Statcounter

perjantai 18. tammikuuta 2019

Suomen tiedustelupäälliköksi Naton palkitsema prikaatikenraali Pekka Toveri

Yli 100 000 euron palkka analyyseista


Kenraalien osaamista ja vastuuta kunnioitetaan Suomessa yli 100 000 euron vuosipalkalla. 

Tiedustelupäällikkö on tietysti erityisen tietävä ja taitava erottamaan ja tunnistamaan turha data ja huhut sekä tekemään merkittävistä seikoista viisaita johtopäätöksiä ja tulkintoja.
Tiedustelupäällikön tehtävä on tietysti aivan toinen kuin informaatiosotaan vihkiytyneen propagandistin.


Prikaatikenraali Pekka Toverin erityinen osaaminen näkyi äskettäin twitterissä, kun hän levitti ilmeisen syvällisten tutkimusten jälkeen tarinaa siitä, että Oulussa tehdyt pakolaisten ja maahanmuuttajien seksuaalirikokset eivät olisi olleet riittävä syy kansainväliseen kiinnostukseen, vaan tuo uutisointi olisi ollut kansainvälinen pahatahtoinen vaikutusoperaatio. Siinä näkyisi Venäjän masinoima vaikutusoperaatio, kun Katie Hopkins kävi Oulussa ja tapasi Junes Lokkaa ja Tiina Wiikiä. 

Luultavasti edes Junes Lokka ja Tiina Wiik – joiden nimeen Pekka Toveri ei viitannut twiittauksessaan – eivät tienneet toimineensa Vladimir Putinin salaisina vaikutusagentteina. Tiedustelupäällikkö näkee joka tapauksessa paljon syvemmälle salaisuuksiin kuin asianomaiset itse. Kukaan muu ei tiennyt, että se olikin Putin, joka viritti keskustelun Oulun raiskauksista.

Pekka Toveri tukeutuu vihreään propagandistiin, kun levittää käsitystä kansainvälisestä "vaikutusoperaatiosta".


Tiedustelupäällikön käsityksiä näiden yllättävien salaisuuksien äärelle ohjasi tälläkin kertaa Ilta-Sanomien toimittaja Johannes Kotkavirta. Toimittajan isä Ari Heikkinen toimi vihreiden puoluesihteerinä 1997-2007 ja äiti Eija Kotkavirta toimi Keravan vihreiden puheenjohtajana ja sittemmin Oulun seudun Vihreät naiset ry:n puheenjohtajana. 

Johannes Kotkavirta tuli aiemmin tunnetuksi tukeutumalla maahanmuutto-ohjelmaa esitellen SKP:n professoriin Martin Scheinin, mitä Suomen Uutisissa Jussi Halla-aho kritisoi 20.2.2015.

 

Toveri tukeutuu maineikkaisiin osaajiin


Uuden tiedustelupäällikön käsityksiin kuuluu, että Suomessa ei olla valitettavasti riittävän hysteerisiä Venäjän ja Kiinan ”agenttien” vakoiluun yrityselämässä. 

Nato-trolli ”adam seven” saa toistuvasti prikaatikenraali Pekka Toverin twitterissä auktoriteetin aseman.

Suomen Puolustusvoimien kyberkapteeni Tuomo Rusila tyydyttää kenraalia, kun Rusila irvailee Sergei Lavroville tai vaatiessaan länttä luopumaan venäläisen energian käytöstä.

Pekka Toveri levittää tohkeissaan uutisia siitä, kuinka tärkeää on Facebookissa harjoittaa tehokasta sensuuria ”Venäjän agenttien vaikutusoperaatioita” vastaan. Ben Nimmo saa toimi tuossa uutisessa auktoriteettina. 

Toveri valitsee järeimmän sanaston ja kuvailee, että Putin ”miehittää Ukrainaa” (10.1.2019).

Korkeimman tason tiedustelupäälliköllä, prikaatikenraalilla Pekka Toverilla on käytössään suomalainen kaikkein osaavin ja taitavin asiantuntijoiden verkosto, joiden tietämykseen ja arviointikykyyn hän näyttää toistuvasti tukeutuvan. 

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkijan Charly Salonius-Pasternakin tekstit leviävät erityisen hyvin prikaatikenraalin Twitterissä ja Facebookissa.

Suomalainen turvallisuuspoliittisen keskustelun ja itse asiassa kaikkien eri alojen huippuosaajina Janne ”Rysky” Riiheläinen, kirjailija Jari Tervo, everstiluutnantti Torsti Sirén, sotatieteen tohtori Saara Jantunen ja Ilta-Sanomien yhdysvaltain kirjeenvaihtaja, väkevästi vihreässä perhekuplassa kasvanut Johannes Kotkavirta ovat prikaatikenraalin Pekka Toverin kavereita Facebookissa, toiset myös Twitterissä. Ehkäpä vain everstiluutnantti Ari Laaksonen tulee huomatuksi näitäkin useammin.

Jari Tervon rehevät analyysit tulevat uudelleentwiitatuksi prikaatikenraalin twitterissä. Kirjailija kiroilee ja pohtii Ivanka Trumpin tyhmyyden äärettömyyttä, verraten häntä Kim Kardashianiin.

Helsingin yliopiston opinnoissaan Suomen ja Ruotsin sotilastiedustelua tutkiva Viktor Rantala pääsee usein prikaatinkenraalin twiiteissä esille.

Erityisesti Janne Riiheläinen tulee kunnioitetuksi kiitollisin sanoin tämän syvällisistä analyyseistä, joiden salaisuuksia paljastavia merkityksiä eivät yleensä edes kohdehenkilöt ole ymmärtäneet. ”Helppo yhtyä kirjoittajan mielipiteeseen”, Toveri muistuttaa. 

Janne Riiheläinen on prikaatinkenraali Pekka Toverin kunnioittama auktoriteetti.
 
Yhdessä Oula Silvennoisen ja Marko Enqvistin kanssa prikaatikenraali Pekka Toveri pitää tuomittavana sitä, kuinka nämä tutkijat ovat joutuneet ”verkkovihan” kohteiksi – pohtimatta tietenkään sitä, ovatko Oula ja Marko langenneet valheiden ja disinformaation touhuihin.

Patologisesta Venäjän uhkasta ja pahoista juonista nyttemmin tunnetuksi tullut Alpo Rusi tulee prikaatinkenraalin twitterissä uudelleentwiitatuksi.

Helsingin Sanomille palveluksiaan antava Jarmo Mäkelä saa prikaatikenraalin kiitosta ”Venäjä-tulkinnoistaan”. Mäkelä toimi aiemmin Ylen palveluksessa, mutta sai potkut ja oli pitkän aikaa katkera tapahtuneesta.

Ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen ohjelmajohtaja Mika Aaltola saa prikaatikenraalin tyytyväiseksi, kun tämä moittii Trumpia. 

Suomen johtava kyberasiantuntija, professori Jarno Limnéll ja Jessikka Aro eivät ole päässeet huomatuiksi kenraalin omissa postauksissa, eivät edes twitter-seurattaviksi, vaan ovat jääneet vain Facebook-kavereiksi. 

Pekka Toveri on ollut erityisen aktiivinen twitterissä viime kuukaudet, mutta hän itse seuraa vain muutamaa henkilöä.
 
Vuonna 2011 länsivakoojana Venäjältä karkotettu Luke Harding on Pekka Toverin kunnioittama auktoriteetti. ”Mies joka tietää”, Pekka Toveri glorifioi rajupuheista brittiä.

Yhdysvalloissa asuva Janne Lehtinen on kipakasti arvostellut prikaatikenraalia ”valehtelusta” ja ”USA-vastaisesta disinformaatiosta”, kun tämä esittää vallattomia väitteitä Donald Trumpia vastaan. Pekka Toveri näyttääkin jakavan mielihalulla kaikenlaista tarinaa, jossa saa moitiskella Trumpia mistä syystä tahansa. Prikaatikenraali kirjoitti 10.1.2019:
”Aika harva on ollut yhtä härski kuin Trump, joka on nostanut valehtelun aivan uudelle tasolle”.

Venäjä hybridivaikuttaa


Joonas Kuikka ja Lapin kansa saavat prikaatikenraalin suosionosoituksiin, kun nämä julkaisivat 21.12.2018 kirjoituksen Venäjän hybridivaikuttamisesta ja hyökkäyksistä suomalaisia vastaan. Tässä olisi kyse jopa ”erinomainen artikkeli”, joka ”kannattaa lukea ajatuksella”. 

Lapin kansassa julkaistu salaliittoteoria uppoaa prikaatinkenraaliin - tulevaan tiedustelujohtajaan.

Niin kuin Joonas Kuikka tarinoi Lapin kansassa, niin Pekka Toveri jakoi 3.1.2019 samansisältöisen Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen twiitin Yhdysvaltain senaatin raportista, jonka mukaan Venäjä kohdentaisi disinformaatiokampanjoita erityisiin vähemmistöryhmiin, koska päämääränä olisi demokratian hylkääminen, vastakkainasettelun ja epäluottamuksen kylväminen.

Prikaatikenraali pelkästään kiittelee, eikä aseta julkisesti mitään kysymysmerkkiä lehtijutulle, jota hän jakaa ylevin saatesanoin. Mielipiteiden hämmentäminen verkossa sopisi kirjoittajan mukaan Putin kaltaiselle yksinvaltiaalle. ”Venäjän trollitehtaita” olisi kiittäminen tai soimaaminen siitä, että Suomen Nato-jäsenyyden kannatus oli laskenut 20 prosenttiin. Maanpuolutustahtokin on laskenut Suomessa.

Nato ja USA palkinnut sankarillisen luotettavan kenraalin


Pekka Toveri kertoo ja kuvittaa 28.8.2017 Facebookissa romantisoivaa narratiivia, jonka mukaan Amerikka on sellainen hyvä valta, että jenkkisotilas kantaa suojiin äitiä ja lasta onnettomuuksien keskeltä, kun taas Amerikka ei ole antifan tai uusnatsien liikkeitä.

Hyvin sopii, että uusi tiedustelupäällikkö saapuu tehtäväänsä sotilasasiamiehen paikalta Yhdysvalloista ja Kanadasta. Hänen vaimonsa on jenkkiupseeri, everstiluutnantti (evp.) Siobhan Toveri.

Suomessa olisi ollut kohua lojaliteettiongelmista vain silloin, jos vaimo olisi venäläinen everstiluutnantti tai vaikka pelkästään korpraali. Uuden vaimonsa Pekka Toveri on löytänyt sotilastehtävissään Naton operaatioissa.

Sotilasliitto Nato on palkinnut Toverin luotettavuuden kahdesti Nato-mitalein (IFOR/SFOR ja ISAF) sekä Yhdysvallat US Joint Service Commendation -mitalilla. Yhdysvaltain sotilaallinen kiitosmitali annetaan jatkuvista sankarallisista ja ansiokkaista palvelutehtävistä.

Vaikka Suomen kansa – Pekka Toverin levittämän lehtijutun mukaan Venäjän trollien pahasta vaikutuksesta – vastustaa Naton jäsenyyttä entistä enemmän, niin Suomen Puolustusvoimien tiedustelupäälliköt ovat entistä enemmän Naton asiamiehiä Suomen Puolustusvoimissa.

Suomen tiedustelupäälliköt ovat merkittävästi muuttuneet jopa siitä, kun kontra-amiraali Georgij Alafuzoff toimi vuosina 2007-2013 virassaan ja tuli tunnetuksi hienotunteisesti näkemyksiään ilmaisevana upseerina. Alafuzoff vaikutti Venäjä-kannanotoissaan korostavan sitä, ettei Venäjä ole missään mielessä uhka Suomelle.

Alafuzoffin jälkeen kenraalimajuri Harri Ohra-Aho siirtyi tiedustelupäälliköksi. Hänen aktiivisuutensa sosiaalisessa mediassa oli jo selvästi rohkeampaa. Ohra-Aho ei häpeillyt satunnaisesti klikata tykkäämisiä enää sellaisillekaan sensaatiokirjoituksille, joita olisi perinteisesti saatettu arvioida suorastaan russofobisiksi.

Ohra-Ahon jälkeen prikaatikenraali Pekka Toveri on vielä selvästi rohkeampi, vaikka hänen aktiivisuutensa sosiaalisessa mediassa on toistaiseksi varsin tuoretta. Tämä tuore toiminta rajoittuu sensaatiokirjoitusten levittämiseen. Varmasti Toveri on osoittanut uskollisuutensa läntisille isännille.

Toverin pitkä matka 90-luvulta alkaen


Pekka Toverin näkemykset Venäjästä ja Yhdysvalloista ovat muuttuneet merkittävästi tämän parin vuosikymmenen aikana, jolloin hän on myös sotilasurallaan saanut uusia entistä hienompia saavutuksia uuden ymmärryksensä ansiosta, kun myös lausunnot ovat samanaikaisesti ärhäköityneet.

90-luvulla Pekka Toverin arvioi useissa sotilaallisissa kirjoitelmissaan Tšetšenian sotilaallista tilannetta. Pekka Toveri ja Heikki Välivehmas selvittelivät Maanpuolustuskorkeakoulun Taktiikan laitoksen julkaisussa vuonna 1995 ”venäläistä operaatiotaitoa” (Syvän taistelun oppi ja sen toteutus venäläisessä operaatiotaidossa).

Jukka-Pekka Laineen kanssa hän kirjoitti Soitellen sotaan Sotilasaikauslehteen 9/1996 ja Asukaskeskustaistelu on osaavan taitolaji (10/1996). Pekka Toveri pohti myös Tšetšenian sotilaallista tilannetta Panssari-lehdessä 4/2000 (”Toinen kerta toden sanoo? - Venäjän sota Tshetshenian valtaamiseksi 1999) ja Jukka-Pekka Laineen kanssa Panssari-lehdessä 2/1996 (Panssarit taistelussa –osa XXIV 131. Moottoroidun jalkaväkiprikaatin pelastusyritykset).

Pekka Toveri on yhdessä Heikki Välivehmaksen kanssa vuonna 2000 laatinut Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisun Future operational-tactical level warfare: challenges and oppurtinities for the defence of Finland.  Kirjoittajat päättelevät ”informaatiosodan” läheiseksi perinteiselle sodankäynnille, mutta heidän mukaansa vain Yhdysvalloilla on kyky toteuttaa informaatio-operaatioita taktis-operationaalisella tasolla, kun taas läntisten valtioiden on seurattava Yhdysvaltain kehitystä. Venäjän kyky informaatio-operaatioihin on hyvin rajoitettu ja kehitys hidasta (s. 66). Suomen puolustukseksi sotatutkijat viittasivat tärkeimpänä tekijänä kansalaisten tahtotilaan säilyttää itsenäisyys ja puolustaa maata.

Pekka Toverin artikkeli ”Sotien, aseellisten kriisien ja epäsymmetristen uhkien vaikutus yhteiskuntaan” on julkaistu Gummeruksen julkaisemana vuonna 2003 teoksessa Kriisiturvallisuuden käsikirja.

Tiede ja Ase -julkaisussa (64, 186-195/2006) Pekka Toveri arvioi yhdessä Kim Jäämeren ja Auvo Viita-ahon kanssa monikansallista MNE-kehittämisharjoituksia, joissa kehitettiin Yhdysvaltain asevoimien Joint Forces Commandin (JFCOM) johdolla yhteisiä sodankäynti- ja kriisinhallintakykyjä. Kirjoittajat kokivat yhteistyön hyödylliseksi, koska tällä tavalla Suomi sai paremmat mahdollisuudet tiedon vaihtoon ja yhteistoimintaan Naton kumppanimaana.

Panssarilehdessä 4/2008 Pekka Toveri analysoi Yhdysvaltain liittolaisen Georgian kokemaa tappiota Venäjää vastaan. USA oli tukenut Georgian asevoimien koulutusta kurssittamalla pääosan asevoimien aktiiviyksiköistä vuonna 2005-2007 ja samalla reserviä pikakoulutuksena. Georgian parhaiten koulutettu yksikkö (1.JvPr) oli pääosin Irakissa taistelemassa osana USA:n johtamaa koalitiota, Irakissa oli 2000 sotilasta. Kaikesta huolimatta Georgia hävisi, kun taisteluhenki rakoili.

Länsi-Suomen sotilasläänin komentajana toimiessaan prikaatikenraali Pekka Toveri lausui Keski-Pohjanmaalle 15.11.2014 pitävänsä Venäjää uhkana. 

Tiedustelulaki prikaatinkenraalin työvälineenä


Hyväksytty sotilas- ja siviilitiedustelulaki merkitsee lakiesityksen mukaan 20 miljoonan euron vuosittaista panostusta ”väärän tiedon” jahtaajien hyväksi. Sotilastiedustelun tarpeellisuutta määriteltiin esityksen sivulla 12 turvallisuusympäristön nopealla muutoksella: 

”Sodankäynnin ja muun vaikuttamisen raja hämärtyy käytettäessä poliittisia ja taloudellisia painostuskeinoja, informaatio-operaatioita sekä hybridivaikuttamisen keinoja”.

Sivulla 29 sotilastiedustelun mietinnössä todettiin sosiaalisen median keskeisyys tiedustelutehtäville:

”Tietoverkoissa tapahtuvan verkostoitumisen merkitys kansallista turvallisuutta uhkaavien toimijoiden keskuudessa tulee entisestään kasvamaan. Sosiaalisen median kehittyessä verkostoitumisen tavat monimuotoistuvat. Valtiolliset toimijat panostavat omien modernien mediaorganisaatioiden kehittämiseen niiden kautta propagandan levittämiseen. Ne käyttävät yhä laajemmin sosiaalista mediaa, kuten pikaviestipalveluita, sekä ylläpitävät avoimia ja suljettuja keskustelufoorumeita. Nämä mahdollistavat sekä helppokäyttöisen kahden- ja monenvälisen viestinnän että toiminnan suunnittelun ja reaaliaikaisen koordinoinnin.”

Sotilastiedustelun johtajalla prikaatikenraali Pekka Toverilla on tietenkin jo korkean sotilasvirkansakin puolesta suuri vaikutus siihen, millaiset asiat ja henkilöt määritellään kriittisiksi, kyyläämisen arvoisiksi tehtäviksi, jotta lainvalmistelijan lakiesityksen linjaukset tulevat toteutetuksi.

