Statcounter

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Molari ei tytöttele sotatohtori Saara Jantusta

Helsingin Sanomien sunnuntainumeron 5.7.2015 verkkoversiossa ja printtipainoksessa sotatohtori Saara Jantunen kertoo saaneensa sähköpostin "Putinia kannattavalta ex-kirkkoherra Juha Molarilta" ennen kuin Jantusen oli määrä puhua eduskunnassa järjestetyssä Ulkoasiainvaliokunnan tilaisuudessa.

Hesarin jutun perusteella syntyy valheellinen vaikutelma, että tämä sähköposti olisi näyttö vaikuttamiseen pyrkimisestä.




Pelottavaa merkitystä painotetaan vielä siten, että minut on määritelty ”Putinia kannattavaksi ex-kirkkoherraksi”, sen sijaan että olisi määritelty ajanmukaisesti ja täsmällisesti. Olen kuulemma vaarallinen esimerkki putinistien vaikutuskampanjasta!

Ilmeisesti täten Jantunen uskoi esittävänsä uskottavamman näytön ”informaatiovaikuttamisesta” Hesarin lukijoille. Tuo ”uskottavuus” ei ole kuitenkaan tieteellistä tutkimuksen mielessä, vaan performatiivista sensaatiojournalismia varten.

Toisaalta sotatohtorin omat epäilyttävät kytkökset paljastuvat siinä, että hän on Sofi Oksasen ystävä. Sofi on vähintääkin Kapon suosiossa.

Tehtäköön selväksi heti, että tuossa sähköpostissani 19.1.2015 kello 12:16 Saara Jantuselle, Timo Soinille ja muutamalle muulle Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan alustajalle en ole yhdelläkään sanalla ”tytötellyt” tai vähätellyt sotatohtoria.

Olen selostanut 19.1.2015 blogissani ne kysymykset, jotka lähetin tilaisuuden asiantuntijoille.[3]

Muutama tunti lähettämäni sähköpostin jälkeen, 19.1.2015 kello 15:14, Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan valiokuntaneuvos, valiokunnan sihteeri Raili Lahnalampi soitti minulle, että osanottoni on peruutettu avoimeksi mainostetusta tilaisuudesta.[4][5]



En vielä aiemmin ymmärtänyt Saara Jantusen ja kumppaneiden silloista traumaattista kokemusta sähköpostissa saamiensa kysymysteni johdosta, vaikka kyseisen tilaisuuden erittäin myrtyneen näköisiin esiintyjiin on jo aiemmin sosiaalisessa mediassa kiinnitetty runsaasti huomiota.

Olisiko koko joukko asiantuntijoita murtunut juuri noiden muutamien kysymysteni johdosta, kun sotatohtori Saara Jantunenkin yhä muistaa kysymyksiäni, toki kertomatta sähköpostini sisältöä?

Edellä mainitussa Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ”avoimessa kuulemisessa” Leena Hietanen esiintyi loistavasti, erityisesti puheenvuoron alku teki koko yleisöön vaikutuksen. Kuten olen blogissani 25.1.2015 [6] kuvaillut, toimittaja Leena Hietanen teki myös osuvat kysymykset: turvallisuuspalvelujen roolista toimittajien ohjaamisessa ja HS:n osakekurssista Venäjän tähden. Muilta osin keskustelijat enemmän kätkivät kuin lausuivat mitään läpinäkyvästi ja merkityksellisesti.

Mikä erityisen ilmeistä ja silmäänpistävää, niin Leena Hietanen oli salin ainoa iloinen ihminen. Mielestäni ilo syntyy vilpittömästä sydämestä ja hyvästä omastatunnosta.

Vaikka kokemustani ja asiantuntijuuttani psykoterapian ja psykohistorian alueella voidaan arvostella riittämättömäksi, niin kyllä juuri tuosta tunneälystä käsin pidin jo 25.1.2015 kirjoittaessani blogiani erityisen merkillepantavana, että informaatiosodankäynnin kutsutut asiantuntijat olivat kaikki erittäin myrtyneen näköisiä ilmeiltään.

Vasta nyt ymmärrän sotatohtori Saara Jantusen tunnustuksesta Helsingin Sanomissa, että työttömän miehen sähköposti ehkä vakavoitti asiantuntijoiden mielet! Niin kuin eräs kommentaattori huomautti Facebookissa jo tuolloin tuoreeltaan: ”Vetäkää vähän sokeria sen sitruunanne kanssa, hei!”. Toinen arvioi: ”Tosi myrtsin näköistä jengiä”. 

