Erkki Pennasella on pitkä ammatillinen huippukokemus teollisuuden ja kaupan logistiikasta. Lähetystyön ja kehitysyhteistyön logistiikan parissa hän on toiminut yli 10 vuotta. Mies tahtoo toteuttaa työnäkynsä ja kutsumuksensa, että hyvässä tarkoituksessa kerätty avustus, olipa se rahaa tavaraa tai työntekijöitä, menee perille.
Mutta liian usein rahasta menee vain osa perille, tavaroita kohtaa hävikki ja työntekijävalinta on epäonnistunut!
Kirkon ja kehitystyön johto vaikenee epäkohdista, jotka ovat kuitenkin hyvin heidän tiedossaan. Toiminnallisten ja taloudellisten epäkohtien salaaminen näyttää olevan tärkeä asia kirkolle ja ministeriöille. Pennanen on painostettu allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen.
Seurakunnan vanhimmat, virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat esittäneet uhkailuja. Helsingin piispa on kirjoittanut tarkoitushakuiselta tuntuvan kolumnin Myrkynsylkijän kiusaus.
Ihmisen leimaaminen on tavallisin tapa saada hänen tuomat näkökohdat ikään kuin mitättömiksi ja epäluotettaviksi. Valitettavasti sekin leimaaminen osataan kirkossa silloin kun on kyse vallasta ja taloudellisen edun säilyttämisestä!
”Asia ei anna aihetta toimenpiteisiin”?
Vuosien monipuolisen raportoinnin jälkeen Erkki Pennanen teki lopulta 4.6.2008 jopa Kirkkohallitukselle kantelun. Siinä kerrottiin seikkaperäisesti kirkon merkittävimpien organisaatioiden (Diakonissalaitos, Kaupunkilähetys, Kirkkopalvelut, Kirkon Lähetystyön keskus, Kirkon Mediat, Kirkon Ulkomaan Apu, Kotimaa-yhtiöt, Lähetysjärjestöt, Merimieskirkko, Seurakuntien Lapsityön keskus, seurakunnat tms.) avustus- ja kehitysyhteistyössä havaituista epäkohdista ja tarpeettoman suurista resursseista.
Kokemusta Pennasilla oli yli 1000 työntekijän muuttojen osalta 70 maasta. Kehitysyhteistyön raha- ja tavaraprojektien osalta 40 maasta.
Virastokollegio vastasi jo 26.6.2008, että ”kirkkohallituksella ei ole toimivaltaa käsitellä kirjelmää siltä osin kuin se kohdistuu edellä mainittuihin tahoihin”.
Lopputoteamus oli, ”ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin”. Kansanomaisesti sanottuna kirkon päättäjät tahtovat hiljaisuutta, jotta epäkohdista ei puhuttaisi, jotta vääryydet eivät tulisi näkyviin.
Kirkkohallitus ei ollut halukas selvittämään, miten käyttävät toiminnallisia ja taloudellisia resurssejaan.
Paikallisseurakunnan kirkkoherrana mainittu menettely tuntuu hyvin erikoiselta, koska joka vuosi kirkkohallitus kerää kuitenkin mitä ihmellisempiä tilastoja seurakunnan toiminnasta. Näiden tilastojen palauttaminen tuntuu joskus jopa elämää tärkeämmältä. Ehkä onkin niin, että tilastoja tarvitaan julkista tarinointia varten, markkinointipuheisiin, mutta ei toiminnallisten ja taloudellisten epäkohtien poistamiseen.
Salakuljetusta ja anastamista
Pennanen on seurannut ja saanut dokumentoitua, miten usean vuosikymmenen aikana suomalainen virallinen lähetysjärjestö harjoitti salakuljetusta ja yksityistä bisnestä lähettävien mummojen ja pappojen varoilla.
Tiettyjen ”hovikuljettajien” avulla järjestettiin salakuljetusta ja lähetysjärjestön maksettavaksi tuli yksityisen bisnestoiminnan huolinta-, tullaus- ja kuljetuskustannuksia.
Lähetystyöntekijöiden ja kehitysyhteistyöntekijöiden muuttokuormien mukana ja niiden sijasta ovat kulkeneet myös salassa omat ja kavereiden tavarat – ja tottakai lähetystyön kustannuksella.
Surullista on myös, että kierot ihmiset osaavat tehdä mersuihinsa salaovet, joiden turvin vietiin ja tuotiin tavaraa jopa tullin huomaamatta.
Lähetysjärjestön johto ja hallitus eivät katsoneet aiheelliseksi puuttua salakuljetukseen, kun asia tuli ilmi raportoinnissa.
Logistiikan ammattilainen on todennut miten seurakuntayhtymien varastotiloihin on kerätty, jopa vuosikymmeniä seurakunnista poistettua, usein suomalaiselle käyttökelvotonta tavaraa.
Kun varastot ovat täyttyneet, on vuokrattu ulkopuolisia, usein paikkakunnan kalleimpia varastotiloja ja logistiikkapalveluja. Asian tultua ilmi on tavarat hävitetty. Ei lähetyskentille, missä ne olisivat käyttökelpoisia ja minne niistä on jatkuva pyyntö.
Tavarat hävitetään Suomessa maksullisesti vaikka lähettäminen avustuskentille olisi edullisin vaihtoehto. Virkamiehet ja luottamushenkilöt valitsevat mielellään tutun kaverinsa ”palvelujen” tarjoajaksi. Hintoja ei kysellä. Palvelija ei raportoi havainnoistaan.
On tullut ilmi, miten luterilaisen lähetysjärjestön jäsenet ja heidän paikalliset työtoverinsa ovat olleet osallisia avustuskuorman ja pienempien erien anastuksesta lähetyskentillä. Muille kirkoille, sairaaloille ja kouluille osoitetut tavarat on purettu omiin tiloihin.
Asian selvityksissä suomalaiset kirkkoherrat ja lähetysjohtajat luottivat työntekijöidensä vakuutteluihin. Olihan moni näistä oma valinta, luottohenkilö, sukulainen. Eiväthän suomalaiset syyllisty petokseen ja korruptioon? Imago pitää säilyttää. Vaikka joutuisi valehtelemaan.
Miksi logistiikkaselvitykset (evaluoinnit) pelottavat?
Kirkon historiassa ei ole tehty ainuttakaan evaluointia. Ei omaa sisäistä eikä ulkopuolista, riippumatonta. Selityksillä on pärjätty.
Kirkolle ja Ulkoministeriölle tarjottiin 90-luvun loppupuolella osallisuutta logistiikkaselvityksen tekemiseen. Nämä kieltäytyivät. Joukko toimijoita kuten, Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus, Uuden Kasvun Yhdistys ry, Vihdin Työvoimatoimisto ja Vihdin seurakunta päättivät selvitysten tekemisestä. Selvitykset toteuttivat vv. 2000-2002 Länsi-Uudenmaan koulutusyhtymä Innofocus ja Palvelulinkki Oy. Ulkoministeriö, kirkko, lähetysjärjestöt ja seurakunnat eivät kuitenkaan halunneet osallistua selvityksen tekemiseen ja kustannuksiin. Monet em. organisaatiot eivät halunneet ottaa selvitystä vastaan, vaan tahtoivat vaieta ja vesittää tehdyt havainnot puutteista.
Kirkkohallituksessa pidettiin vuonna 2004 lähetyslogistiikan seminaari, jossa eräät kirkolliset tahot puhuivat varsin avoimesti korruption hyväksymisen puolesta! Seminaarin tapahtumista oli sovittu artikkelin tekemisestä Kotimaa-lehteen. Lehti ei julkaissut artikkelia. Palkkio toimittajalle maksettiin.
Ministeri Stenbäck on ollut yli sadasta vaikuttajasta ainoa, joka on puuttunut epäkohtiin. Hän sai vuonna 2004 Espoon seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa läpi aloitteen lähetysjärjestöjen talousraportoinnin uudistamisesta.
Hyvä ajtus huono lopputulos. Kun valvontaa ja vastuuta ei ollut, syntyi vain vähäisiä (kosmeettisia) parannuksia. Logistinen tuloslaskelmakin jäi tekemättä.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus uutisoi huhtikuussa 2004 oma-alotteisesti Sambian toimistossaan paljastuneesta noin 80 000 Euron kavalluksesta.
Tällä perusteella voidaan pestä kädet ja sanoa, että nyt valvontaa ja raportointia on tehostettu. Kepa eli työn tukijat, ei syylliset, maksoi kavalletut rahat.
Erkki Pennasen aineisto väärinkäytöksistä on noin 1500 sivua
Mediakin on alkanut kiinnostua: TV1 MOTin ohjelma Sri Lankan Ruth-kodista ja toimittajien kyselyt UM:n kehitysyhteistyöosaston päälliköltä saivat tämän muistelemaan, että väärinkäytöksiä olisi ollut viime vuosina pari-kolme. Aamulehden toimittajan 2006 löytämät 13 rikostutkimuksessa olevaa avustusprojektia ja 2007 ilmenneet 12 väärinkäytöstä saivat aikaan tietojen saannin vaikeutumisen. Perusteluna lienee ollut UM:n sisäinen tutkinta.
TV2 Meneekö apu perille-ohjelmassa 2009 osoitettiin useita kymmeniä vakavia avustustyössä todettuja epäkohtia. Nämäkin tiedot pyritään vaikenemaan kuoliaaksi.
Action Aidin ja ja tansanilaisen tutkivan journalistin tutkimuksista käy ilmi, että mm. Suomen monien Afrikan maiden avusta menee perille alle puolet. UM, kirkko, lähetys- ja avustusjärjestöt ovat ottaneet sloganikseen "ja apu menee perille". Likainen näyttää puhtaalta, kun sitä ei tutkita? Ja kun väärän tiedon antajana on kirkon ja valtionhallinnon edustaja.
Kristillistä rahanpesua. Joulu puhdistaa likaisenkin miehen?
Esiintymisen kirkon tiloissa kesäfestivaaleilla ja ainakin jouluna ilmeisesti uskotaan puhdistavan myös sellaiset miehet ja naiset, jotka ovat olleet osallisia vaalirahoitussotkuissa ja veroparatiisi-yhtiöissä keskeisillä sijoilla, ovat saaneet jopa kymmeniä tuomioita ja syytteitä korruptiosta tai voiteluista, ovat olleet osallisia pankkikriisin syntymiseen vuosikymmen sitten.
Tällaiset henkilöt ovat järjestelleet yhteistyössä seurakuntien kanssa musiikkifestivaaleja, joulukonsertteja, rakentaneet kauppa- ja palvelukeskuksia.
Seurakunnat ja lähetysjärjestöt ovat tukeneet näitä henkilöitä rahallisesti ja tarjomalla kirkon tiloja veloituksetta jopa vuosikymmeniä. Lähetysjohtajat, kirkkoherrat, virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat poseeranneet tällaisten henkilöiden kanssa julkisuudessa vakuutellen yhteistyön uskomattomuutta.
Eikö olekin niin, että jouluna on jo ihan pimeää eikä silloin pidä muistaa pimeitä toiminnallisia, taloudellisia epäkohtia, joissa kirkko ja avustusjärjestöt ovat osallisia?
Kyse on miljoonien eurojen valvonnasta
Valtio myönsi 2006 kehitysyhteistyöhön 671 milj.euroa. (0,39 %/ BKTL). Tästä sai varsinainen kehitysyhteistyö 516 miljoonaa ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö 67 miljoonaa.
Lisäksi valtio myönsi humanitääriseen apuun 53 miljoonaa. Kansalaisjärjestöt ovat hakemuksesta voineet saada valtiolta lisätukea myös tästä määrärahasta mm. humanitääriseen apuun sekä suunnittelu-, tuki-, tiedotus-, evaluointi- ja sisäinen tarkastus tarpeisiin.
Kirkon tuki (seurakuntien ja seurakuntalaisten kannatus) 2006 oli lähetys- ja kansainvälisen diakonian toimijoille 65 miljoonaa euroa. Tästä saivat Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu 70 %. Summaan ei sisälly esim. valtion kehitysyhteistyömäärärahat, EU-tuet, suomalaisten ja ulkomaisten lahjoittajien (seurakunnat, kirkot, yritykset, yhteisöt, yksityiset) suorat avustukset ulkomaisiin kohteisiin, järjestöjen sijoitus- ja muun toiminnan tulot, kansalaiskeräysten tuotto sekä lahjoitukset ja testamentit.
Muiden kristillisten organisaatioiden yksilöidyt tukisummat eivät ole tiedossa.
