuosikausia, tai jopa koko ammatillisen uransa ajan.

Britannian kansallinen päivälehti Guardian aloitti hyökkäyksen.  Lehdellä on ollut sen historiansa alusta alkaen liberalistinen agenda, minkä tähden jo itsessään ei ole yllätys keksiä teemaksi ”homofobiaa”, kun Guardian esittelee Venäjän valtiollisen uutistoimiston johtajan. BBC:n Stephaen Ennis näkee uuden johtajan ”anti-länsimaisena äärimmäisyysihmisenä  ja homofoobikkona”.[8] The Economist-lehti kutsuu Kiselevin valintaa palkinnoksi ”väärästä informaatiosta ja propagandasta” (the prize for misinformation and propaganda), ”yhdeksi karikatyyriksi neuvostopropagandistista”.[9]

Guardian-lehden aloittamaa hyökkäystä seurasi luonnonlain mukaisesti jo pian suomalaiset marionetit: Iltalehdessä Jenna Heino kirjoitti kauhutarinan homokommenteilla pöyristyttäneen tv-persoonan nimityksestä.[6] Jopa venäläisen median johtajan nimi oli kirjoitettu väärin Iltalehteen niin kuin kaikki mitä voi kirjoittaa, oli väärin. Arto Luukkanen lausui teologisen tuntemuksensa varassa (väärän) profetiansa MTV3:lle: ”Asiantuntija: Venäjä pyrkii uhattuna takaisin yhden totuuden järjestelmään”. Tietysti noiden suomalaisten juttujen jälkeen herää surullinen kysymys siitä, kuka  vapauttaisi Suomen median meuhkaavista homopropagandan rakentajista, joille ei ole mitään muuta pyhää ja pätevää kuin homouden suuri sallittavuus, minkä pyhän arvon alaisuudessa arvioidaan kaikkiin tehtäviin ja virkoihin pätevyydetkin. Minun mielestäni suomalaiset jutut Venäjän median muutoksista kertoivat siis enemmän kertojista kuin kertomuksen muodollisesta objektista.

Tietämättömyytensä tai vilpillisyytensä tähden kukaan suomalainen toimittaja ei ole analysoinut Venäjän valtiollisten mediatalojen yhdistymistä virtaviivaistamistarpeena, kustannussäästönä ja tehostamistoimina. Tämä vaikeneminen on todella erikoista, koska varsin hyvin on ollut tai pitäisi olla tiedossa, että Venäjän valtiollisessa mediassa on ollut suuria säästötarpeita ja tehostamispaineita, kustannuksia täytyy leikata pois. Olen itsekin kuullut venäläisiltä johtajilta nuo lauseet ja tarpeet muutamia vuosia sitten. Siksi olen odottanut tätä nykyistä muutosta ja ihmetellyt sen pitkittymistä: miksi pitäisi olla moninkertaisia rakenteita, miksi osaamista ei voi koota yhteen? Kenen tahansa ammattitoimittajan tai politiikan analyytikon olisi pitänyt tietää jo etukäteen tämä juuri toteutunut kehitys, sillä niin avoimesti ja selvästi Venäjän valtiollisen median johto on ilmaissut kehitys- ja muutostarpeet jo vuosia sitten.

[1] Wikipedia http://ru.wikipedia.org/wiki/%CA%E8%F1%E5%EB%B8%E2,_%C4%EC%E8%F2%F0%E8%E9_%CA%EE%ED%F1%F2%E0%ED%F2%E8%ED%EE%E2%E8%F7

[2] Guardian 9.12.2013. http://www.theguardian.com/world/2013/dec/09/putin-appoints-homophobic-presenter-kiselyov-head-news-agency-homosexuals

[3] Дмитрий Киселев. Биографическая справка http://rus.ruvr.ru/2013_12_09/Dmitrij-Kiselev-Biograficheskaja-spravka-2138/

[4] Дмитрий Киселев: Чеченцы не прижились в Европе.  Вести Недели  

http://www.vesti7.ru/news?id=40426

[5] Wikipedia: Русофо́бия. http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%F3%F1%EE%F4%EE%E1%E8%FF

[6] Jenna Heino, Iltalehti. Homokommenteilla pöyristyttänyt tv-persoona Venäjän uuden mediayhtiön johtoon. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013121117820998_ul.shtml

[7] Arto Luukkanen, MTV 3. http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/asiantuntija--venaja-pyrkii-uhattuna-takaisin-yhden-totuuden-jarjestelmaan/2436658

[8] Stephen Ennis, BBC. Putin’s RIA Novosti revamp prompts propaganda fears. http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-25309139

[9] The Economist. Russia’s chief propagandist. http://www.economist.com/blogs/easternapproaches/2013/12/ukraine?fsrc=gn_ep

Kirjoittaja:

Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.

GSM+358 40 684 1172

Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374

Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/

EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)

СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html