Hullu sanoo sydämessään, ettei Jumalaa ole.
"Vapaa-ajattelijat" eivät ole vapaita sydämessään, mutta he tahtoisivat Suomessa asuvan väen sanovan, ettei Jumalaa ole. "Vapaa-ajattelijat" tahtoisivat, että Suomessa asuva väestö kävisi siis mielettömäksi.
"Vapaa-ajattelijat" ovat menettäneet pyhyyden tunnon, joten he eivät osaa kunnioittaa pyhyyttä kunnioittavaa muslimilähimmäistä, joka ajaa bussia, jonka kylkiin on rienaavat mainokset liimattu. Pyhyyden kunnioituksen menettänyt "vapaa-ajattelija" tahtoisi loukata lähimmäistenkin uskoa. On syytä pelätä niitä seurauksia, joita "vapaa-ajattelija" voi tuottaa ihmiskuntaa vastaan, kun hän suunnistaa oman ja mielestään ehkä jonkun ryhmän ratkaiseman sopimusvaraisen "moraalisen koodin" varassa, mutta ilman häpeän tuntoa ja ilman tietoisuutta "pyhästä". Sellainen ihminen kuvittelee itsensä omalakiseksi, vaikka on epäjumaliensa kuljettama ihmisparka. Mieleeni tulee epäilemättä ne häpeilemättömän röyhkeät ja jumalattomat antiikin kyynikot, joista aloitin väitöskirjani kirjoittamisen 90-luvun alussa. Zizek lausui aivan oikein lacanilaisen filosofiansa näkökulmasta heidän ateismistaan ja "vapaudestaan", ettei enempää voi olla harhassa.
"Vapaa-ajattelija" ei ole vapaa, vaan hän piehtaroi vapauteen oman tunnon tuskista ja syyllisyydestä vakuuttelulla, että Jumalaa tuskin on olemassa. Syyllisyyttään pakeneva vapaa-ajattelija kertoo kampanjallaan omasta likaisesta sielustaan, jonka hän tahtoo yrjöä oksennuksena kaikkien muidenkin nähtäväksi ja haistettavaksi.
Vapaa-ajattelija: älä kätke syyllisyyttäsi ja häpeääsi Jumalan kieltämiseen, vaan kohtaa syyllisyytesi Jumalan kanssa, jotta voit saada anteeksiannon Jeesuksessa Kristuksessa.
Ks. myös: http://johan.blogit.uusisuomi.fi/2009/06/22/rautatientorin-mielenosoitus-vapaa-ajattelijat-potkivat-pakoon/
Tässä YLE:n Uudenmaan alueuutiset:
Niin että Suomessa ei saa ajatella vapaasti, jos Molarin Jussilta, Bäckmanin Jussilta ja Halla-ahon Jussilta kysytään. Hyvä kun asia tuli selväksi kertaheitolla, ja hyvä kun selväksi tuli sekin, että olette samaa porukkaa samalla puolella ja samalla asialla. Eipä silti että olisin sitä koskaan epäillytkään.
VastaaPoistaMinä tykkään Jusseista merkillisellä tavalla, se on totta. Mikä lienee syy?
VastaaPoistaSyy lienee sama kuin syy siihen, että poikasi on "Venäjän armeijan puolella, koska Venäjän armeija voittaa". Siis johdonmukainen voiman, armottomuuden ja häikäilemättömyyden palvonta yhdistyneenä rannattomaan tekopyhyyteen. Tekopyhyyttä on tämän vahvemman puolelle asettumisen kutsuminen "antifasismiksi".
VastaaPoistaMitä ateismikampanjaan tulee, ateismi on laillinen maailmankatsomus, jota on laillista myös markkinoida. Jumala on sen verran iso viskaali, että Hänen valtaistuimensa ei moisesta järky. Jumalalla ja Hänen sinua vilpittömämmillä uskovaisillaan (ei ole vaikea löytää) voisi sitä vastoin olla sanansa sanottavana siitä, että sinä esiinnyt Hänen sanansa julistajana samalla kun palvot jumalanasi Venäjää ja jeesuksenasi Putinia. Monien vilpittömien uskovaisten mielestä todellista Raamatun ja Jumalan majesteetin pilkkaa ei ole se, mitä Niemelä tekee, vaan kaikki se, mihin sinä täällä blogissasi yhä uudelleen alennut.
Niin minä sanoin torilla, mistä Panu ei tiedä tai vääristelee tahallisesti, että Jumala huolehtii itsensä todistamisen eikä tuollaiset kampanjat Jumalaa horjuta, mutta mikä on kiinnostavaa, että vapaa-ajattelijoiden kampanja ei tule vapautuneesta sydämestä.
VastaaPoistamikä on kiinnostavaa, että vapaa-ajattelijoiden kampanja ei tule vapautuneesta sydämestä.
VastaaPoistaKuka sinä olet päättämään muiden ihmisten puolesta, mitkä heidän motiivinsa ovat? Luuletko sinä olevasi joku Jumala, joka näkee sydämiin? On siinä miehellä otsaa.
Minä kerron tarkemmin tämän analyysin kampanjan rakenteesta - argumentaation rakenteesta - ja kampanjan primus motorin taustoista lähitulevaisuudessa. Kampanjalause on aiheestakin herättänyt ihmettelyä sen defensiivisen luonteen tähden: miksi pitää nautittavuutta puolustella sillä ensimmäisellä lauseella, että Jumalaa tuskin on? Tuollainen lause paljastaa, ettei kampanjassa ole kyse logiikan rationaalisesta argumentaatiosta Jumalasta, vaan omantunnon (superegon) defenssiivisestä pyrkimyksestä kätkeytyä häpeää tai ahdistusta sekä irtautua omiin vapauksiinsa sillä, että tuskin Jumalaa sittenkään on. Jos lauseen loppuosa olisi pelkästään julistuksen teemana, silloin kampanja ei olisi defensiivinen antikampanja, mutta nyt psykologiset egon puolustusmekanismit ovat liian häiritsevästi kirjoitettu iskulauseeseen. Vanha kristitty sanoisi, että jälleen kerran kyse on omantunnon paaduttamisesta, ei suinkaan älystä kun puhutaan Jumalasta/jumalasta. Tämä piirre vain vahvistuu, kun tarkkailee asianomaisten muita tuotoksia. On toki myönnettävä, että kampanja on kansainvälinen, joten iskulause ei kerro Niemelän omaa psyykettä sinänsä, kuin vain ehkä välillisesti.
VastaaPoistaMinä kerron tarkemmin tämän analyysin kampanjan rakenteesta - argumentaation rakenteesta - ja kampanjan primus motorin taustoista lähitulevaisuudessa.
VastaaPoistaSinä sitten edelleenkin luulet tietäväsi muita ihmisiä paremmin, mitkä heidän motiivisi ovat? Sen tietää vain Jumala. Teologiaa lukeneena ja kreikkaa osaavana tiedät varmasti, mitä tarkoittaa hybris.
Motiivianalyysi ei tapahdu suinkaan omassa kammiossa nukkumaan käydessä tai juuri herätessä haaveitten perusteella. Motiivianalyysi on aineistoanalyysia eri viitekehysten (teoriataustojen) puitteissa. Tällöin aineistoa kerätään asianomaisten henkilöiden henkilöhistoriasta, sanomisista, tekemisistä ja muista sidosryhmäsuhteista. Lisäksi tarkastellaan sosiologisesta, psykologisesti ja filosofisen käsiteanalyysin puitteissa nyt jumalattomuuden puolesta esitettyjen argumenttien logiikkaa ja rakennetta. Itselleni myönteisiä apuvälineitä tässä jälkimmäisessä tehtävässä ovat teoriataustana aiemmin mainitsemani Derrida, mutta myös mm. Lacan, Zizek, Heidegger, Klein, Bion, eli kuten havaitset käytän varsin psykoanalyysiin tukeutuvaa teoriaa tukena, mikä on toki sekin kiistanalainen ja ongelmallinen. Toki muitakin teoreetikkoja ja analyytikkoja on/voi olla apuna. Täten en kiistä jokaisen analyysin taustalla kummittelevaa hybristä, mutta tätä vastaan asetan kuitenkin (1) aineiston (2) analyysin teoriataustan puitteissa.
VastaaPoistaJuha Molarin teksti on loistava esimerkki modernista sanamagiasta, jossa oma tiukkaan valmiiksi naulattu vakaumus peitetään vakuuttavasti asiaa tuntemattomasta lähes tieteelliseltä kuulostavan sanamössön taakse.