Avustusjärjestöt saivat vuoden 2006 toimintaansa varten tukea (po. määrärahoja) eri rahoittajilta (valtiolta 120 Meur, kirkolta 65 Meur ja EU:lta arviolta 30 Meur) ainakin 190 – (220) miljoonaa euroa.
Avustustyössä (kansalaisjärjestöt) liikkuu siis vuositasolla 250 -300 miljoonaa euroa. Samojen toimijoiden ulkomaisilta organisaatioilta ulkomaisiin kohteisiin saamien avustusten määrää voidaan vain arvailla.
Valtion määräraha kehitysyhteistyöhön kaksinkertaistuu vuoteen 2011 mennessä, kun Suomen on nostettava kehitysapunsa 0,7 prosenttiin eli noin 1,3 miljardiin euroon (sopimushetken tilanne). On vaara, että mikäli ei nopeasti tehdä riippumattomia, ulkopuolisia evaluointi- ja tervehdyttämistoimenpiteitä, myös sen avun määrä, joka ei mene perille vähintään kaksinkertaistuu.
Katso myös Erkki Pennasen haastattelu
http://www.youtube.com/watch?v=5btWOh5sEag
Em. teksti perustuu Erkki Pennasen haastatteluun. Teksti on syntynyt yhteistyössä hänen kanssaan.
Suurin epäkohta kirkossa on, että sinä olet siellä töissä, ja ymmärtääkseni korjaustoimenpiteisiin on jo ryhdytty.
VastaaPoistaLiityn kirkkoon, kun sinut saadaan pois kirkosta! Sinä olet häpeäksi kirkolle ja suomalaisille. Jos saan kavereita, vien sinut rajan yli. Ei tuollaisia tarvita. Sinä häpäiset Suomen. Sinä häpäiset myös kirkkosi. Mikään sinulle ei ole pyhää. Vain Putinin ja Stalin patsaat herkistävät sinut. Lopeta tämä blogi ja häivy Suomesta! Piispan pitää pakottaa sinut sulkemaan tämä blogi. En ole ikinänä nähnyt noin oksettavaa ihmistä. Vieläpä kirkon ihminen!
VastaaPoistaT: Matti
Kiitos uskoni vahvistuksesta.Ei penniäkään papeille joiden paikka on kuopan reunalla kulakkien ja ryssä- ja homofobistien kanssa.Huomenna toivottavasti paljastat,ettei jumalaa ole olemassa.
VastaaPoistaJuha! Olet ylittänyt nyt sopivuuden rajat tässä kirjoituksessasi. Saamani luotettavan tiedon mukaan pappisvirkasi on katkolla Espoon tuomiokapitulissa tammikuussa. Itke sitten näitä sanoja, joita et enää voi pyyhiä pois!
VastaaPoistaEn ole toivoton, vaan pidän tärkeänä evankeliumin innoittamaa lähimmäisrakkauden työtä. Tuossa innossa ei saa olla kuitenkaan hyväuskoisia hölmöjä, sillä hyväuskoisia huijataan. Myös puhdasta osaamattomuutta esiintyy. Läpinäkyvä arviointi - kriittinen sellainen - tulisi hallita lähetys- ja kehitysjärjestöjen toimintaa. Muistan elävästi erään suuren "suomalaisen" metsäfirman, kun sen johtoportaan tärkeä henkilö esitteli valvontajärjestelmiään. Mielestäni sellaista kuria ja valvontaa sekä vastaavia ulkopuolisia katselmuksia pitäisi tulla myös miljoonien eurojen avustusrahojen arviointiin. En sano, etteikö ihmiset voisi silti pettää toisiansa, mutta perusasiat pitäisi saattaa nyt lähtökohtaisesti modernille tasolle. Siitähän tässä on kyse.
VastaaPoistaKannattaako edes julkaista tuollaisia anonyymeja?
VastaaPoistaKirjoituksesi oli hyvin kiinnostava, mutta se ikävä kyllä vain vahvisti käytäntöäni antaa kehitysapurahaa muuta kautta kuin kirkon järjestöille.
Syytät lähimmäisiäsi synnintekijöiksi,vaikka itse olet syyllistynyt veritekoon rinnastettavan rikokseen herraasi kohtaan.(Malakia 2:16)
VastaaPoistaViimeinen anonyymi viittaa samaan argumenttiin kuin Lähetysyhdistys Kylväjän silloinen Venäjä-työhön rekrytoinnista vastaava, kun järjestö etsi työntekijää Venäjälle, mutta minä en kelvannut, koska (1) minulla oli venäläinen vaimo, (2) vaimoni oli ortodoksi (ei luterilainen), (3) olin toista kertaa aviossa. Eräs konservatiivikristitty (jo edesmennyt) kertoi tuolloin meikäläiselle 30 vuotta vanhalle papille, että sitten pitää elää yksin koko elämä.
VastaaPoistaMainittu Malakian kirjan kohta sanoo: 16. "- Minä vihaan eroa, sanoo Herra, Israelin Jumala. Joka eroaa, tekee yhtä väärin kuin se, joka tahraa kätensä veriteolla, sanoo Herra Sebaot. Varokaa hylkäämästä vaimoanne!"
Anonyymi ei kuitenkaan ensinnäkään kerro siitä, mitä on mahdollisesti tapahtunut elämässäni ennen eroa. Hän ei myöskään selvitä sitä, mihin sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen sekä millaisen naisen asemaan mainittu Malakian kirjan kohta liittyy. Fundamentalismin tavoin hän irrottaa tekstin sen silloisesta vuorovaikutustilanteesta sekä laiminlyö kirkollisen ja synagogan vuosituhantisen selitys- ja käyttötradition. Luultavasti näiden jälkimmäisten seikkojen takia on olemassa teologiset tiedekunnat: ei turhentaakseen Raamattua, vaan vastuuntuntoisuuden puolesta.
Hyvä kirjoitus joka osoittaa luterilaisen kirkon tekopyhyyden ja mädännäisyyden. Kuten olet aiemminkin kirjoittanut, Suomen luterilaisessa kirkossa on paljon russofobeja ja piilofasistejakin. En itse ollut tietoinen suomalaisten pappien synneistä ennen kuin yksi venäläinen ystäväni kertoi minulle luterilaisuuden ja fasismin yhteyksistä. Kirjoituksesi ovat vahvistaneet käsityksiäni entisestään.
VastaaPoistat. Risto
Risto - olet lukenut vähän yksipuolisesti. En kerro luterilaisuuden mädännäisyydestä. Luterilaisella kirkolla on ollut häpeällinen historiansa 30-40 -luvun Saksassa (ja vähän Suomessakin), mutta se ei kuvaa itse uskonvanhurskauden merkittävyyttä.
VastaaPoistaTämä kirjoitus käsitteli myös kehitysyhteistyöprojektien valvontaa eikä vain kirkollisia avustuksia. Sitä paitsi missään tapauksessa kaikki avustukset eivät mene vääriin käsiin, päinvastoin! Lähettäjien ja rahoittajien pitäisi kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota valvontaan, läpinäkyvyyteen ja kustannusten seikkaperäiseen raportointiin, jotta organisaatiot toimittavat nuo.
Lähetystyöllä on se suunnaton etuoikeus, että lähetystyöntekijät voivat mennä myös itse ihmisten luo, jotka elävät varsin surkeissa oloissa. Tärkeää onkin katsoa, ettei lähetystyö muutu turismiksi, jonka häpeällinen ja vähemmän hyödyllinen luonne vain peitetään sankarillisilla seikkailutarinoilla, joita ehkä Suomessa sitten kerrotaan. Joka tapauksessa satunnaisesti ilmenneisiin, raportoituihin ongelmiin on syytä tarttua ja selvittää.
Ymmärrän toki, että et voi kritisoida kirkkoa täysin avoimesti. Sinuun kohdistunut kirkon vihakampanja kuitenkin osoittaa, että fasismi ja russofobia ovat edelleen voimissaan luterilaisessa kirkossa. Mutta ei kannata antaa periksi pahan (=KokoomuSS) voimille, vaan niitä vastaan täytyy taistella niiden omin asein.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä kanssasi, että lähetystyö on muuttumassa etuoikeutettujen turismiksi ja monille se on vain seikkailua.
Minusta on hienoa, että tuot sisältäpäin esille näitä kirkon epäkohtia russofobiasta ja fasismista alkaen. Älä lannistu kritiikistä sillä kuten tiedät, kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
t. Risto
Risto pistää överiksi tässä kommentissaan. Minä en koe myöskään mitään ongelmaa avoimmuuden kanssa, vaan tämä on todella luonnollista sisältä tulevaa kritiikkiä. Yhtä vähän Pennanen kuin minäkään vastustamme lähetystyötä, Pennanen on ollut itsekin lähetystyössä ja omistaa yhä elämänsä sen mukaisiin tehtäviin. Meitä häiritsee kuitenkin tietyissä asioissa salailu ja läpinäkyvän itsekritiikin puute.
VastaaPoistaEn missään tapauksessa oleta, että lähetystyöntekijät läpikohtaisesti olisivat turisteja. Monista maista en tiedä tilannetta. Venäjällä olen toki kuullut eräiden venäläisten pastoreiden kritiikkiä, että kovin usein Suomessa hurjia työtarinoita kertovat suomalaiset lähetystyöntekijät käyttäytyvät Venäjällä kovapalkkaisina, ylimielisinä turisteina ja maisemamatkailijoina. Tarinoiden ja todellisuuden välillä on iso kuilu, jota hetkelliset näytelmät yrittävät peittää. Pennanen ei kertonut Venäjä-suhteista mitään. Hän kertoi omakohtaisten kokemustensa ja testiensä perusteella.
No sitähän tarkoitinkin, että suomalaiset lähetystyöntekijät käyttäytyvät Venäjällä kovapalkkaisina, ylimielisinä turisteina ja maisemamatkailijoina. Tarinoiden ja todellisuuden välillä on iso kuilu, jota hetkelliset näytelmät yrittävät peittää.
VastaaPoistaValitettavasti en vaan osaa kirjoittaa yhtä hyvin kuin sinä. Lisäksi mielestäni on jo lähtökohtaisesti väärin mennä opettamaan omaa uskontoa venäläisille, joiden uskonto sentään on oikeaa ja alkuperäistä kristinuskoa. Sama kuin poika opettaisi isäänsä nai...n.
"En kerro luterilaisuuden mädännäisyydestä. Luterilaisella kirkolla on ollut häpeällinen historiansa 30-40 -luvun Saksassa (ja vähän Suomessakin), mutta se ei kuvaa itse uskonvanhurskauden merkittävyyttä."
VastaaPoistaLuterilaisella kirkolla on ollut häpeällinen historia koko sen olemassa olon ajan. Uskonpuhdistus ei ole sitä mitä on kerrottu. Martin Luther oli todistetusti proto-natsi (lue Juutalaisista ja heidän valheistaan) ja näin todistetusti Martin Lutherin aloittama uskonpuhdistus ei voi olla missään nimessä suunta lähemmäs Raamatun lakia ja Jeesuksen oppeja.
Raamatussa myös kielletään raamatun muuttaminen mitä Martin Luther todistetusti teki. Noitavainot ovat myös osa luterilaisuutta ja hyvin tiedämme että noitia ei ole ikinä ollut. Noitavainot ovat osa uskonpuhdistusta eli ei-luterilaisten joukkotuhoamista.
Pariisin rauhansopimus (1947) kieltää fascistiset järjestöt Suomessa ja myös NL/Venäjä-vastaiset järjestöt. Luterilainen kirkko on aina ollut Venäjä-vastainen sotiessaan uskonsotia venäläisiä ortodokseja vastaan ja toisessa maailmansodassa ruotsalaisuusliikkeen rotuopeilla höystettynä Hitlerin rinnalla tarkoituksena oli tuhota ja orjuuttaa pahuuden valtakunnaksi väitetty Neuvostoliitto.
Kuten huomaamme sanoista ja teoista mitä Luterilaiseen kirkkoon tulee, kyseessä on todistetusti fascistinen, Raamatun lain vastainen, Jeesuksen oppien vastainen, 10 käskyn vastainen, epädemokraattinen ja myös NL/Venäjä-vastainen liike ja se on kielletty Suomessa Pariisin rauhansopimuksen (1947) mukaan mikä on solmittua suojelemaan Suomea ja suomalaisia.
Todistetusti Hitler toteutti Lutherin oppeja.
VastaaPoistaOliko tuo tarkoitettu vitsiksi, mutta kovin epäonnistunut se oli sellaiseksi, nimittäin Tuomaksen tekstin vertaus Pariisin rauhansopimuksen fascisminkaltaisiin järjestöihin. Luterilainen kirkko oli olemassa ennen Pariisin rauhansopimusta, sen aikana ja sen jälkeen: jos siinä olisi ollut kuvattuja perustavia ongelmia, niihin olisi sopimuksessa ja sen jälkeen välittömästi reagoitu.
VastaaPoistaLuterilaisen kirkon ongelmana on ollut sitä vastoin liiallinen kiihtyminen kansalliseen politikointiin, jolloin kristillisen uskon (mm. uskontunnustuksen) universaali luonne ("uskomme yhden pyhän yhteisen seurakunnan") on kärsinyt erilaisten poliittisten intohimojen tähden. Politikoinnistahan on nyt kyse myös ajankohtaisessa homoseksuaalien kirkollista vihkimystä koskevassa keskustelussa; ilman poliittista intressiä tuskin Raamattuansa ja uskonpuhdistuksensa perusdokumentteja lukien luterilaiset olisivat päätyneet uuteen innoitukseen!
Ei se ollut vitsi. Todistetusti Hitler toteutti Lutherin ihmisvastaisia eli fascistisia oppeja (Juutalaisista ja heidän valheistaan).
VastaaPoistaTodistetusti Luterilainen kirkko harjoitti ja harjoittaa Neuvostoliiton vastaista propagandaa ja Juha Molari on itse kokenut tämän Venäjä-vastaisuuden kirkon piirissä.
"Suomi, joka välirauhansopimuksen mukaisesti on ryhtynyt toimenpiteisiin hajoittaakseen kaikki Suomen alueella toimivat fascisminluontoiset poliittiset, sotilaalliset tai sotilaallisluontoiset järjestöt sekä muut järjestöt, jotka harjoittavat Neuvostoliitolle tai muille Yhdistyneille Kansakunnille vihamielistä propagandaa, sitoutuu olemaan vastaisuudessa sallimatta senluontoisten järjestöjen olemassaoloa ja toimintaa, joiden tarkoituksena on kieltää kansalta sen demokraattiset oikeudet."
Pariisin rauhan ratifioinnin myötä valvontakomissio poistui Suomesta syksyllä 1947. Pariisin rauhansopimuksessa selkeästi sanotaan että Suomen tulee sitoutua olla sallimatta fascistisia, NL/Venäjä-vastaisia ja epädemokraattisia (esim. fasicistinen RKP ja pakkoruotsi) järjestöjä joita Suomessa on vieläkin vuonna 2009. Vaikka valvontakomissio poistui maasta se ei tarkoita sitä etteikö Suomen tulisi itse valvoa ja noudattaa Pariisin rauhansopimuksen toteutumista.
"Suomen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta oikeuden nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus."
Pariisin rauhansopimuksessa myös selkeästi otetaan kantaa uskonnonvapauteen mikä myös tarkoittaa sitä että lasten pakkokastaminen Luterilaiseen kirkkoon on laiton toimenpide.
Ennen kuin minut liitettiin laittomaan ja Raamatun vastaisesti pakkokasteettiin Luterilaiseen kirkkoon olin luomiskertomuksen mukaisesti kastettu pyhässä vedessä, Luojan luomassa elävässä temppelissä, eli naisen kohdussa niin kuin kaikki maailman lapset kielestä tai uskonnosta riippumatta. Kaste joka ei ole Luojasta on pakanallista. Ja syön leivän leipänä ja juon viinin viininä enkä kuvittele että niin tekemällä yhteisin Jeesukseen.
VastaaPoistaHöpö höpö kaikki puheet lapsikasteen laittomuudesta. Uskontovapauslain mukaisesti alaikäinen seuraa uskontokunnassaan vanhempaansa tai ainakin toista heistä. Pakanoiden lapsia ei pakkokasteta, kristittyjen vanhemmat antavat luonnollisesti lapsensa tulla kastetuksi. Kiitos kasteesta, että sinäkin Tvomas olet saanut lapsena kasteen sakramentissa Pyhän Hengen: odotan ilolla ja rukouksissa, että Hän tekee hyvää työtä sinussa.
