Ukrainan pommitukset alkoivat juuri liturgian aikana kello 10, kun ihmiset lauloivat Herran rukousta. Pommit osuivat aivan katedraalin viereen ”kioskiin”, jossa oli ehtoollisleipiä.
Katedraalissa oli tuhat uskovaista. Kirkossa oli senkin vuoksi paljon ihmisiä, että he odottivat humanitaarista apua. Ihmiset olivat kirkossa polvillaan ja rukoilivat kyyneleet silmissä Jumalaa.
Pommituksen painoaallon seurauksena muutamat lasimaalaukset rikkoutuivat. Pommitus kesti puoli tuntia.
Venäjän ortodoksisia kirkkoja vastaan suunnattuja pommituksia on ollut useita viime viikkojen aikana. Moskovan patriarkaatin Ukrainan ortodoksinen kirkko on kertonut tapahtuneista virallisilla sivuillaan.
On selvää, että Kiovan juntan järjestämä pommitus ei rakentanut mitenkään valtiollista turvallisuutta, vaan sen tarkoituksena oli aiheuttaa pelkoa ja tuhoa venäläisen uskovaisen väestön keskuudessa.
Videossa ortodoksinen Isä meidän –rukouslaulu, jota seurakunta laulaa liturgiassa ja jonka aikana Ukrainan tykistö aloitti pommitukset katedraalia vastaan (tämä video on kuitenkin eri tilanteesta: Kiovan ortodoksista musiikkifestivaaleilta).
Tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta, kun Ukrainan pommittaa katedraalia. Lauantaina 21.6. katedraalin lasimaalaukset rikkoutuivat. Katedraalin takana ollut viisikerroksinen rakennus vaurioitui. Yksi ammus meni katedraalin läpi ja osui katedraalin takana olevaan viisikerroksiseen rakennukseen. Katedraalin parveke vaurioitui. Alttarin seinään lensi sirpaleita.
Katedraalin kirkkoherra Nikolai Fomenko (Николай Фоменко) on kuvaillut tapahtumia. "Pyhän Serafim Sarovilaisen temppeliä pommitettiin 16. kesäkuuta. Temppelin ruokala ja porttirakennus tuhoutuivat täysin. Samana iltana myös Aleksandr Nevskin katedraalia pommitettiin. 19. kesäkuuta ammuttiin myös Ylösnousemuksen katedraalia (Воскресенский храм). Pommitus tappoi katedraalissa työskennelleet vahtimestarit. Slavyanskissa 26. toukokuuta kuoli eräs nainen, kun Ukrainan pommitti Jumalan äidin ikonin;kirkkoa (Державной иконы Божией Матери): kirkon toinen sivu vahingoittui, kirkon aita tuhoutui ja kirkon ikkunat rikkoutuivat.
Moskovan patriarkaatin Ukrainan ortodoksinen kirkko on kertonut onnettomuuksista virallisilla sivuillaan.[1]
17.6.2014 patriarkka Kirill kutsui uskovaisia rauhanrukoukseen Ukrainan verenvuodaruksen lopettamiseksi. Vain tuntia ja paria myöhemmin Ukraina kuitenkin jo pommitti Pyhän Serafim Sarovilaisen temppeliä ja samana iltana Aleksandr Nevskin Katedraalia!
Ja kaiken lisäksi Ukrainan turvallisuuspalvelujen SBU:n johtaja Valentin Nalivaychenko (Валентин Алекса́ндрович Наливайченко) syytti;"Шустер Live" –ohjelmassa, että ”ortodoksinen fundamentalismi” olisi "informaatiosodankäynnissä” ja ”ihmisten aivopesussa” Luganskin ja Donetskin alueella pahin vihollinen yhdessä ”myrkyllisen euraasialaisen ideologian” kanssa, koska ”he nostavat kokonaisen venäläisen sukupolven uskomukseen, että Ukrainassa täytyisi tuhota ukrainalaiset, joilla on erilaiset mielipiteet ja elämäntavat kuin euraasialainen mielikuvitus”.
Nalivaychenko nimitti tätä ”vaarallista ideologiaa” uudenlaisen sodankäynnin ”hybridisodan” keinoksi.
Ukrainassa on toistuvasti myös pysäytetty ja estetty Venäjän ortodoksisen kirkon pappien ja piispojen vierailut seurakunnissa. Juntan pommihyökkäykset ja muut toimet ortodoksista kirkkoa vastaan Ukrainassa liittyvät tietysti siihen, että Ukrainan ortodoksinen kirkko kuuluu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, Moskovan patriarkaattiin.