VastaaPoistaTuon mössön lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa sen luonteen pelkkänä kulissina, sillä tämän sanahelinän ainoana tarkoituksena on uskotelle lukijalle, että kirjoittaja on ammentanut tekstiinsä todellista syvällisyyttä ja viisautta, kun hän todellisuudessa vain kätkee oman täysin epätieteellisen uskonnollisen sanomansa asiaan mitenkään varsinaisesti liittymättömien hienojen nimien ja termien sekasotkuun.
Jaakko Wallenius ei itse asiassa sanonut mitään, vaan ainoastaan antoi "stigman". Edustaako tuo lähemmin ns. humanistien tai ns. vapaa-ajattelijoiden tai ns. skeptikkojen tms. argumentaatiota? Ei hyvältä näytä!
VastaaPoistaItse sitä vastoin sanoin, että motiivien analysoiminen on luvallista ja mahdollista erilaisten menetelmien avulla, jotka ovat tunnustettuja ja tiedettyjä.
Heh, parahin Juha Molari. Jos koet todella stigmaantuneesi tuosta äskeisestä arvostelustani niin luepa alkuperäinen blogikirjoituksesi, mutta tee sellainen roolileikki, että olet vapaa-ajattelija ja luet seuraavaa syvällistä analyysiä Epikuroksen, Anaxagorasin, Thomas Painen, David Humen, Denis Diderotin, John Stuart Millin, Bertrand Russellin Karl Popperin tai vaikkapa Steven Weinbergerin luomaan perinteeseen pohjaavista ajatuksistasi: "
VastaaPoista"Vapaa-ajattelija" ei ole vapaa, vaan hän piehtaroi vapauteen oman tunnon tuskista ja syyllisyydestä vakuuttelulla, että Jumalaa tuskin on olemassa. Syyllisyyttään pakeneva vapaa-ajattelija kertoo kampanjallaan omasta likaisesta sielustaan, jonka hän tahtoo yrjöä oksennuksena kaikkien muidenkin nähtäväksi ja haistettavaksi."
Miltäs kuulostaa? Ei todellakaan järin syvälliseltä tai tieteelliseltä analyysiltä tieteellisestä ja filosofisesta ajatustavasta, jolla on Epikuroksen ja Anaxagorasin myötä itse asiassa paljon pitemmät perinteet kuin kristinsuskolla.
Olisipa hauska käyttää mainitsemaasi motivaatioanalyysiä tutkimaan sitä mikä motiivi ajaa ihmistä leimaamaan muiden ihmisten ajattelua ja toimintaa näin rajulla leimakirveellä.
Yleensähän näin raju puolustusreaktio heikkouden merkki; usko omaan ideologiaan on yleensä hyvin heikolla pohjalla, jos siihen kohdistuvaa arvostelua ja sen epäilyäkin ei ole mahdollista lainkaan kohdata ja sietää.
Olet oikeassa siitä, että leimaaminen voi olla merkki heikosta uskosta, koska tällöin on kyse defenssimekanismista sisäistä ahdistusta vastaan.
VastaaPoistaTradition ja henkilöhistorian sekoittaminen on kuitenkin alkeellista tuolla mainitsemalla tavallasi. Minulle Jumala ei ole kaapissa piileskelevä haamu, vaan tunnustan avoimesti, että kristillisen uskon mukaan niin kuin luterilaisena on oikein ja kohtuullista lukea esim. apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille ateisti (ml. vapaa-ajattelija) on siis menossa kadotukseen. Hän ei ole "vapaa", vaan omien halujensa orja. Tämä on viitekehykseni, se ei ole tieteellinen sen enempää kuin sinun "uskonnoton" uskosi, mutta totta kai länsimainen keskustelu esiymmärryksestä ym. voi hyvin antaa tukea sille, ettei kukaan ole vapaa. Myös "vapaa-ajattelija" on orja mielipiteensä muodostuksessa. Ero on nyt sinä, että vapaa-ajatteli valehtelee itsensä vapaaksi.