VastaaPoistaYksikään lapsi ei synny pakanana, syntisenä, perisyntisenä tai sieluttomana vaan Jumalan kuvana. Jokainen lapsi syntyy luomiskertomuksen mukaisesti ja näin on saannut Luojan suoman kasteen naisen kohdussa ja kaikki muut ulkopuoliset kasteet ovat todistetusti pakanallisia. Mikä voi olla pyhempi kaste kuin olla 9kk Luojan luomassa elävässä temppelissä pyhässä lapsivedessä naisen kohdussa jossa lapsi saa sielun?
VastaaPoistaMielenkiintoista keskustelua.
VastaaPoistaTaitapi olla kuitenkin niin, että Suomen perustuslaki menee Pariisin rauhansopimuksen yli. Näinhän taisi Manu päättää, kun Neuvostoliitto hajosi. Mukava on tuo ajatus, että RKP ja pakkoruotsi olisivat rauhansopimuksen vastaisia.
Kovaa on Molarin fundamentaalinen russoihanneteksti. On kai siellä joskus tehty ihan itse joku virhe tai ehkä suurikin. Mielenkiintoista on tuo täydellinen Venäjän ihailu ja usko sen pyhään tehtävään.
Menneisyydestä näytetään kaivelevan omia näkemyksiä tukevia asioita. Mitä mahtaakaan tukea ortodoksikirkon ja myös kommunistien harjoittama juutalaisten vainoaminen jopa podgromien muodossa.
Leninissä taisi olla neljännes juutalaisverta. Täysjuutalaisia johtajia vallankumouksen pyörteissä oli Trotskista Dsersinkiin mielyttäviä veikkoja.
Tvuomas kertoi oman uskontunnustuksensa, jonka hän rakensi Raamatun luomiskertomuksista ensimmäisen tulkinnan innoittamana (unohtaen toki sekä luomiskertomusten jatkon syntiinlankeemuksen ja sen jälkivaikutuksen Raamatussa ym.). Epäselvää ei liene, että Tvuomas kertoo nyt oman uskontunnustuksensa, jonka suosio taitaa olla aika niukka yleisesti kristittyjen keskuudessa. Mitä muuta ajattelua sitten syntyykään samoista lähtökohdista?
VastaaPoistaSe ei ollut uskontunnustus. Ja todistetusti en ole maasta tullut. Ja pappi herjaa haudalla tästäkin asiasta.
VastaaPoistaMitä tulee Luterilaisuuden tulevaisuuteen, niin Pariisin rauhansopimus ja Raamattu ovat tästä samaa mieltä.
1. Pietarinkirjeestä:
"Receiving the end of your faith, even the salvation of your souls"
"the end of" on väärennetty "päämääräksi". Voimme vain todeta että uskomisen päämäärä on sen loppuminen ja jäljellä jää tieto ja totuus.
Kun lapsi pakotetaan palvelemaan Lutheria ja lasta kavatetaan syntisenä ja perisyntisenä rikkoen lastensuojelu- ja uskonnnonvapauslakeja ja tietenkin 10 käskyä ja Jeesuksen oppeja joihin Suomen laki perustuu, niin ei ole yllätys että pahimmassa tapauksessa lapset joukkotuhoavat toisiaan kouluissa. Lasten kaltainen ei ole syntinen ja perisyntinen.
Italian krusifiksi kiellosta:
Tuomaan evankeliumi: Jeesus sanoi, ”Joka ei vihaa isäänsä ja äitiänsä ei voi olla opetuslapseni, ja joka ei vihaa veljiään ja siskojaan, ja kanna ristiä kuten minä teen, ei ole minun arvoiseni.”
Ilmestyskirja: "Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin."
P.S. minä en kanna ristiä enkä kumarra sitä
Tvomas: "the end of" ei ole Raamatussa, vaan englanninkielisessä käännöksessä. Mutta joka tapauksessa lapsikaste ei sorru argumenttiesi varassa. Muistettakoon, että eri tavalla perisyntioppiin ja luomiseen liittyvät anglikaanit, ortodoksit ja katoliset myös kastavat lapsia. Kun pidämme lasta Luojan luomana, ei ole väärin kastaa lasta, koska paratiisissa Luojan luomat ihmiset saavat toki nauttia myös kaikista Luojan siunauksista: kaste ei ole ole Luojan työtä vastaan, vaan itse Luojan työtä.
VastaaPoista