Alexander Zinovjev ja Neuvostoliiton tuhoutuminen

Olen tänään viimeistellyt Venäjä-kirjaani ja sen vuoksi taas kerran tutustunut kuuluisaan venäläiseen filosofiin ja sosiologiin Alexander Zinovjeviin (Александр Александрович Зиновьев). Tämä mies on harmittavan huonosti tunnettu Suomessa.

Zinovjev kuvailee, miten dollari ei suinkaan ole heikko, vaikka sen arvo saattaisi laskea joskus. Zinovjev liittää valuutan painoarvon sotilaalliseen voimaan. Kyse on sotilaallisesta voimasta ja pelistä. Yhdysvaltojen roolia hän kuvaa Hitlerin Saksaakin vaarallisemmaksi.

29.10.1922 Neuvostoliitossa syntynyt ja 10.5.2006 Moskovassa kuollut Zinovjev eli 70-luvulta asti Münchenissä vapaana kirjailijana. Hän on pohtinut erityisesti matemaattista logiikkaa. Vuonna 1939 hän koki ensimmäiset poliittiset konfliktinsa, kun joutui pidätetyksi osallistuttuaan Stalinia vastustavaan mielenosoitukseen. Tämä ryhmä leimattiin terroristiryhmäksi, joka suunnitteli Stalinin tappamista. Hän kertoo taistelleensa Suuressa isänmaallisessa sodassa maansa ja vapauden puolesta, mutta ei Stalinin hyväksi.

Vuonna 1954 Zinovjev puolusti menestyksellisesti ensimmäistä väitöskirjaansa Marxin Pääoma-teoksen logiikasta. Zinovjev oli Suuressa isänmaallisessa sodassa taistelulentäjä, mutta nämä sotateot ja saatu ”Punainen tähti” –ansiomerkki eivät pelastaneet häntä 70-luvun Neuvostoliitossa. Hänen sosiologis-satiirinen esseensä Ammottava Korkeus (1974) herätti tuolloin poliittisen johdon vihat. Zinovjev menetti kansalaisoikeudet Neuvostoliitossa. Hänelle tarjottiin kaksi vaihtoehtoa: lähteä maasta tai elää loppuelämä vankilassa. Surullista nähdä, että Suomessa on samanlaista ilmapiiriä toisinajattelijoita vastaan: minullekin - vähäiselle blogikirjoittajalle - on toivotettu poislähtöä Suomesta. Nyt on kuitenkin se ero, etä Zinovjev joutui poliittisen eliitin vihan kohteeksi, kun taas meikäläinen saa vihaa vain joiltakin kylähulluilta pääkaupunkiseudulta.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Zinovjev palasi vuonna 1999 Venäjälle. Tämän jälkeen Zinovjev kritisoi mm. nationalismin ja uskonnon sekoittamista toisiinsa. Asenne Neuvostoliittoa ja kommunismia kohtaan on muodostunut myönteisemmäksi, hänestä tuli jopa Venäjän kommunistisen puolueen näkyvä tukija. Tunnetusti Zinovjev on korostanut myös Stalinin merkitystä Hitleristä saadussa voitossa, vaikka Stalinin elämän aikana hän oli tiukka kriitikk. Kuoltuaan Zinovjev haudattiin Moskovassa. Putinin valinta ei tapahtunut Washingtonin suorittamana, mikä on aiheuttanut filosofin mukaan jännitteitä: Zinovjev näkee Putinin pyrkimykseksi pelastaa oma maa sekä lopettaa 90-luvun alun ryöstelyt ja laittomuudet. Zinovjev on kuitenkin kritisoinut Putinia tehottomuudesta muutoksen johtamisessa. Vuodelta 2002 on hänen teoksensa «Venäjän tragedia (kuoleman utopia)»; filosofikirjailija ei usko muutoksen onnistumiseen Venäjällä. Neuvostoliiton tuhoutumista Zinovjev vertaa kuoleman utopiaan: Nyt opettajat, yliopistojen professorit ja tutkijat ansaitsevat vähemmän kuin siivoojat, sihteerit, vartijat ja kulkukauppiat. Jeltsinin aikana ihmiset oli tuomittu huonontumiseen ja historiansa menettämiseen. Kritiikistään huolimatta hän sai 2000-luvulla Venäjällä useita tunnustuspalkintoja ja kunnianosoituksia. Stalinin kanssa filosofi ei tullut toimeen, mutta Putinin Venäjälle hän tahtoi takaisin ja rohkaisi Putinia toimissaan, jotka olivat täysin erilaiset ja vastakohtaiset kuin Stalinin ajan pahat teot.