Ortodoksinen kirkko on suurin uskonnollinen ryhmä Ukrainassa, keskeinen osa Ukrainan kansalaisten uskonnollista identiteettiä. Ukrainassa on yli 11000 seurakuntaa.
Ortodoksinen usko yhdistää ”viholliset” ja ”omat” veljiksi ja siskoiksi toisilleen. Ortodoksit rukoilevat veljesten välille rauhaa ja verenvuodatuksen päättymistä, mikä ei sovi valitettavasti pääministerin ja turvallisuuspalvelun johtajan agendalle.
Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill [2]on vedonnut 17. kesäkuuta 2014 kaikkiin osapuoliin, jotta verenvuodatus loppuisi välittömästi. ”Tänään ei ole mitään tärkeämpää tai lähempänä sydäntä olevaa asiaa kuin tuska jatkuvasta veljesmurhasta, joka tapahtuu Ukrainan alueella. Mitä tapahtuu tänään erityisesti Donetskin ja Luganskin alueilla, ja miten kirkon jäsenten tulisi suhtautua tapahtumiin? Tuloksena on ollut kauhistuttava verinen konflikti. Monet sadat ovat kuolleet, tuhannet haavoittuneet ja kodittomina. Vain paholainen voi juhlia kun veljekset tuhoavat toisiaan, aiheuttavat vahinkoa ja heikentävät ihmiselämän edellytyksiä. Ortodoksinen kirkko, jakamattoman Venäjän hengellinen kirkko, ei voi jakaa yhtä Jumalan kansaa poliittisten, kansallisten, sosiaalisten tai muiden periaatteiden mukaan. Kirkko ottaa tehtävänsä Herralta Jeesukselta Kristukselta eikä ota tilauksia tai ohjeita eri poliittisilta voimilta. Tämä erottaa kirkon joistakin nimellisesti uskonnollisista mutta itse asiassa maallisista järjestöistä".[2]
Kirill varoittaa, että historiassamme on toistunut verisiä sodankäyntejä. Ne heikensivät myös Kiovan Venäjän eli Kiovan Rusin, 800-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa olleen valtakunnan. Niin toistui myös monta kertaa tämän jälkeen myöhemmillä vuosisadoilla.
”Historiasta opimme, että tuhoisa riita luo aina ulkoisten voimien uhkan Isänmaalle. Niin kuin vanhaan aikaan, niin nyt meillä on edessämme tällainen riski menettää kansan suvereniteetti. Suvereniteetti ilmaisee kykyä ja kapasiteettia järjestää elämä moraalinen, henkinen ja kulttuurinen perusta”, pyhä patriarkka muistuttaa.[2] ”Vetoan kaikkiin, jotka vaikuttavat päätöksiin: lopettakaa välittömästi verenvuodatus, aloittakaa todelliset neuvottelut rauhan ja oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Veristä taistelua ei voi voittaa, siitä ei voi olla poliittista hyötyäkään, mutta;poliittista hyötyä voisi vain saada ihmisten paremmista elinoloista”, lausuu Kirill painokkaasti.[5]
Patriarkka Kirill kehottaa kaikkia seurakunta erityiseen rauhan rukoukseen, jotta Ukrainan tuhoisa sodankäynti saadaan päätökseen. Hän kehotti kaikkia Venäjän ortodoksisen kirkon lapsia lisääntyneeseen rukoukseen, pitäytymään Pyhien apostolien uskoon, rukoilla tuhoisan sodankäynnin ja vihamielisen eripuran päättymiseksi.
”Kaikissa kirkkomme temppeleissä anna meidän väsymättä nyt erityisesti rukoilla rauhan puolesta ja voittaa verinen sodankäynti”.[2] [1] http://gorlovka-eparhia.com.ua/aleksandro-nevskiy-sobor-slavyanska-obstrelyali-vo-nbsp-vremya-voskresnoy-liturgii/
[2] Святейший Патриарх Кирилл:
«Обращаюсь ко всем, от кого зависит принятие решений: немедленно остановите
кровопролитие»
;http://www.patriarchia.ru/db/text/3675054.htmlKirjoittaja kuuluu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon Suomessa ja rukoilee rukouskehotuksen mukaisesti verenvuodatuksen päättymistä Ukrainaan.
Juha Molari, unemployed, D.Th, BBA.
|
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
LinkedIN profile