Toivottavasti olet lukenut nuo mainitsemasi kirjoittajat ja edes vähän ymmärtänyt niitä: olen kreikkalaiset kirjoittajat lukenut myös niiden alkukielellä ja joskus kirjoittanutkin niistä jotakin. Kreikkalaisessa ajattelussa tavallisesti esiintynyt lausahdus "elää luonnon mukaan" pikemmin kuin "lain mukaan" tai "kirjoitusten mukaan" antoi tukea myös joillekin häpeilemättömille ihmisille provosoida uskontoa ja Jumalaa vastaan, mutta tuo luonnonmukaisen etiikan puolustelu ikäänkuin ilman Jumalaa jäi lähinnä huonoksi itsensä ja sidoksiensa reflektoimiseksi. Suosittelen luettavaksi Slavoj Zizekin analyysiä kyynikoista sekä symbolisesta järjestelmästä ja "toiseudesta". Palaan aiheeseen tarkemmin kun on enemmän aikaa. Olen kirjoittanut joskus vähän aiheesta STI:n vuosikirjassa ja väitöskirjassani ym.
"Valitettavasti" nyt täytyy lähteä perheen kanssa puistoon ja sitten pitää koota aineistoa CIA:n ja Al Quidan suhteesta Tshetshenian terroristeihin kirjahankettani varten.
Sen verran täytyy vielä kommentoida, ettei ateisti tietysti ole sen yhtään sen "vapaampi" kuin kristittykään, sillä jokainen ateistikin on luonnollisesti oman yhteiskuntansa jäsen (tietenkin vain jos se sallitaan myös ateistille!) ja on yhteiskunnassa vallitsevien säädösten, asetusten ja lakien sitoma täsmälleen samalla tavalla kuin kristittykin. Nämä lait todellisuudessa aina osoittavat mitkä asiat kussakin yhteiskunnassa katsotaan moraalisiksi ja mitkä moraalittomiksi eli mitkä ovat kulloisenkin yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä ja mitkä haitallisia tekoja ja toimia.
VastaaPoistaAteistilta puuttuu kuitenkin päästään taivaallinen valvontakamera, joka raportoi myös hänen väärät ajatuksensa asianmukaisille tahoille.
Ateisti on siis tässä suhteessa vapaampi, sillä hän voi luottaa siihen, että häntä arvioidaan hänen todellisten reaalimaailman tekojensa perusteella.
John Ruskinin sanoin: "Sillä mitä me ajattelemme, mitä me tiedämme ja mihin me uskomme on todellisuudessa hyvin vähän merkitystä. Ainoa asia jolla on todellista merkitystä, ovat tekomme".
Wallenius on ateistisessa esityksessään melkoinen idealisti, jos kuvittelee, että ateisti on vain yhteiskunnan jäsen lain ja asetusten ym. sitomana. Pyydän, että hiukan ateistit pohtisivat ääneen sitä hermeneutiikkaan ja tiedonsosiologiaan liittyvää keskustelua, jota on käyty esimerkiksi Heideggerin ja Gadamerin tähden tai Bergerin tähden (tiedonsosiologia). Myös venäläisessä psykolingvistiikassa niin kuin ranskalaisessakin on kiinnitetty aiheestakin huomiota omaksutun kielen ja tunteiden väliseen suhteeseen sekä identiteettiin. Ferdinand-Mongin de Saussure
VastaaPoista(1857–1913) tutki kielellisten elementtien suhteita määrääviä
”syvärakenteita” niin kuin hyvin tiedä. Saussure ymmärsi kielen vain välittäjäksi ajattelun ja äänen välillä: ajattelu
oli jotakin enemmän kuin ääni, sanat eivät vastanneet enää asiaintiloja. Mutta onko ajattelu todella noin vapaa? Minusta vaikuttaa siltä, että "vapaa-ajattelijat" ikäänkuin yrittävät popularisoida vapautta tavalla, jossa unohtavat kaiken sen mitä pitäisi muistaa esim. Ricoeurin, Derridan ja Lacanin keskusteluista Sausseren opetuksista. Olemme kielessä, emmekä pääse sen ulkopuolelle, ei myöskään "vapaa-ajattelija". "Vapaa-ajattelija" on mielestäni älyllisesti epärehellinen, jos väittää rationaalisen harkintansa, motiivien perustelunsa, käytöksensä ja tunnekokemuksensa "vapaiksi" - ehkä korkeintaan rationaalisen harkinnan ja laskelmoinnin tuloksena mitä tulee hyötyyn ja lain vaatimuksiin. "Vapaa-ajattelija" on huomattavasti orjallisempi tahtomisessaan ja "epäuskossaan". (Pidän Lutherin Sidotusta ratkaisuvallasta kovasti). Kuten sanottua palaan vähän myöhemmin johdonmukaisessa esityksessä aihepiiriin.
"Olemme kielessä, emmekä pääse sen ulkopuolelle, ei myöskään "vapaa-ajattelija".
VastaaPoistaPitää varmasti paikkansa ainakin siltä osin, että kielen "ulkopuolisia" asioita on varsin vaikea kuvailla muulla kuin juuri jonkun kielen käsittein, mutta mitä tekemistä tällä on ajattelun vapauden kanssa? Samaa kieltä voi käyttää varsin monenlaisten ajatusten ja ideoiden esittämiseen kuten historiasta ja aikalaiskeskustelustakin hyvin näkee.
"Vapaa-ajattelija" on mielestäni älyllisesti epärehellinen, jos väittää rationaalisen harkintansa, motiivien perustelunsa, käytöksensä ja tunnekokemuksensa "vapaiksi" - ehkä korkeintaan rationaalisen harkinnan ja laskelmoinnin tuloksena mitä tulee hyötyyn ja lain vaatimuksiin.
Kyse on kai tässä lähinnä siitä, mitä "vapaalla" tässä yhteydessä tarkoitetaan. Vapaa-ajattelijoiden tapauksessa kyseessä lienee lähinnä irtiotto aikoinaan vallinneesta uskonnollisesta ajattelukehikosta, mikä vanhan yhtenäiskulttuurin aikana todella rajoittikin, jos nyt ei suoranaisesti ajattelua, niin ainakin tiettyjen asioiden julkista esittämistä ja tekemistä.
"Vapaa-ajattelija" on huomattavasti orjallisempi tahtomisessaan ja "epäuskossaan".
Hm, millähän perusteella ja mihin verrattuna?
Tuo komparatiivi oli luonnollisesti edelliseen lauseeseen jatkoa. "Vapaa-ajattelija" on huomattavasti "orjallisempi" kuin mitä hän itse kuvittelee vapaudekseen. Yritän siis väittää huonolla tai hyvällä menestyksellä, että "vapaa-ajattelija" on hyvin sidottu uskomusjärjestelmiinsä, jotka ovat hyvin paljon muita kuin tieteellistä harkintaa. Uskomusjärjestelmät tulevat ja rakentuvat myös tiedostamattomassa tunnemaailman avulla elämän kokemusten tähden, joita sanallisesti ehkä sittemmin sepitetään argumenteiksi.
VastaaPoistaYritän siis väittää huonolla tai hyvällä menestyksellä, että "vapaa-ajattelija" on hyvin sidottu uskomusjärjestelmiinsä, jotka ovat hyvin paljon muita kuin tieteellistä harkintaa.
VastaaPoista"Vapaa-ajattelijoitakin" on varmasti moneen lähtöön niin kuin muidenkin aatteiden ja ideologioiden kannattajien tapauksessa, mutta ylipäätään ihmisille kai tyypillistä on, että he tarkkailevat maailmaa ja sen ilmiöitä uskomusjärjestelmiensä kautta ja nämä voivat sitten perustua hyvinkin monenlaiseen ainekseen.
Tieteen hyvä puoli nyt pääsääntöisesti lienee, että se perustuu enemmän tai vähemmän yleisille ja yhteisesti hyväksytyille pelisäännöille, joten siihen perustuvia näkemyksiä toisin kuin erilaisia mutujuttuja voidaan vertailla ja myös arvioida objektiivisin perustein, ja että se on myös itseäänkorjaavaa, joten kovin metsään menevät väitteet ja näkemykset yleensä korjautuvat ennemmin tai myöhemmin.
Monissa uskonnollisperäisissä ja muissa uskomussysteemeissä tällaista itseäänkorjaavuutta ei useinkaan ole ja yleensä niihin perustuvat haitallisetkin käytännöt muuttuvat vasta ulkopuolisten yhteiskunnallisten paineiden myötä kuten maallistuneissa yhteiskunnissa on nähty.