Marxilaisuuden logiikasta Moskovassa tohtoriksi väitellyt ja Neuvostoliiton ajat ankarasti kokenut filosofi Zinovjev katsoo, että ideologinen kriisi oli Neuvostoliiton hajoamisen eräs tärkeimmistä sisäisistä syistä. Yhdyn näihin näkemyksiin ja saatan olla "erilainen antifasisti" näiden venäläisten näkemysteni tähden. Zinovjev kirjoitti: ”Marxilainen ideologia oli yksi tärkeimmistä syistä Neuvostoliiton järjestelmän romahtamiselle” (Марксистская идеология была одной из важнейших причин краха советской системы). ”Marxilainen ideologi poisti terveen tieteellisen ymmärryksen sekä Neuvostoliiton että länsimaiden todelisuudesta ja esti tällä tavalla tieteellisen ymmärryksen nykyhetken todellisuudesta”.

Zinovjev kertoo rakentaneensa tieteellisen mallin jo kymmenen vuotta ennen Gorbatsovin aikaa, jota aikaa hän on sittemmin tarkastellut teoksessaan "Katastroika", ja osoittaneensa järjestelmän tuhoutuvan. Hänen tieteellisestä työstä keskusteltiin korkealla tasolla aina KGB:n viranomaisia myöten, mutta nämä pakkolunastivat teoksen. Zinovjev syyttää Neuvostoliiton tuhosta myös Brezhnevin ajalla tapahtunutta hallintoelinten lukumäärän hurjaa kasvua, mikä tarkoitti toisaalla järjestelmän tehottomuutta.

Zinovjevin mukaan valuuttamarkkinoissa on tällä hetkellä kyse pikemmin valuuttapelistä. Zinovjevin mukaan dollari on modernin maailman hallinnan väline. ”Amerikan valuutalla ei ole kultareservejä tukenaan, mutta Yhdysvaltojen sotilaallinen voima on useita maileja muiden edellä”. Euro voi vahvistua, mutta sillä ei ole sellaista armeijaa taustalla kuin dollarilla. Siksi euro ei hallitse maailmaa. Zinovjev on toistuvasti korostanut Yhdysvaltojen sotilaallista voimaa: Yhdysvallat tarvitsivat Irakin sotaa, Yhdysvallat tarvitsivat Jugoslavian pommituksia, - ”ja nyt he julistavat äänekkäästi sotaa kansainvälistä terrorismia vastaan”.

Zinovjevin mukaan euro on vain globaalimekanismi dollarin uudelleen jakamiseksi maailman pelureiden kesken. Niin kuin Euroopan yhteisö on vasta toissijainen osa läntistä superyhteisöä, jota Yhdysvallat johtaa, niin myös euro on toissijainen valuutta, joka saa merkityksensä dollarista. Vaihtelut kahden valuutan välillä, toisen nousu ja toisen lasku, ovat vain osia suuressa pelissä.

Washington on globaalisesti asennoitunut ja haluaa pitää hyvät suhteet Kremliin. Niin on USA myös kiinnostunut pitämään ruplan vakaana. ”Mutta jos jostakin syystä on tarve heikentää ruplaa, niin sellainen on mahdollista tehdä. Valuutan vakaus suhteessa dollariin on pitkälle luottamukseen perustuva tekijä”, Zinovjev varoitti muutama vuosi sitten, vähän ennen kuolemaansa. Epävakaus syntyy, kun on tarve vaihtaa ”huono” hallitus. Zinovjev kertoi nämä näkemyksensä vähän ennen Bushin päätöstä hyökätä Irakiin, jolloin euron arvo oli vielä hyvin alhainen. Eurovaltioille muodostui kilpailuetua, kun dollarin hinta oli kallis.

Tämän päivän kirjaprojekti alkaa olla kohta ohi. Varhain aamulla sain laitettua vapaapäivänä kesän kausiohjelman sanomalehteen. Nyt olen lukenut Zinovjevin artikkeleita ja teoksia. Pian noudan poikani päiväkodista, minkä jälkeen lähdemme venäjänkielisen jalkapalloseuran Spartakin harjoituksiin.