Pistin kotisivulleni pdf-muodossa selvityksen, jonka tein viime vuonna informaatioteknologian opintoja varten. Aiheena oli toiminnanohjausjärjestelmät (ERP, Enterprise Resource Planning).
Nämä ovat tietoteknisiä ohjelmistoja, joiden odotetaan tarjoavan yrityksille strategisia ja operatiivisia parannuksia (Аlаbušеv 2005). Julia Gravanova (2006b) kutsuu ERP-järjestelmää ”yrityksen hermokeskukseksi”, joka integroi talouden, tuotannon, markkinoinnin ja logistiikan tehtävät optimaalisesti suhteessa asiakkaisiin ja tavarantoimittajiin.
Tämä tietotekninen selvityshanke on ensimmäinen suomenkielinen selvitys venäläisen ERP-tutkimuksen teoriataustasta.
Tutkimuskohteena oli tällöin IBS:n (International Business Systems AB) toiminnanohjausjärjestelmä Venäjällä, tarkemmin sanoen IBS:n toiminnanohjausjärjestelmien onnistumiseen vaikuttavat tekijät venäläisessä liiketoimintaympäristössä.
Onnistumisena pidetään asiakasyritysten eli IBS:n ERP-järjestelmän ostajien liiketoiminnan menestystä.
Kahta varsin tuoretta suomalaista tutkimusta seuraten selvityshankkeessa varoin menestyksellisyyden tarkastelua liian ahtaaksi vain tietotekniikan ahtaasta näkökulmasta. Myös venäläiset ERP-tutkimukset olivat tuoneet esille erilaisia kontingensseja onnistumisen tekijöinä ja epäonnistumiseen vaikuttavina syinä. Selvitin myös parin asiakasyrityksen ja venäläisten konsulttien toimintaa tilinpäätöstietojen ja haastattelujen avulla.
Syksyllä 2006 valmistui Suomessa kaksi väitöskirjaa (Iffinedo 2006 ja Räty 2006), jotka molemmat opastavat toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) ja tietohallinnon tehokkuuden tarkastelussa uudenlaisiin laajoihin arviointiperusteisiin.
Tietoteknisen selvityshankkeen tavoitteena oli löytää ne keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat ERPin menestyksellisyyteen Venäjän liiketoimintaympäristössä. Tämä raporttini oli ehkä ensimmäinen suomalainen selvitys, jossa on laajasti käytetty venäläisiä alan tutkimuksia. Selvityksen näkökulma sopii hyvin tutkittavan yrityksen (IBS, International Business Systems AB) missioon. Erityisen hyvin se sopi minulle, joka haaveilin keväällä 2007 tehtävistä Venäjällä, jos en tule valituksi syksyn 2007 kirkkoherranvaaleissa Pohjaan. Jälkimmäinen toteutui.
IBS Venäjän toimitusjohtajan Ilkka Mikkosen haastattelussa tuli ilmi useita tekijöitä, jotka vaikuttavat ERPin tuella liiketoiminnan menestykseen venäläisessä liiketoimintakulttuurissa: läntinen johtamistapa, huippujohdon tuki ERP-hankkeelle, konsultit muutosagentteina, kyrilliset kirjaimet järjestelmän haasteena, ERP-sovellutuksen muokkautuvuus ja yhteensopivuus 1S-taloushallinnon ohjelman kanssa. Muokkautuvuus näyttäytyi kuitenkin todellisuudessa varsin rajoitetuksi. Cinimex Informatican johtajan Robert Mamaevin kertoman mukaan tutkimus- ja kehitystoiminta kuuluu aivan muualla toimiville tahoille kuin Venäjällä työskentelevälle henkilökunnalle. Cinimex Informatica on IBSin kumppani Venäjällä. Prosesseja ei ole muotoiltu siten, että ERPin käyttäjiltä kerättäisiin aktiivisesti palautetta.
Menestyksen esteet eivät ole suinkaan pääsääntöisesti ERPissä: johdon toimelias osallistuminen ERP-hankkeelle ja liiketoiminnan läpinäkyvyyden lisääminen ovat kriittiset tekijät onnistumisessa. Yritysjohto on Venäjällä länsimaistunut ja modernisoitunut nopeasti.
Selvityshankkeessa tuli ilmi, etteivät mainoksissa esiintyneet suomalaiset yritykset saavuttaneet itselleen tyydyttäviä liiketoimintatuloksia tutkittavina vuosina 2004 ja 2005. Informaatioteknologia (ICT, ATK) eivät tuo taivasta maan päälle, vaikka niin uskotellaan – myös kirkoissa.
Taivaan menettäminen ei tarkoita, etteikö informaatioteknologian mukaisia kehitysaskeleita pitäisi tehdä – myös kirkossa. Tämän selvityksen tulokset olivat toki kaukana kauniiden mainosten antamista lupauksista.
Projektiportfolion työvälineen ja sovellutukset voisivat olla hyödyllinen uusi tutkimuskohde: nämä sovellutukset saattavat haastaa ERPin ”peruutuspeiliin” perustuvan johtamistavan.
Antaisivatko nämä ICT-sovellutukset ja –työvälineet luotettavempia lupauksia liiketoiminnan menestykselle kuin usein epäonnistuneet ERP-järjestelmät?
Niin minä kysyn myös pappina, että miten ei katsottaisi aina vain peruutuspeiliin menneiden vuosikymmenien toimintatapoihin, vaan vanhaa viisautta unohtamatta päätähtäin pitäisi olla uudistuminen tätä hetkeä ja lähitulevaisuuden muutoksia varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti