Statcounter

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Suomen puolustusministerin Carl Haglundin erityisavustaja Patrik Gayer halveksii tavallista ihmistä

Patrik Gayer ei juuri kunnioita lähimmäistään twitterin teksteissään

Suomen puolustusministeri Carl Haglundin (Rkp) erityisavustaja Patrik Gayer (Rkp) kutsuu erästä suomalaista henkilöä, Riku Rantalaa, ”hyödylliseksi idiootiksi” ja ”foliohattuilijaksi”, koska Gayerin mukaan kyseinen suomainen ”levittää RUS propagandaa”. 

Puolustusministerin erityisavustaja kutsuu myös professori Heikki Patomäkeä ”foliohattujen rinnakkaistodellisuudeksi”.  

"Foliohattu"-Ilmaisua hän käyttää myös toistuvasti muista suomalaisista ihmisistä, joilla on erilaiset ajatukset kuin hänellä.



Gayer pitää myös Snowdenia ”hyödyllisenä idioottina”, joka levittää ”paskaa” eikä tue kansalaisoikeuksia. 

Suomen puolustusministerin erityisavustaja ei perustele alatyylisiä haukkumasanojaan, vaan ylimielisesti vain huutelee niitä sellaisia ihmisiä vastaan, jotka eivät tue hänen ja puolustusministerin Nato-innokkuutta. 

Professorit ja dosentit joutuvat töksähtävien pilkallisten kommenttien kohteeksi, niin myös tavalliset nimeltä mainittavat kansalaiset ja Amerikan Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun maailmanlaajuisen tiedusteluohjelman paljastanut Edward Snowden.

 Suomen puolustusministerin erityisavustaja Patrik Gayer sitä vastoin edistää Suomen sotilastiedustelun tiivistämistä.



Sunnuntaina 18.5.2014 Gayer uudelleen twiittasi ”Adam Seven” –nimisen henkilön – joka ilmoittaa itsensä Suomen turvallisuus- ja sotilaspolitiikan parissa työskenteleväksi henkilöksi mutta lienee lähinnä suomenruotsalainen opiskelija –   twiitin, jossa tämä henkilö ilmoittaa halveksuntansa nimeltä mainiten Johan Bäckmania, Juha Molaria ja Jon Hellevigia vastaan, kun hän arvioi Alexandr Duginin Suomi-vierailua. 

Patrik Gayerille sopii tuon tason ala-arvoinen huutelu twiiteissään. Hän ilmaisee twiiteissään myös avoimesti tukensa Euromaiden-ryhmälle sekä Anna-Lena Laurénin kaltaiselle ryssävihalle.


Omasta puolestani huomautan, että pitkäaikaistyöttömänä suomalaisena miehenä olen Suomen asialla, kun tahdon säilyttää Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana ja kommunikaatiokykyisenä kaikissa mahdollisissa jännitteissä Venäjän ja Nato/USA:n välillä. 

Olen köyhä yksityisihminen, joka on poliittisesti sitoutumaton ja väritön. Minulla ei ole edellytyksiä, suhteita eikä varaa kiertää valtaeliitin tapahtumissa Suomessa, Skandinaviassa, EU:ssa tai Euraasian alueella. 

Olen itähelsinkiläinen laitakylän proletaari. Siksi en pidä asianmukaisena, että Suomen puolustusministerin erityisavustaja lähettää edelleen epäasiallisia twiittejä, joissa käytetään alatyylistä nimittelyä minua vastaan. Tuossa asemassa hänellä pitäisi olla tietty korostettu itsekuri viestinnässään, etenkin kun hänen yliopisto-opintonsakin ovat keskittyneet viestintään. 

Gayer on viestinnän ammattilaisena ja asiantuntijana jopa vastuullisempi (pitäisi olla) kuin niukasti tai ei yhtään kouluja käynyt meikäläinen rahvas. Valitettavasti sellainen herramainen koppava ja pöyhkeä asenne näyttää voimistuneen Nato-mielisten suomalaisten vaikuttajien keskuudessa niin että nämä katsovat pelkän pöyhkeytensä riittäväksi keinoksi torjua intellektuaalinen analyyttinen argumentointi. 

Tuo koppavuus ja pöyhkeys ovat ilmausta tietynlaisen luokkayhteiskunnan ja herraskaisen asenteen häpeämättömästä kannattamisesta.

Patrik Gayer on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Wisconin (the University of Wisconsin-Madison) yliopistossa, jonka historia liittyy kiinnostavasti Amerikan sotahistoriaan. Toisen maailmansodan aikana Amerikan laivaston koulutusohjelma järjestettiin tuossa yliopistossa.  

NATO-kenraali C. Meigs Montgomery suoritti sota-akatemian jälkeiset tohtoriopintonsa juuri Wisconsin yliopistossa. Montgomery on Persianlahden sodan ja Bosnian sodan kenraaleja. 

Gayer julkaisee tietysti suuressa miehuudentunnossaan kaikki kuvat, joissa puolustusministeri Haglund tapaa Pentagonin johtajaa, Amerikan puolustusministeri Chuck Hagelia. Mitään moraalista dilemnaa tai epäjohdonmukaisuutta Gayer ei esittele siinä, että Haglund kohtaa maailman suurimman ja aktiivisimman tappokoneiston puolustusministeri Hagelia itse Pentagonissa saakka, mutta kieltäytyy kohtaamasta naapurimaamme Venäjän kollegaa.



Kaikki eivät ole suinkaan tuossakaan yliopistossa yhtäläisessä Nato-lumossa kuin Patrik Gayer. Wisconsin yliopiston kansainvälisen politiikan dosentti Jeffrey Sommers kirjoitti äskettäin Naton tehtävästä – tai oikeastaan Naton laiminlyönneistä ja virheistä - Krimin kriisissä (10.3.2014).

 Sommers muistuttaa, että Venäjän näkökulmasta katsottuna Amerikan Yhdysvallat on käyttänyt 5 miljardia dollari muutaman vuoden aikana Ukrainassa levottomuuksien lietsomiseksi Venäjää vastaan.  

Kun taloudellinen ja poliittinen kriisi iski Ukrainassa muutama kuukausi sitten, Venäjä ehdotti kolmikantaista yhteistyötä Venäjän, Euroopan Unionin ja Venäjän välillä Ukrainan olojen helpottamiseksi, mutta Yhdysvallat torjui tarjouksen. Venäjän näkökulmasta tämä on merkki siitä, että Yhdysvallat aikoo siirtää sotilasliitto Naton Ukrainaan. Dosentin mukaan ”paras tapa pitkän aikavälin rauhanomaiseen ratkaisuun on, että Yhdysvallat tekee selväksi, että Naton laajentumiset on jo tehty. Tämän tehtyään ehkä USA, EU ja Venäjä voivat todella nollata tilanteen”.

Carl Haglundin erityisavustaja Patrik Gayer on aktiivinen eräässä sellaisessa järjestössä, jonka synty liittyy Amerikan Yhdysvaltojen ja CIA:n ”kylmään kulttuurisotaan”. Vuonna 1950 CIA loi CCF:n – ”Kulttuurivapauden kongressin” (Congress for Cultural Freedom) – jonka tehtävänä oli torjua Kominformin ”rauhaa loukkaavaa” toimintaa. 

Välihuomautuksena todettakoon, että pidän vakavana ongelmana Kominformin ja vastaavien järjestelyjen katoamista Neuvostoliiton hajoamisen myötä: virallisen Venäjän pitäisi toimia aktiivisemmin myös kulttuurisen kunnioituksen puolesta ja luoda uudestaan vastaava järjestelmä mahdollisuuksien mukaan.

Amerikkalaisella Kulttuurivapauden kongressilla oli toimistoja 35 maassa ja sen välittömässä palveluksessa työskenteli kymmeniä ihmisiä, jotka järjestivät näyttelyjä, omistivat arvovaltaisia sanomalehtiä, järjestivät korkean profiilin kansainvälisiä konferensseja ja palkitsivat muusikkoja ja taiteilijoita.  Sydney Hook kirjoitti 1949: ”Anna minulle sata miljoonaa dollaria ja tuhat omistautunutta ihmistä, niin minä takaan massojen demokraattisen levottomuuden aallon jopa Stalinin oman valtakunnan sotilaiden keskuuteen”. CCF:n tehtävänä oli tehdä tyhjäksi kommunistien vetovoimaisuus taiteilijoiden ja intelligenssin keskuudessa sekä näin heikentää kommunistien kokemaa moraalista paremmuutta. CCF:n eräänä henkisenä luojana oli tämä filosofian professori Sydney Hook, ex-kommunisti. Hookin ryhmä alkoi kutsua itseään nimellä "Amerikkalaiset intellektuaalisen vapauden puolesta" (the Americans for Intellectual Freedom). CIA tarttui ideaan ja rakensi ”kylmän kulttuurisodan” johon myös Gayerin johtaman järjestön synty ja toiminta liittyvät.

Patrik Gayer on Brittingham Viking Organization –nimisen stipendi- ja alumnijärjestön puheenjohtaja. Järjestö rahoittaa esimerkiksi suomalaisopiskelijoiden Amerikan opintomatkoja. Tämä järjestö on toiminut kylmän sodan vuosista 1952 alkaen ja yhdistää ihanteensa mukaan amerikkalaisia, tanskalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja suomalaisia henkilöitä. Järjestön perustaja on Thomas E. Brittingham Jr., joka näki järjestönsä tehtäväksi lisätä Skandinavian suhteita Amerikkaan. NSA:n (Nursing Studen Association, ei National Security Agency) johtoryhmän jäsen Craig Wilson matkusteli ja Brittingham oli eräs henkilöistä, joka hoiti nämä maksut. Kulttuuri- ja opiskelijatyö oli myös osa ”kylmää kulttuurisotaa”, jota Amerikan Yhdysvallat ja CIA kävivät.

 CIA:n rahoitti välikäsien kautta matkailua ja etsi liittolaisia. Eräs keskeinen kokous oli heinäkuussa 1950 länsiliittolaisten kokoontuminen Tukholmassa. Rahoituksen tälle kunnianhimoiselle hankkeelle järjesti CIA:n peitemies (CIA´s covert arm, the Office of Policy Coordination”) yhdessä Thomas E. Brittingham Jr:n kanssa.[1]  


[1] Giles Scott-Smith & Hans Krabbendam, 2004. The Cultural Cold War in Western Europe, 1945-60. Routledge. Sivut 142, 162.


Kirjoittaja on omiensa keskuudessa rauhanihmisten ja köyhien parissa:




uha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
СМИ и Юха Молaри коллекция, Molari in Russian media): http://juhamolari.blogspot.com/2010/01/blog-post_23.html