Olen ajatellut, että asiantuntijoiden myrtyneiden ilmeiden kieli osoitti epäaitoa, petokseen perustuvaa vakavuutta, kun puhujien piti keksiä perustelut informaatiosodankäynnille, jota tämä ”avoin kuuleminen” oli itsessään sen sijaan että se olisi käsitellyt ja analysoinut informaatiosodankäyntiä.

Enemmän pisti merkille vaikeneminen asiakokonaisuuksista: upseerit eivät tuoneet ilmi suomalaisten upseerien saamaa informaatiosodankäynnin koulutusta Amerikan Yhdysvalloissa ja upseerien nykyisiä tehtäviä informaatiosodankäynnissä Suomessa; upseerit eivät selvittäneet sotilaiden suorittamia kyberoperaatiota kohderyhmäanalyysissa ja informaatiosodankäynnin vaikuttamisessa; median ja ministeriöiden edustajat eivät käsitelleet avoimesti ja läpinäkyvästi yhteyksiä Viron Kapossa annettuun informaatiosodankäynnin ohjaukseen, vaikka juuri tällä nimellä on ollut koulutustapahtumia.

Myrtsin näköiset tyypit sitä vastoin tahtoivat esiintyä vakavan asian puolesta aivan muissa puheissaan.

Nyt on käynyt ilmi sekin, että sotatohtori Jantunen on itse saanut amerikkalaisen informaatiosodankäynnin koulutuksen ja on kaiken lisäksi Kapon mielitietyn Sofi Oksasen ystävä. Ehkä kysymykseni eivät ihan ohi menneet, vaikka niihin ei heti vastattu.

Jantunen on itse aiemmin määritellyt informaatiosodankäynnin aivan selkeästi Venäjän valtion suorittamaksi informaatiovaikuttamiseksi Suomessa, joka on Jantusen määritelmissä systemaattista, koordinoitua ja johdettua. Myös Puolustusvoimien sivuilla informaatiosodankäynti määritellään hyvin selkeästi valtiolliseksi toiminnaksi.

Se, että osa-aikaisen siivoojan sähköposti julkisuudessa olevan keskustelun johdosta, liitetään sotatohtorin tarinassa Helsingin Sanomissa esimerkiksi informaatiovaikuttamisesta, on vähintäänkin asiatonta ja huolestuttavaa kansalaisyhteiskunnan vapauksien kannalta.

Miltä näyttää tulevaisuutemme Suomessa, jos mielipiteet leimataan tuolla tavalla systemaattiseksi, koordinoiduksi ja johdetuksi informaatiovaikuttamiseksi – ja mikäli ei kyetä yksilöidysti ja määritelmällisesti erotteluun valtiollisen informaatiovaikuttamisen sekä kansalaisten luontaisen aktivismin välillä?

Sotatohtori Jantunen käyttää itseään ja kokemuksiaan esimerkkinä ensi syksynä ilmestyvässä Infosota-tietokirjassa. Siinä hän avaa, mitä informaatiosota on, ketkä sitä Suomessa käyvät ja millaisilla aseilla. Asiantuntijoiden vähättely ikään, sukupuoleen tai pukeutumiseen vetoamalla on vain yksi käytetyistä keinoista.

Jopa minulta saatu sähköposti on ilmeisesti sotatohtorin mukaan informaatiosodankäyntiä siksi, että olen Putinista eri mieltä kuin Jantunen.

 Tuskin sotatohtori muistaa korrektisti kertoa, että tämä Putiniin myönteisemmin suhtautuva mies on vain muuan osa-aikainen siivooja, joka miettii aamuisin kello kuuden ja seitsemän aikaa ravintolan kusilaaria pestessään suomalaista yhteiskunnallista keskustelua ja niin löytää oivalluksensa: tämä kirjoittaja ei saa ohjeita, vihjeitä, koordinointia tai korvausta Kremlistä tai mistään tähän liittyvästä järjestelmästä.

Jantusella on sama uhriutumisen taktiikka kuin Jessikka Arolla. Nyt sotatohtori on kirjoittanut jopa kokonaisen kirjan uhriutumisestaan, missä ilmeisessä pahiksen pääroolissa ovat ns. putinistit, Verkkomedia ja Sputnik (joka ei tiettävästi kuitenkaan kerro sotatohtori Jantusesta yhtään mitään).