Kirjoittaja on tavallinen suomalainen, osa-aikainen siivooja:

Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM +358 40 684 1172
Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374 
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Lähettänyt klo

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Hesarin Laura Halminen: sinut suljetaan turvasäilöön

Hesarin toimittaja Laura Halminen on paljastanut merkilliset väkivaltaiset unelmansa, kun hän kirjoittaa iloissaan siitä, kun (jos) tavallinen itsenäinen suomalainen suljetaan ”turvasäilöön”.

Laura Halminen on ilmaissut jälleen omia fantasioitaan ja ilmeisesti varsin tyypillisiä Hesarille yleensäkin.

Itsenäiset suomalaiset turvasäilöön


Näin Laura kirjoittaa 28.11.2018 vedoten Puolustustilalakiin!

”Sua vaan korpeaa se että jos turvallisuustilanne tarpeeksi heikkenisi, joka puolueesta löytyisi tukea sille että sut ylennettäisiin siivoamaan ikiomaa turvasäilöä:)” (Laura Halminen 28.11.2018 klo 14:06). 
Laura Halminen ei ole valitettavasti tarkoittanut viestiään humoristiseksi, vaan hän kirjoittaa tosissaan, kuten käy ilmi seuraavista viesteistä.

Hesarin asiantuntijan visiota voi aiheestakin ihmetellä ja luonnehtia jopa ”sadistis-paranoidiseksi toivekuvaksi”. Tähän ihmettelyyn Laura Halminen vastaa kipakasti psykologisten tieteiden korkeimpana oppineena:

”Enpä ole aikaisemmin kuullut puolustustilalakiin sovellettavan keittiöpsykologiaa, mutta kerta se on tietysti ensimmäinenkin, ja mielikuvistustasi tuntien tavallaan jopa aivan odotettavissa” (Laura Halminen 28.11.2018 klo 14:52).

En suostu kiistämään mitenkään Laura Halmisen psykologista oppineisuutta luokitella asiantuntemukseni väitöskirjani käsitteistön käyttäjänä ”keittiöpsykologiaksi”, mutta mielestäni Laura Halminen paljasti edellä omat hallusinaationsa, mitkä ovat psykologisia asioita eivätkä puolustustilalakiin mitenkään liittyviä.

Laura Halminen kieltäytyy hyväksymästä, että minua käsiteltäisiin tavallisena kansalaisena ja vaatii oikeutta näkemykselleen turvasäilöön sulkemisesta. Itse puolestani pidän Halmisen lipsautusta psykologisena. Niin Halminen kiivastuu ja vyöryttää twitterissä ison joukon disinformaatiota, ikään kuin olisin kutsunut Venäjän tiedustelupalvelua ”lahtaamaan suomalaisia”, järjestänyt manaamistilaisuuden Senaatintorille, mielenosoituksia kansalaisten kotipihoille ja saanut kenkää tuomiokapitulilta.

Laura Halmisen kiihko kansalaisvapauksien ja -oikeuksien rajoittamiseksi on Hesarille itselleen luonteenomaista. Pörssiyhtiön talouden kurjistuminen heijastaa kansalaisten lisääntyttä ymmärrystä, että Helsingin Sanomat, tuttavallisemmin Hesari, on valehtelemisen ammattilainen, sananvääristelyn huippuosaaja Suomessa.

Valehtelusta ja vääristelystä saadaan toistuvasti pieniä ja isoja esimerkkejä: äskettäin Hesari otsikoi 600 pakolaisesta Aquariuksella ja viisi kuukautta myöhemmin selosti jo 600 siirtolaisesta. Hesari luottaa häpeilemättä siihen, että lukijat eivät muista. Nyt hän vääristelee ja valehtee myös edellisessä viestissään.

En ole pyytänyt, että FSB lahtaisi suomalaisia, vaan että auttaisi Al-Qaida-sivuston (YK:n turvaneuvoston sanktiolistan mukaan) tuhoamisessa. Olen jopa keskustellut FSB:n viranomaisen kanssa kasvotusten tuon Al-Qaida -sivuston verkostoista ja rahoituksesta. Kyse ei ole suomalaisten lahtaamisesta. Hesarin viha- ja valeuutisoinnille on valitettavan tyypillistä, että YK:n terroristisanktiot sivuutetaan vaivihkaa eikä haluta niitä kenenkään havaitsevan, kun itse puolustetaan terrorismiin kytkeytyvää sivustoa sananvapauden airueena.

Jotkut toiset ovat määritelleet manaamistilaisuudeksi sen, että olen pappispuvussa pitänyt vanhan kristillisen rukouksen sen hyväksi, jotta paholainen lähtisi pois. Tuossa tilanteessa oli kyse juuri Al-Qaidan sivuston paholaismaisesta ideologiasta ja kaikesta siitä saastasta, jota sivusto edistää ihallessaan ihmisten surmaamisia uskonnollisten ja etnisten syiden johdosta sekä suorastaan markkinoidessaan ”marttyyrien” tekemiä terrori-iskuja.

En ole koskaan käynyt myöskään mielenosoituksessa kenenkään pihalla. Kerran järjestin mielenosoituksen Helsingin ydinkeskustassa Bulevardilla. Paikalla oli myös Ylen televisiokamera. Bulevardilla oli mielenosoitukseen sopiva paikka, koska sinne oli rekisteröity tuolloin Al-Qaidan -sivusto.

Suomenlinnassa kävin yhdistyksemme yhdellä syysretkellä yhdesssä Risto Tammen kanssa eikä tilaisuuteen liittynyt mitään mielenosoitusta. Silloin Interpolin etsintäkuuluttama terroristi yritti pysäyttää minut ja todella tarttua kiinni. En juossut kuitenkaan mihinkään, vaan kävelimme lautalle. Laura Halminen esittää rajua disinfoa, kun väittää minun järjestäneeni ”kaksi mielenosoitusta” kodin pihalla ja tshetsheenin ottaneen kiinni minut, jolloin olisin juossut pakoon! Minä itse ilmoitin kyseisen Interpolia paossa olleen tshetseenin Interpolille ja FSB:lle, mutta Suomessa Korkein Oikeus kieltäytyi sittemmin luovuttamasta häntä oikeudenkäyntiä varten terrorismirikoksista huolimatta.

Tämän jälkeen Laura Halminen pistää linkin Kerkko Paanasen ja Mikael Storsjön hallinoimalle vihasivustolle Finrosforum, jossa Ylen sanotaan väittävän minun yllyttävän rikokseen. Todellisuudessa poliisi tai syyttäjä tai oikeus ei ole mitään tuollaista rikosta nähnyt, kuin Yle ja Finrosforum esitti törkeästi minua vastaan. Vastasin Halmiselle, että hänen postauksensa kertoo enemmän Suomessa mediasta, kuin minusta, sillä kyseessähän on median disinfoa. Kyllä Suomessa viharikoksesta joutuisi käräjille! Mikään vakavasti otettava toimittaja ei viittaisi Finrosforumin kaltaiseen valesivustoon.

Laura Halminen ei ole yksittäistapaus, vaan ilmaus lehden toimintakulttuurista. Hänen oudot ajatukset eivät tietenkään oikeuta pahuuteen Lauraa vastaan. Hän paljastaa itse itsensä sekä Hesarin merkillisen eetoksen.

Puolustustilalain 7 §:n mukaan kenenkään perustuslaissa turvattuja oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin välttämätöntä eikä saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän perusteella. Laura Halminen katsoo yhtenevästi Hesarin eetoksen ja historian kanssa, että vakaumuksen ja mielipiteen vuoksi tulisi eristää yksittäisiä suomalaisiakin jopa turvasäilöön.

Tunnetaan likaisista, verisistä toimista


Hesari järjesteli tunnetusti likaisen provokaation presidentti Donald Trumpin vierailun häpäisemiseksi Suomessa. Alhaisten keinojen mestarina Hesari ja sen Nyt-liite vertasi Trumpia sikaan.

Helsingin Sanomat on jopa syntynyt poliittisten murhien perustalle Suomessa. Perustamiskertomus lienee verisempi ja vihaisempi, kuin millään muulla Suomessa ilmestyvällä lehdellä.

Valtakunnan pahin vihamedia Helsingin Sanomat perustettiin Bobrikovin murhaa ylistävän Päivälähden kirjoituksen ”Juhannuksena” jälkeen. Tämä ei ole edes edesmennyt haihtunut haamu, vaan elävää todellisuutta lehdessä. Tuota veristä kiihkoa kunnioittaen jälleen kerran 17.9.2017 Helsingin Sanomat nosti ihanteeksi Eugen Schaumanin teot ”venäläismielisiä informaatiovaikuttajia” vastaan. Hesari nosti otsikossa ihanteeksi poliittisen murhan: ”Sananvapauden säilymiseen johti verinen tie”, kuten Hesari kertoi Antti Majanderin kirjoittamassa artikkelissa.

Helsingin Sanomien artikkelissa Nikolai Bobrikovin murhaa ja Eugen Schaumania käsiteltiin siitä näkökulmasta, miten suomalaiset voisivat tapauksen avulla löytää rohkeuden taisteluun oman aikamme ”venäläistä informaatiovaikuttamista” vastaan.  

Juttu oli kuitenkin kaikkea muuta kuin historian katsaus: se on kiihotusta tämän päivän taisteluun!

Kirjoitin 17.9.2018 MV-lehteenanalyysin Helsingin Sanomin verenhimoisesta sunnuntainumerosta. 

Laura ei ole yksittäistapaus


Helsingin Sanomien pitkäaikainen toimittaja Laura Halminen parhaiten tunnetaan valtakunnallisesti ”journalistisesta vasaroinnistaan”.

LinkedIn kertoo Laura Halmisen saapuneen Sanoman palvelukseen jo kesällä 2006, mitä ennen hän työskenteli yli vuosi Iltalehden reportterina ja kolme vuotta City -lehdessä.

Parhaiten tunnetuksi Halminen tuli kuitenkin vasta äskettäin, kun hän vasaroi tietokoneensa kovalevyä niin, että syntyneen katkun vuoksi hän tuli kutsuneeksi palokunnan paikalle. Palokunnan mukana tuli myös poliisi, joka suoritti kotietsinnän, koska Halminen oli toinen Hesarissa ilmestyneen, Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän jutun kirjoittajista.

Hesarin mukaan Halmisen vasaroidulla tietokoneella ei (olisi) ollut turvaluokiteltua aineistoa, joten herää kysymys, mitä muuta aineistoa Halmisella oli ja kenen asialla Hesari lopulta onkaan. Monien epäilijöiden mukaan Sanoma on mediaksi verhoutunut tiedusteluorganisaatio, joka palvelee läntisiä tiettyjä isäntiään.

Laura Halmisen kieroutuneeseen ”sananvapauden” näkemykseen kuuluu, että hänen työnantajansa Hesarin sananvapaus on itse asiassa sanankäytön monopolisointia. Kun itsenäinen suomalainen yhdistys Eurooppalainen hybridiosaamiskeskus ry. järjesti avajaistilaisuuden 11.4.2017 Helsingin Kansallissalissa, niin tunnettu professori Alexander Dugin käsitteli lännen ja Venäjän suhteita moninapaisessa maailmassa. Tuosta oli kuitenkin seurauksena, että koko lauma nato-trolleja oli jo etukäteen kuin kusiaispesään istahtaneita.

Eversti evp., ex-puolustusasiamies Anders Gardberg jakoi tuolloin Helsingin Sanomien kybertoimittelija Laura Halmisen twitter-kauhistelua Alexander Dugin esiintymisestä Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen avajaisissa Helsingissä. Puolustusministeriöstä controller Virpi Heikkilä sekä moni otti osaa Laura Halmisen kauhistukseen.

Christo Grozevin kanssa Laura Halminen pohti mahdollisuutta jopa estää Alexander Duginin saapuminen Schengen-alueelle! Laura Halminen kiitti suuresti ja sydämellisesti kaikista mahdollisista tiedoista saada Dugin Schengen-alueen mustalle listalle! Grozev pahoitteli, että Dugin oli käynyt Kreikassa pari päivää sitten.

Syyskuussa 2014 kiinnitin huomiota siihen, että Maanpuolustuskorkeakoulun silloisen strategialaitoksen johtaja everstiluutnantti Torsti Sirén kirjoitti lähes päivittäin rinta rottingilla herjoja pitkäaikaistyöttömyyteni voimaannuttamana. Psykoanalyytikko Melanie Kleinin käsitteistöä käyttääkseni voisin määritellä, että hämmästyttävän monelle hyväosaiselle päättäjälle tuotti suurta mielihyvää työttömyyteni ja köyhyyteni. Sellaista mielihyvän asennetta Klein olisi kutsunut sadistis-skitsofreniseksi positioksi.

29.9. ja 30.9.2014 Sirén oli jo varhaisesta aamusta myöhään iltaan tutkimassa tätä blogiani sekä kirjoitteli vakuutteluja työttömyyteni jatkumiseksi omaan Facebookiinsa kavereilleen. Tuossa Facebookissa jopa toista sataa yhteiskunnallista tunnettua vaikuttajaa, niiden joukossa myös Laura Halminen Helsingin Sanomista, jakoi kiitoksen tunteensa työttömyyteni jatkumisesta. Sekin kertoo jotain merkillistä Lauran pitkäaikaisesta kieroutuneisuudesta toisinajattelijoita kohtaan.

Väkivaltaiset fantasiat ovat todella tyypillisiä ja toistuvia Hesarin toimittajien keskuudessa. Hesarin pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio kirjoitti 20.2.2017, että Janne Riiheläisen luottelemat MV-lehden ympärillä olevat isänmaalliset osana ”Venäjän informaatiovaikuttamisen verkostoa” mahtuisivat Niuvanniemen psykiatrisen sairaalan pihalle.

Lauraa saattaa ahdistaa: Hesari on ahdistava yhteisö, jossa vapaus on uhka ja ajattelu on vaarallista. Lauraa ei ahdista ainoastaan epäily syyllistymisestä valtakunnan rikokseen, jollaisiin syyllistyneiden paikka olisi kriisin aikana turvasäilössä.

Kukahan olisi todellakin kriisin aikana turvasäilöön suljettava riski: yksityishenkilö, joka siivoaa vessoja toimeentuloaan varten, vai valtakunnan turvallisuudelle salaiseksi luokitellun tiedon luvaton haltija?


Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM +358 40 684 1172
Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374 
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Lähettänyt klo

lauantai 27. lokakuuta 2018

Mustamaalatuksi Daniel Sallamaan ja yliopiston raportissa: Äärioikeisto 2010-luvun Suomessa


Daniel Sallamaan kirjoittama raportti on metodologisesti levoton ja heikko.

Helmikuussa 2017 menin aamuyöllä siivoamaan vessoja Rautatieaseman laitamille. Siinä vaiheessa tuntipalkkani oli hiukan yli 9 euroa. Aamuyöllä näin, että muuan ulkomaalaismies makasi siivouspaikan tuntumassa. Lopulta vartija saattoi miehen pois.

Siivousvuoron päätyttyä varhain aamulla lähdin silmäilemään torin suuntaan, jonne ulkomaalaismies oli mennyt. Näin matkalla Marco de Witin, James Hirvisaaren ja Rautatietorin Suomi-Maidan -leirin. Pysähdyin muutamaksi minuutiksi, kun ensimmäistä kertaa oli mahdollista nähdä nämä tunnetut de Wit ja Hirvisaari. Sen jälkeen en ole heitä nähnyt. En ole vain aktiivinen toimija. Näitä edellä mainittuja miehiä vastaan en ole mitenkään "taistelemassa", mutta en ole myöskään mikään Venäjän tuen kantaja heille!

Mikäpä siinä, että aamuyön siivooja kotimatkallaan silmäilee paria julkisuudessa ollutta henkilöä. Jatkoin sitten metrolle ja kotiin. Ei olisi pitänyt eksyä leirin alueelle, sillä jouduin yliopistolliseen raporttiin!

En olisi uskonut tieteellisistä tutkimuksista tunnetun Helsingin yliopiston julkaisuksi, kun minulle täysin tuntematon maisteri Daniel Sallamaa kirjoittaa valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisemassa raportissaan äärioikeiston ”ulkomaisista yhteyksistä” sen argumentin varassa, että kävin tuolla Rautatientorilla (nuo muutamat minuutit).

Sallamaa kirjoittaa asiatekstiä, joka ei ole kuitenkaan akateemisesti vastuullista ja rehellistä.

Sivulla 31 maisteri Sallamaa kehittelee suhteita: ”Venäjä-yhteyksistään tunnettu Juha Molari puolestaan vieraili Rautatientorin Suomi-Maidanilla helmikuussa 2017” (s. 31). Kohta on monella tapaa yliopistolliseksi julkaisuksi ongelmallinen.

PT-media on jo 26.10.2018 omasta näkökulmastaan aiheellisesti ja ansiokkaasti arvioinut Sallamaan läpyskää.

Ensiksi, ”Venäjä-yhteyksistä tunnettu” on propagandistinen väite, jota ei ole mitenkään subtanssin puolesta määritelty. Minulla on venäläinen anoppi ja appi, jonka luona oheisessa valokuvassa olen savesta vuoraamassa taloa etelä-Venäjällä. Jalkani ovat uponneet syvälle talon pihan savialtaaseen, Venäjän maaperään, mutta kotiin palattua tuo savi on pesty jo pois. Ei minulla ole ”Venäjä-yhteyksiä”. Raportin kielenkäytössä ”Venäjä-yhteyksistä tunnettu” viittaa valtiolliseen, poliittiseen tai sotilaalliseen agendaan ja administraatioon, johon minulla ei ole mitään linkkiä. 

Juha Molarin jalat syvällä Venäjän savessa, mutta silti ei pitäisi kirjoittaa poliittisessa raportissa "Venäjä-yhteyksistä". Savi ei luo noita yhteyksiä.


Toiseksi, ”Venäjä-yhteyksistä tunnettu” on raportissa lause, jolla määritellään valheellisesti ja harhauttavasti sekä minua itseäni että suhdettani de Witin johtamaan Suomi-Maidan leiriin ja näiden suhdetta Venäjän valtioon. Eihän minulla tai Venäjän valtiolla (!) muodostunut mitään yhteistyösuhdetta Suomi-Maidan leiriin minun siivoustyön jälkeisen kotimatkan perusteella, jos ei myöskään mitään negatiivista vastakkainasettelua. Leirillä on käynyt sadat muutkin ihmiset.

