Sunnuntaina mirhalla voitelun mysteerin jälkeen ortodoksinen kummini opasti, että olisi aiheellista 40 päivää keskittyä ortodoksiseen uskoon ja välttää poliittista aktiivisuutta. Blogissani tämä keskittyminen on paremmin mahdollista kuin elämän kokonaisuudessa. 40 päivää on tuttu aikamääre Jeesuksen – Jumalan Pojan – paastosta ja kiusauksista autiomaassa, niin kuin Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa kerrotaan.
Ortodoksien mukaan ehtoolliselle valmistautuminen alkaa jo edellispäivänä paastolla, jolloin pidättäydytään liharuoasta. En tunne ruokamääräyksiä kovin tarkoin. Sen ohjeen olen kuitenkin saanut, että edellispäivänä olisi aiheellista aloittaa keskittyminen ehtoollisen viettoon: tämä keskittyminen edellyttää myös ruoan suhteen tarkkaavaisuutta. Ehtoollista edeltää myös yksityinen rippi: synnintunnustus.
Jumalan sallima kova koulu on ollut minulle tämän puolen vuoden aikana siinä, miten muuttaisin köyhän välttämättömyyden hyveelliseksi paastoksi. Köyhyys tuo vallitsevassa maailmassa ja totutuissa tavoissa väistämättä mieliin levottomuutta ja ärtymystä. Sellaiset tunteet ovat kaukana hyveellisestä paastosta. En ymmärrä hyveellistä paastoa myöskään alistuneisuudeksi.
Tänä aamuna en syönyt aamupalaa. Menin aamulla kello 9:30 kuntosalille, jossa tein kohtuullisen harjoituksen, kuten tavallista: juoksua, pyöräilyä, vatsalihasliikkeitä, käsilihaksia varten harjoituksia. Kuntosalin jälkeen en syönyt mitään, paitsi join vettä. Kello 16 lähdin uudestaan kuntoilemaan, tällä kertaa metsään 7 kilometrin juoksulenkille. En ollut syönyt mitään koko päivänä. Ensi kertaa pääsin aterialle kello 17 lenkin ja peseytymisen jälkeen. Edellisiltana en ollut myöskään syönyt mitään.
Tein köyhästä välttämättömyydestä hyvän paaston siten, että mietin nälkäisenä elämisen luonnetta perusteellisemmin kuin jatkuvasti ravinnolla tyydytettynä. Kun tavallinen suomalainen on jatkuvasti ravinnolla läpeensä tyydytetty, hän ei enää tunnista itsessään oikeaa väsymystä, moraalista väsymystä, henkistä väsymystä, hän ei tiedä näläntunnetta, vaan syö kaikesta huolimatta kaikkiin tunnelmiinsa. Ruoasta on tullut rippi-isä, joka tuo lohdun tilanteessa ja toisessakin.
Havaitsin, että nälkä tekee heikoksi. Kun energia loppuu, iho tulee kylmäksi ja keho vapisevaksi. Jaloista loppui paras tarmo juoksulenkin aikana. Tämä heikkous kirkasti muistamaan, että rukoilemme Isä Meidän –rukouksessa ”jokapäiväistä leipäämme”, mutta liian itsestään selvänä pidämme ruokaa, toimeentuloa ja nautintojamme. Ruoan merkittävyys kirkastui ja kiitollisuus saatavasta ruoasta tuli arvokkaammaksi, kun tunsin nälkäisenä itseni heikoksi. Miljoonat ihmiset kokevat syvää nälkää päivittäin ihmisten vääryyden ja sorron tähden. Yltäkylläisyydessä emme voi tuntea edes pientä häivähdystä heidän nälästään. Siksi tarvitaan paastoa aivan konkreettisuudessaan.
Köyhässä välttämättömyydessä olen puolen vuoden aikana yrittänyt oppia henkiseen levollisuuteen sen sijaan että rahattomuuden tähden mieli aina järkkyisi. Tämä haaste on ollut ylivertaisen vaikea. Miten voisin olla tyytyväinen ja iloinen, jos joudunkin laiminlyömään perusmaksujen eräpäivämäärät ja saan maksettua ehkä vasta huomautuslaskujen jälkeen? Yritin löytää hengellisen varmuuden säilyttää mielentyyneys, jota köyhyys ja nälkä eivät häiritsisi niin paljon kuin yhä edelleen tekevät.