Tiedän hyvin, että sotatohtori Saara Jantunen ei tykkää siitä, miten olen rinnastanut toisiinsa hänen ja Jessikka Aron YLE TV 1:ssä 28.1.2015 esittämät tarinat ja USA:n informaatiosodassaan käyttämän genren ”face victim blog posts”, jonka käyttämistä on myös Snowden selostanut.[2]

En ole voinut uskoa todeksi, että Venäjän valtio lähettäisi törkypostia tuollaiselle sotatohtorille, sillä silloinhan sotatohtori saisi juuri käyttökelpoista aineistoa todistella Venäjän pahuutta. Ei käy mitenkään minun logiikalle, että Venäjä itse tuhoaisi omaa mainettaan törkypostien avulla.

Tämän edellä kirjoitetun minä selostin myös Saara Jantuselle Porthanian käytävällä JSN:n trolliseminaarin jälkeen 5.5.2015, jota kohtaamista minä muistan yhä edelleen kauniina hetkenä, joka teki koko keväästäni paremman.[10]

Siksi olen iloinen, että myös Saara Jantunen muistaa minua. Minun saapumistani odotettiin jopa kyseiseen tilaisuuteen, sillä seminaarisalin porraskäytävällä seisonut Lehtikuvan valokuvaaja Seppo Samuli kyseli kaveriltaan, että ”Juha Molarin pitäisi tulla tänne”. Niin minä kysyin valokuvaajalta, että ”oliko teillä puhe Juha Molarista? Minä olen”. Valokuvaaja sanoi, että hän tulee kuvaamaan tilaisuuden aikana minua. Niin kiinnitin huomiota siihen, että tämä valokuvaaja otti esitysten aikana meikäläisestä kymmeniä valokuvia, kun mikään yksittäinen kuva ei luultavasti näyttänyt riittävän ”putinistiselta”.[11] Muutama metri minusta oikealle Venäjä-tietäjänä tunnettu Jukka Mallinen kävi kuiskuttamassa siinä istuvalle henkilölle, että ”Juha Molari on saapunut”.

Paremman puutteessa oli sittenkin paikalla yksi melkein aito putinisti trolliseminaarin tarpeisiin. Minäkin tunsin itseni ihan tarpeelliseksi. Onneksi olin laittanut hyvän kauluspaidan, jonka olin saanut uudenvuoden lahjaksi. Ja olihan minulla pieni siro Pyhän Yrjön nauha rintataskussani, jos ihan tarkasti katsoi. En tykkää olla kuitenkaan mikään joulukuusi.[10]

Olen aiemmin myös muistuttanut, että tuollaiset Jantusen ja Aron kertomat uhritarinat liittyvät jopa hämmästyttävästi Snowdenin paljastamaan läntisten tiedustelupalvelujen informaatiosodankäynnin tekniikkaan, joka siellä tunnetaan nimellä ”Fake victim blog posts”. En tietenkään hyväksy, jos joku häirikkö lähettää halventavaa tai uhkailevaa postia Jantuselle tai muille. Sellainen on rikosasia.

En kuitenkaan usko, että väitetty törkyposti olisi mitenkään Venäjän valtion koordinoimaa tai tahtomaa!

 Edward Snowdenin paljastamat Lännen agentti-trollien menetelmät sosiaalisessa mediassa informaatiosodankäynnin toimittamiseksi poliittisia vastustajiaan vastaan sisältää monipuolisen työvälineistön, joista erään toiminnon muotoa ja sisältöä määritellään sanoilla ”fake victim blog posts” (valheelliset uhrikertomukset).

Niiden valheellisten uhrikertomusten tarkoituksena on mustamaalata tietty ryhmä noiden pahojen viestien lähettäjäksi. Uhritarinoiden kertomisen suurta tarvetta ja sisältöä voi punnita analyyttisesti Snowdenin vuotaman JTRIG-viitekehyksen avulla: olisiko tässä toimittajan itsensä keksimä ja hänelle hyvin tarpeellinen tarina ”fake victim blog posts” vai olisiko tässä mahdollisesti suomalaisten upseerien lavastama operaatio (set piece operation) ja ”false flag operation”.