Kolmanneksi, ”Venäjä-yhteyksistä tunnettu” on tyhjiä sanoja, joita ei tulisi olla yliopistollisessa raportissa. Sanojen määrittämiseksi kirjoittaja ei ole tehnyt mitään tutkimuksellista työtä. Esimerkiksi vakavasti otettava maisteri olisi haastatellut osallisia ja muodostanut oppineen näkemyksen tämän jälkeen.

Jälkimmäinen kritiikkini toistuu valitettavasti yhä uudestaan uusien ”tutkimusten” arvioissa, joita on tehty köykäsen metodologisen laiskuuden ja aatteellisen kiihkon vallassa. Muistan toisenlaistakin menetelmää: Gustav Strömsholm – huolimatta mahdollisista erilaisista omista ajatuksistaan – otti aikoinaan yhteyttä, haastatteli ja vasta sen jälkeen muodosti näkemyksensä tutkimuksiinsa.  Olen arvostellut, että uuden ajan ”tietäjinä” Saara Jantunen Infosota-kirjassaan kehitti salaliittoteorian suhteistani kysymättä koskaan mitään minulta asioiden oikeasta tilasta. Jessikka Aro näyttää nimeäni Nato-konferensseissa kailottaen kaikenlaista villiä ja sekavaa, mutta ei ole koskaan itse varmistanut asioiden todellista tilaa tutkijan tavoin. Toki Arolla ei ole tutkijan koulutusta, joten hänen taitamattomuudesta suuri osa mennee huonon lukeneisuutensa piikkiin. Mistä johtunee Sallamaan löperösti kehitellyt lausahdukset raportissa?

Hiukan myöhemmin sivulla 69 Daniel Sallamaa ”määrittää” MV-lehden ”yhteydet Venäjää kannattaviin toimijoihin”, mitkä sanat itsessään ovat epämääräiset. Mitä tarkoittaa ”yhteydet”, mitä tarkoittaa ”Venäjää kannattava” ja mitä tarkoittaa ”toimija”?

Edelleen nuo ”yhteydet Venäjää kannattaviin toimijoihin” on määritelty raportissa sivulla 69 sillä, että ”Bäckmanin lähipiiriin kuuluva Juha Molari on laatinut osan kirjoituksista,...”. Mitä tarkoittaa ”Bäckmanin lähipiiriin kuuluva”, kun olen ollut vain satunnaisesti some-yhteydessä dosenttiin useiden vuosien aikana enkä ole vuosikausiin edes tavannut – paitsi ehkä pari kertaa julkisessa tapahtumassa, joissa ei ollut juuri sijaa keskustelulle? Mikä substanssi on ilmaisulla ”lähipiiri”? Miten Johan Bäckmanin nimi liittyy laatimiini kirjoituksiin ja miten kirjoitukseni liittyisivät ”yhteyksiin Venäjää kannattaviin toimijoihin”?

Lukiessa lauseita saa vaikutelman, että yliopistollinen metodologinen kurinalaisuus on erittäin heikkoa tai sitten yliopistossa on jouduttu tiedettyä pahemman paranoian/propagandistisen agendan kouriin. Minulla on osa-aikaisena vessojen siivoojana näkemyksiä, joissa en liity pelotteluohjelmiin, joita länsimaiset ostetut toimittajat ja Natoa ihannoivat turpo-tietäjät esittelevät suurelle yleisölle, mutta tämä viileyteni ei tarkoita, että olisin ”Venäjää kannattava toimija”. Olen vain ihminen.

Helsinki City -maratonin tiedot vuodelta 2012 kertovat, että vuonna 1984 syntynyt Daniel Sallamaa olisi ”kävellyt” tai ”hölkännyt” maratonin ajassa 5:02:04. Julkaistu uusi raportti ei valitettavasti osoita, että Daniel olisi sen parempi tutkijanakaan kuin maratoonarina. Tietysti osa kritiikistä pitää kohdistaa hankkeen johtajaan Leena Malkkiin, mutta silti noin 34 vuotta vanhan Danielin pitäisi kuitenkin pystyä itsekin jo vuonna 2018 aikuisena ihmisenä parempaan raportin kanssa.

Helsingin yliopiston sivusto kertoo, että maisteri Daniel Sallamaa on omistautunut terrorismin ja ääriliikkeiden pohdiskeluihin, itse asiassa näissä on jopa verinen etuliite ”väkivaltainen” ääriliike. Tuollaisen maisterin tutkielman tai raportin sivuilta en tietenkään tahtoisi löytää nimeäni, koska en liity mitenkään ”väkivaltaiseen” ääriliikkeeseen, olen kaikkialla vastustanut väkivaltaista poliittista liikehdintää. En edes tiedä kenenkään tuttuni liittyvän sellaiseen. En myöskään näe Venäjän mitenkään minun nimeni kautta tai ilman nimeäni liittyvän väkivaltaisen liikehdinnän tukemiseen. 

Uudessa Suomessa Daniel Sallamaa jopa spekuloi, että mainittu äärioikeisto voi ryhtyä väkivaltaisiin tekoihin. Sallamaa käsittelee raportissa lukuisia tahoja, joilla ei ole mitään pyrkimystä väkivaltaisuuteen, vaan pikemmin ovat joutuneet antifan väkivaltaisten hyökkäysten uhreiksi. 

Sinänsä Daniel Sallamaa on vasta opintojaan suorittava henkilö, jota ei voi pitää pätevöityneenä tutkijana. Tässä vaiheessa vastuu on osittain ohjaajalla. Sallamaan kirjoittama raportti on Äärioikeisto 2010-luvun Suomessa (SFÄÄRI) -tutkimusprojektista, jonka vastuullinen tutkija on Leena Malkki. Oudoista terrorismiin liittyvistä lausahduksistaan suurelle yleisölle tunnettu Leena Malkki on koulutukseltaan tohtori. Hänen olisi pitänyt valvoa vastuullisesti, että maisteri Sallamaan kirjoittama raportti olisi laadukas julkaistavaksi.

Tässä on silmäys vain yhteen salaliittoteoriaan, jota Daniel Sallamaan raportti yrittää viritellä "äärioikeistosta". Muilta osin raportti on tuskin yhtään laadukkaampi.

Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM +358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)


Lähettänyt klo

maanantai 12. syyskuuta 2016

En tunne Petri Viitalaa, mutta hän luulee tuntevansa minut



En tunne, kuka Petri Viitala on, mutta hänellä näyttää olevan vimmattu sielustaan nouseva tehtävä. Siinä vimmatussa tehtävässä eivät faktat pysy aivan kohdallaan, vaan pikemmin heittoja tempaistaan näytöiksi paremman puuttuessa ilman vakavaperusteista punnitsemista. Hän on kirjoittanut pitkän vuodatuksen 12. syyskuuta ”pahan lähettiläistä”.

Suomen tunnetuin tutkiva journalisti Jessikka Aro näyttää tykkäävän tästä Petri Viitalan blogista, joten kai minun pitää korjata itseeni kohdistuva viittaus. Jessikka Aro ei ole osoittanut tutkivan journalistin kykyä arvioidakseen kriittisesti Viitalan heittoja.Yhtä hyvin sokeassa uskossa mukana on myös Sakari Timonen, jolle asia on suurempi kuin faktojen tarkistaminen ja totuudellisuus.

Petri Viitala on iskenyt nyt pitkät jorinansa Ilja Janitskinia ja MV-lehteä vastaan, mutta siinä ohessa minuakin käytetään argumenttina. 


En ole koskaan tavannut Petri Viitalaa, ketään Backmania tai Ilja Janitskinia, joten en heistä puhu sen enempää. Pelkästään korjaan minuun liittyvän virheen. Koskaan en ole edes kuullut aiemmin Petri Viitalasta. Enkä tiedä, kuka tyyppi tuo Backman on.


En ole koskaan aiemmin kuullutkaan Petri Viitalan nimeä, enkä välitä selvittää, mikä on hän miehiään. 

Tällä kertaa en viitsi Googlen avulla etsiä hänen nimeään, koska olen saanut niin monet kerrat moitteita siitä, että teen Googlen avulla niin vääriä päätelmiä ihmisistä. Luotan nyt ilman Googlen apua siihen, että tämä suomalainen sivistynyt menestynyt, komea, rehti ja raitis mies Petri Viitala kirjoittaa hengentuotoksensa vakavissaan hyvän harkinnan jälkeen. Puutun vain siihen osaan, jossa hän arvioi minua väärin. Muuta jaaritusta en viitsinyt lukea, koska sillä ei ollut mitään tekemistä elämäni kanssa. EVVK!

Minut Petri Viitala mainitsee vain ohimennen, mutta ilmeisen tärkeässä teemassa ja argumentoinnin osassa hänen salaliittoteorialleen, koska hän perustelee sen suuren rahavirran Venäjältä ”Venäjäkytkösten” olemassaolon avulla:



”Venäjäkytkökset ovat selviä: Molari, Backman, VK ja yleinen myönteisyys”.
Petri Viitala mainitsee jopa minun sukunimeni.



En tunne ketään Backmania enkä tiedä koskaan tavanneeni ketään Backmania, joten siltä osin en voi arvioida, mihin Iljan ja MV-lehden Venäjä-kytkökseen Petri Viitala viittaisi.

”VK” viittaa kansainväliseen jättimäiseen sosiaaliseen mediaan VKontakte, joka on olemassa monella eri kiellellä. Samalla argumentilla MV-lehden tai Ilja Janitskinin päivitykset Facebookissa viittaisivat Amerikan Yhdysvaltojen kytkökseen. Tuokin ”VK” on heitto, jota hän ei mitenkään erittele. Miksi kansainvälisesti tunnetun sosiaalisen median käyttö tekisi ihmisen ”Venäjään kytketyksi”. Mitä tuo ”Venäjäkytkös” reaalielämässä tarkoittaa, millaisia valtasuhteita?

Minun nimeni esittäminen argumenttina ”Venäjäkytkösten” todisteeksi on jopa surkuhupaisaa, jollei se ei olisi traagista. 

Kun luen MV-lehden juttuja ja kiinnostavimpia jaan luettavaksi, niin kuin lukuisten muidenkin lehtien, niin miten tämä tekee MV-lehdelle enemmän ”Venäjäkytköksiä” kuin Iltasanomille ja Iltalehdelle, joita myös jaan Facebookissani (toki harvoin, koska Iltasanomat ja Iltalehti valehtelevat niin usein).

Minulle ei lainkaan aukene, miten minun nimeni mainitsemine ylipäätänsä todistaa mitään ”Venäjäkytköksiä”, koska minulla ei ole ollut eikä ole mitään ”Venäjäkytköksiä”. Syntyykö ”Venäjäkytkös” siitä, että on turistina matkustanut Venäjällä? Sellaisia suomalaisia on sitten satoja tuhansia, joilla on ”Venäjäkytkös”.



Jos edes hippusen verta totuutta Petri Viitala olisi yrittänyt tavoitella, hän olisi ottanut analyysissa pohdiskelun aiheeksi sen häiritsevän seikan, että miten osa-aikaisella siivoojalla, pitkäaikaistyöttömällä suomalaismiehellä on ”Venäjäkytköksiä” ja millaisia ne voivat olla laadultaan sekä painoarvoltaan.


 Myönnän, että minulla on "kytkös" eläkkeellä oleviin anoppiini ja appiukkooni Venäjällä. Heidät olen nähnyt kaksi vuotta sitten. Onko sillä jotain merkitystä MV-lehden ja Iljan kannalta, en osaa arvioida Viitalan analyysin avulla. Minun logiikkani ei riitä siihen, että kehittäisin riippuvuussuhteita asioiden välille tai että osaisin jopa laadullisesti arvioida nuo riippuvuussuhteet sekä niiden merkittävyyden.



Kuvassa Juha Molari helmikuussa 2016 pari viikkoa sen jälkeen, kun olin ottanut yhteyttä pappisviran palauttamiseksi Helsingin hiippakunnan tuomokapituliin. Vielä syyskuussa 2016 en ole saanut vastauksia. 



Juha Molari, D.Th, BBA.
osa-aikainen siivooja
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
Twitter: https://twitter.com/molarijuha

Lähettänyt klo
Tunnisteet:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)