torstai 15. lokakuuta 2009

Kotimaa-lehdellä kävi lipsahdus


Olen ottanut yhteyttä Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilään, joka on hyvässä ymmärryksessä yhtynyt käsitykseeni, että minulla on oikeus saada korjattua virheet, jotka ovat tämän päivän Kotimaa-lehdessä minua koskevan tutkintajutun yhteydessä. Jutun oli kirjoittanut Kimmo Saares. Korjaus ilmestyy ensi viikon maanantaina Kotimaa-lehdessä. Itse korjaustekstiä ei ole vielä laadittu.

Kimmo kirjoitti huolimattomasti: ”Juha Molari katsoo esimerkiksi Suomen syylliseksi sotaan ja kiistää Viron miehityksen”. Tämä asiahan ei ole sinänsä tutkinnan kohteena kapitulissa, mutta silti ihmettelen, mistä Kimmo löysi tuollaisten asioiden sijoittamisen minun ”maineluetteloon”. Ehkä hän oletti, että muutoin myönteisesti Venäjään suhtautuva henkilö sitten näissäkin kohdissa esittää asiat mainitulla tavalla?

Olen kirjoittanut Viron miehityksestä ja miehitysmyytistä aiemmin mm. blogissani: http://juhamolari.blogspot.com/2009/07/viron-miehitys-vai-miehitysmyytti.html. Viittaan tällöin mm. Nikita Sergejevitš Hruštšovin raporttiin 25.2.1956, Matti Turtolan tutkimukseen "Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-1940" (Otava, 2008), Magnus Ilmjärven tutkimukseen (Silent Submission. Formation of Foreign Policy of Estonia, Latvia and Lithuania, Period from mid-1920-s to Annexation in 1940. Acta Universitatis Stockholmiensis, Tallinna 2004) ja Erkki Tuomio-ojan kirjoittamaan kirja-arvosteluun. Sanoudun irti stigmatisoivasta miehitysmyytistä, jota ovat sitä vastoin suosineet esimerkiksi Ģirts Valdis Kristovskis ja Mart Laar, jotka ovat kutsuneet nykyisiä venäläisiä ”miehittäjiksi”, joiden ”pitäisi hävetä itseään”. Sitä varten olen tuonut ilmi, että Virossa omasta takaa Konstanin Päts oli hyvinkin osallinen Neuvostoliiton joukkojen tuloon maahan. Myös CERA (Centre Européen de Recherche et d'Action sur le Racisme et l'Antisémitisme) ja Euroopan juutalainen kongressi ovat 23.3.2005 moittineet Latviaa SS-Waffen –joukkojen hyväksi tehdyistä kunnianosoituksista ja yrityksistä kiistää juutalaisvainot alueella. Ylipäätänsä en ole hyväksynyt sellaista diskriminatiota tukevaa historian väärentämistä, jota miehityksen nimissä yritetään nyt harjoittaa.

En ole myöskään kirjoittanut Kimmon esittämällä tavalla Suomea syylliseksi sotaan, vaikka olenkin korostanut toki Risto Rytiä sotasyyllisenä, vaan olen painottanut vastavuoroisuutta tarkastelussa, kun pohditaan sotaa edeltävää aikaa. Kimmo tekee mutkan suoriksi, kun yhdestä äärimmäisestä hypätään toiseen.

Lisäksi en ole puhunut Pajun ja Oksasen kirjasta, vaan ProKarelian ja Veikko Saksin toiminnan mukaisesta ohjelmasta eli The Soviet Story elokuvan esittämisestä Helsingissä Viron, Latvian ja Liettuan suurlähetystöjen toimesta ja tämän jälkeen ympäri Suomea ProKarelian toimesta. Tampereen esityksensä jälkeen huhtikuussa 2009 Veikko Saksi ja Kari Silvennoinen tekivät kantelut minua vastaan.

Lopuksi Kimmo Saares olisi voinut puhelimessa esittämänsä kysymyksen jälkeen kertoa rehellisemmin, että olen totta sanonut, että mielenosoitukset ”voisivat tulla” tuomiokapitulin edustalle jos kapituli myöntyy revanssihenkisiin venäläisvihamielisiin vaatimuksiin, mutta ”voisi olla myös”, että olen hiljaa kotona ja elän sosiaaliviraston tuella. Kimmolta jäi tuo jälkimmäinen mahdollisuus kertomatta. Ilmoitin, että en tietenkään tiedä, miten menettelisin missäkin tilanteessa.

Sielunpaimenena haluan toimia aktiivisesti sen hyväksi, ettei ProKarelia saisi levittää vihankylvöä ja epäluuloa Venäjää ja Venäjältä Suomeen muuttaneita maahanmuuttajia vastaan, vaikka nämä maahanmuuttajat eivät ryhtyisi Venäjän hallituksen vastaisiksi kriitikoiksi. Juuri tästä syystä pitäisin tärkeänä, ettei minulle tehdä päähän sellaisia sarvia, joita ei minulla ole.