Tällaisen lavastetun operaation taustoittamisessa ei pidä unohtaa sitäkään, että lukuisat suomalaiset upseerit ovat saaneet Amerikan Yhdysvalloissa Snowdenin kuvaaman informaatiosodankäynnin koulutuksen ja nyt nämä upseerit toimittavat Suomessa salaisia informaatiosodankäynnin tehtäviä, joita suomalainen media ei selosta lainkaan.[7][9] 

Suomen puolustusvoimien henkilöitä on psykologisten operaatioiden koulutusta varten ex-Strategialaitoksen ex-johtajan everstiluutnantti Torsti Sirénin mukaan ”ulkomailla, lähinnä Naton järjestämillä INFOOP- ja PSYOPS-kursseilla”[8]. Erityisesti pitkittyneessä kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa vaadittaisiin ”psykologisia vastatoimia”, mihin ei pelkkä ”puolustukselliset tietoverkko-operaatiot” riitä, vaan kyse olisi maineeseen liittyvät toimet ja ”kansainvälinen mielikuvakamppailu”.[8]

Eivätkö amerikkalaisen informaatiosodankäynnin koulutuksen saaneet upseerit toimisi SOME:ssa informaatiosodankäynnissä juuri amerikkalaisen koulutusaineistonsa mukaisella tavalla, jota he ovat tenttineet, joita tehtäviä he ovat harjoitelleet ja johon aineistoon kuuluvat keskeisellä tavalla false flag – ja set piece – operaatiot sekä fake victim blogs posts –kehitelmät?

Aivan erityisesti haluan korostaa ja toistaa, että kyseisessä sähköpostissa en tytötellyt, vaan kysyin näkemyksiä suomalaisten Nato-informaatiosotakoulutuksen saaneiden upseereiden tämän hetkisistä tehtävistä, Snowdenin paljastamasta lännen trolliarmeijan toiminnasta, Viron roolista informaatiosodassa Suomessa...

Mikä tärkein jää epäselväksi Hesarissa: Putin ei lähettänyt sähköpostia, vaan muuan siivooja, joka kysyi myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden muistamista. Minun jo hyväksytty osallistuminen peruutettiin ystävällisesti puhelinsoitolla muutama tunti tämän jälkeen. 

Kuten olen jo lausunut monta kertaa, niin olen hyvin otettu, että sotatohtori Saara Jantunen muistaa minua. Minäkin muistan hyvin kauniisti tämä aikuisen tohtorinaisen tapaamisen, joka osoittautui kasvotusten paljon viehättävämmäksi kuin hänen tarpeettoman kovat sanat meidän ”putinistien” leimaamiseksi antaisivat olettaa. Itse kustakin paljastuu ihan oikea ihminen!

Mehän kohtasimme sittemmin JSN:n trolliseminaarissa Porthaniassa, jossa sotatohtori Jantunen oli puhumassa kybersodasta ja minä olin tavallisena yleisönä. Siellä opin viimeistään tietämään, ettei Saara Jantusta sovi tytötellä, mitä en ole siis toki koskaan tehnytkään.

Jantunen puhui jopa yleisöä kohauttavaa ronskia kieltä seksuaalisesti, sen lisäksi että muisti useamman kerran kertoa kokemastaan avioeroprosessista. Kyllä se oli ihan aikuisen sotatohtorinaisen puhetta (vaikka en tiedä, miten se liittyi käsiteltävään aiheeseen ja miksi sitä piti toistaa niin useasti).

Tietysti Saara on nuori nainen minun silmissäni. Ihan varmasti minun kevätpäivä näytti entistä kauniimmalta kun sain puhua nuoren tohtorinaisen kanssa, mutta en ole koskaan tytötellyt häntä!

Sotatohtori Saara Jantusen argumentointi ”vaikuttamiseen pyrkimyksellä” on valitettavasti yksi typerimmistä, mitä olen keskusteluissa nähnyt.  Miksi Jantunen itse puhuu julkisesti, jos hän ei halua vaikuttaa. Eivätkö kaikki puhe ja kommunikaatio ole vaikuttamista? Eikö kansalaiskeskustelu ole sitä varten demokratiassa, että kansalaiset käyttävät oikeuksiaan? 

Saara Jantunen löytää kriittisen sanomisen kohteen: "Kysymys on tiettyjen keskustelunaiheiden polarisoitumisesta sekä siitä, ketkä ylipäätään saavat puhua esimerkiksi Venäjästä ja Ukrainan sodasta". Mitä mieltä sotatohtori on siis itse? 

Eikö juuri ”venäläismieliset” ole leimattu  mitä ihmeellisimmin salaliittoteorioin suomalaisessa julkisuudessa? Jantunen itse kirjoitti jopa Twitterissä, ettei kansalaisilla tulisi olla edes oikeutta kritisoida sitä, miten heitä leimataan ”putinisteiksi”, ”trolleiksi” tms. 

Tällä kaikella edellä lausutun perusteella en voi nähdä, että toistaiseksi sotatohtori Saara Jantunen olisi tehnyt mitään tutkimuksellisesti julkisten puheaiheidensa puolesta, vaan hänen esiintymisensä ja argumentointinsa on ollut pikemmin korostetusti epätieteellistä, ei-tutkimuksellista ja propagandistista. Se, että Saara Jantunen kutsutaan asiantuntijoiksi monenlaisiin seminaareihin ja valtakunnan mediaan edellä mainituista puutteista huolimatta, kertoo enemmän suomalaisesta valtapelistä kuin argumentoinnin terävyydestä.


[1] Venla Rossi: 34-vuotias Saara Jantunen tutkii Puolustusvoimissa informaatiosotaa – ja siksi häntä tytötellään. Saara Jantunen tutkii Puolustusvoimissa informaatiosotaa. Välillä hän on itse sen kohde. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1435892795558    

[2] Fake victim blog posts: YLE TV 1 28.1.2015 ”Häiriköt piinaavat Venäjä-keskustelua”. http://juhamolari.blogspot.fi/2015/01/fake-victim-blog-posts-yle-tv-1-2812015.html    

[3] Informaatiosodankäynnin sisältö ja merkitys. Eduskunnan Ulkoasiainvaliokunta 22.1.2015 kello 9:00–11:30. http://juhamolari.blogspot.fi/2015/01/informaatiosodankaynnin-sisalto-ja.html   

[4] Ulkoasiainvaliokunnan informaatiosodankäynnin Face control 2 - Suomen eduskunta on ”liian pieni” 22.1.2015 http://juhamolari.blogspot.fi/2015/01/avoin-kuuleminen-ja-paniikkinappula.html   

[5] ”Avoin kuuleminen” ja paniikkinappula. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan informaatiosodankäynnin keskustelu muuttui kutsutilaisuudeksi. http://juhamolari.blogspot.fi/2015/01/avoin-kuuleminen-ja-paniikkinappula.html   

[6] "Venäjä-mielisen" suomalaismiehen kyber-ongelmat 22.1.2015 alkaen. http://juhamolari.blogspot.fi/2015/01/venaja-mielisen-suomalaismiehen.html   


[7]  Kapteeni Miika Sartonen Eduskunnan Ulkoasiainvaliokunnan informaatiosodankäynnin ”avoimessa kuulemisessa” 22.1.2015. http://juhamolari.blogspot.fi/2015/01/kapteeni-miika-sartonen-eduskunnan.html   

[8] Torsti Sirén 2011. Psykologiset operaatiot osana informaatio-operaatioita 2030. Sivut 199-217 teoksessa: Torsti Sirén (toim.) 2011, Strateginen kommunikaatio ja informaatio-operaatiot 2030. Maanpuolustuskorkeakoulu. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Julkaisusarja 2: Artikkelikokoelmat N.O 7.  http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74173/Siren+-+Strateginen+kommunikaatio+ja+informaatio-operaatiot+2030+-+edit.pdf?sequence=1   

[9] Riippumaton selonteko Suomen asemasta strategisen kommunikaation ja informaatiosodan offensiivisissa toiminnoissa http://juhamolari.blogspot.fi/2014/06/riippumaton-selonteko-suomen-asemasta.html  

[10] Melkein aito ”putinisti” kävi näytillä JSN:n trolliseminaarissa Helsingin yliopistolla 5.5.2015. http://juhamolari.blogspot.fi/2015/05/melkein-aito-putinisti-kavi-naytilla.html  

[11] JSN:n sananvapaudenpäivä: http://kuvakauppa.lehtikuva.fi/edoris?tem=www_gallery_f&id=7aa7da27652644641beff92be6f15955&sub=etusivu


Kirjoittaja on rauhan ja rakkauden puolella:



Juha Molari, D.Th, BBA.
GSM+358 40 684 1172
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)