Köyhä välttämättömyys ja hetkellinen nälkä ovat ohjanneet perusasioiden pariin, tyytyväisyyteen myös perusruokaan. Moraalisen ja hengellisen tyhjyyden kätkemiseksi kovin moni etsii ruoasta nautintoja, mutta nyt olen joutunut luopumaan jäätelöstä, suklaasta ja leivonnaisista. Niitä ihminen ei yksinkertaisesti tarvitse. Moraalisen ja hengellisen tyhjyyden tähden ihminen etsii kuitenkin ”jotain”. Moraaliseen ja hengelliseen tyhjyyteen tulisi etsiä vastaus oikealla tavalla: rukoillen, lukien Pyhää Raamattua ja hyvää hengellistä kirjallisuutta, osallistuen jumalanpalvelukseen.
Tänään on oloni ollut kaikesta nälästä huolimatta hyvä. Saadun ruoan jälkeen hiukan verenpaine tai verensokeri ilmeisemmin oli herkkä muutoksille: jos nousin nopeasti ylös istuimelta, silmissä alkoi sumeta. Tämän puolen vuoden aikana olen köyhyyden ja liikunnan ansiosta sietänyt huomattavasti paremmin nälkää kuin aiemmin: voisin hyvin olla pari päivää ilman ruokaa. Jos olisi edellytyksiä, olisi erityisen hyvä päästä viikoksi tai pariksi johonkin venäläiseen luostariin hiljaisuuteen, jotta saisi keskittyä rukoukseen ja Raamatun tutkimiseen. Taloudelliset edellytykseni eivät kuitenkaan ilmeisesti salli sulkeutumista luostariin, niin kummallista kuin asia onkin.
Hiukan ihmettelin aamulla, kun Pirkanmaan poliisi Ylöjärveltä saapui blogiini kello 9:41,57 ja Lappeenrannasta poliisi saapui blogiini sekuntia aiemmin 9:41,56. Tätä ennen Vantaalta sisäministeriön poliisiosastosta saavuttiin blogiini kello 9:25,54 – ja samalla sekunnilla myös Pirkanmaan poliisi edellisen kerran Ylöjärveltä hiukan toisesta ip-osoitteesta kuin 15 minuuttia myöhemmin. Tämän lisäksi tietysti kaikki tavanomaiset Ulkoministeriön tyypit lukivat blogiani työpaikaltaan. Tuo nettiliikenne ja lisäksi kaikki muu tahtovat sekoittaa keskittymistä hengelliseen syventymiseen. Juuri sitä varten tarvitsen paastoa, jotta tunnistaisin itsessäni kaikenlaisen turhuuden, jonka mukaan tämä maailma kohisee ja toimii. Olen täysin osallinen tähän turhuudessa elävään maailmaan. Köyhässä välttämättömyydessäni muistan Herraani Jeesusta, joka sanoi, ettei Ihmisen Pojalla ollut paikkaa, johon päänsä kallistaisi. Autiomaassa kiusattuna hän kykeni vastustaa paholaista - kiitos Hänelle hyvyydestä ja armosta, joka antaa kylläkin mallin parempaan kristilliseen elämään, mutta jonka veroisesti en itse kykene koskaan elämään omassa nälässäni. Jeesus kykeni levollisuuteen itsensä tähden tuossakin tilanteessa ja moraaliseen toimeliaisuuteen kärsivien lähimmäistensä hyväksi. Minä sitä vastoin hätäilen köyhyydessä, kodittomuudessa ja nälässä liikaa itsestäni ja turhuudessa olevan maailman toimista, enkä tue kärsiviä lähimmäisiäni.
No comments in my blog, but you can find my phone number GSM +7911 2970525 (in Russia) +358 44 322 2661 (in Finland) or my email juhamolari-ÄT-gmail.com or juhamolari-ÄT-mail.ru (см. -ÄT- = @). In principle, you could discuss with me in Facebook
Юха Молaри: Домашняя страница – Juha Molari: Homepage http://personal.inet.fi/business/molari/
RT blogi: It's time, my friend: it's time
Юха Молари: Пресс-Портрет (YANDEX)
СМИ и Юха Молaри (коллекция)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti