Jo kuudes kantelu tuomiokapituliin minua vastaan

Tavallinen – puoluepoliittisesti väritön ja kaikin puolin lahjomaton (ja lahjaton) - pikkukylän pappi Juha Molari joutui taas kantelun kohteeksi. Nyt jo kuudennen kerran vuoden sisällä!


Tänään sain erään eläkeläistyypin, joka on ilmeisen lähellä The Soviet Story –propagandafilmin ja ProKarelian nationalistien aatemaailmaa, tekemän kantelun vastauspyynnön Espoon hiippakunnan tuomikapitulista. Tämä on jo järjestyksessään kuudes kantelu tai sen kaltainen kirjoitus tuomiokapituliin minua vastaan. Lisäksi on ainakin kaksi muuta parjauskirjettä lähetetty kapituliin minua vastaan.

Kyseinen eläkeläinen – jääköön hänen nimensä mainitsematta – suuressa viattomuudessaan esittää, että olisin sunnuntaina saarnan ja liturgian välissä tunkeutunut luvattomasti kirkon tietoverkon avulla väestörekisteritietoihin, löytänyt hänen puhelinnumeronsa ja soittanut hänelle. Olisin tiedustellut, miksi eläkeläinen solvaa minua kirjoituksillaan.

Eläkeläinen uskoi, että puhelinsoiton jälkeen jatkoin ilmeisemmin liturgian toimittamista. Hän lienee harvoin vieraillut kirkossa, koska jumalanpalveluksissamme olisin voinut siis hoitaa mainitut operaatiot ns. uhrivirren (eli kolehtivirren) aikana ennen ehtoollisliturgiaa.

Olen ihan huipputyyppi – sitä ei ole kiistäminen – mutta ihan kaikkia agenttitarinoita eivät kai tuomiokapitulissakaan uskota.

Eläkeläinen liitti kirjelmään mukaan useiden ihmisten hätähuutoja, koska nämä pelkäsivät, että tämä Johan Bäckmanin ja Leena Hietasen ystävä käyttäisi väestörekisteritietoja heidän tunnistamiseen! Kirjoittaja ei toki sanonut, miten väestörekisteritieto auttaisi internetin nimimerkkien yhdistämisen juuri oikeaan nimeen väestörekisterissä.

Tosiasiassa mainittu eläkeläinen oli tehnyt lukuisia väitteitä internetissä, että olisin plagioinut The Soviet Story –elokuvaa vastaan kirjoittamani informaatiopsykologisen kritiikin. Teksti ei olisi siis minun oma. Kysyin, mikä tarve mainitulla miehellä on kirjoittaa moisia solvauksia.

Mietin jo tutkintapyynnön tekemistä, kunnes päätin jättää solvaajan möyhimään omaan saastaansa. Sen jälkeen mainittu henkilö aloitti kehittää salaliittoteoriaa siitä, miten olisin löytänyt erään henkilön olinpaikaksi Viron ja hänen puhelinnumeronsa kirkon väestörekisteritietojen perusteella. Muutamat ovat jopa ilmeisemmin kääntyneet poliisin puoleen mainitun epäluulon tähden.

Juttelin äitini kanssa tänään. Hänkin ihmetteli, miten niin monelta ihmiseltä katoaa ns. arkijärki. Puhelinnumerot saa helposti 118-numerotiedustelusta, ja on niitä muitakin palveluita.

Sain vastausaikaa kai 20.5. mennessä. Vastasin sähköpostilla ripeästi, sillä en halua hukata aikaa tärkeämmiltä vapa-ajan projekteilta. Kaukasian terroristeista valmistuu teos Abdullah Tammen kanssa. Tämä vaatii kovasti aikaa. Leningradin piirityksestä pitäisi saada aikaan myös tekstiä kirjaa varten.

Lisäksi minulla on nuo innovaatioihin ja talouspolitiikkaan liittyvät vakavammat tutkimuskohteet. Tällä hetkellä haluan ymmärtää erilaisia skenaarioita, joita Kreikan talouden kehityksestä voi aiheutua Venäjän talouteen.

Ystäväni sanoi tänään puhelimessa, että mainitunlaiset kantelijat osoittavat toimillaan heidän syvän pahuutensa. He eivät jää vain demokraattisen polemiikin piiriin, vaan yrittävät kaikin tavoin oikeustoimin häiritä. He kai kokevat tekevänsä oikeutta, mutta he tosiasiassa anastavat ihan riittävästi työllistettyjen viranomaisten aikaa oman pahuutensa mukaisen tunkion hämmentämiseen.

 Sanoin kapitulille, että tutkikaa perusteellisesti ja kertokaa julkisesti, miten on asia, jotta panettelija saa häpeänsä epäluulon virittämisestä. Itse ainakin lähden Voitonpäivän juhliin Venäjälle, sikäli kuin iltamyöhään ennätän enää mitään nähdä. Oikein tuntuu hyvältä, että fasismi kukistui 65 vuotta sitten. Miten paha olisi elää, jos fasistinen ihmisyyden vastainen kiusaaminen, alistaminen ja vaimentaminen olisivat yhä edelleen toimintatapamme.

Юха Молари, 65-летия Победы в Великой Отечественной войне

65-летия Победы в Великой Отечественной войне (День Победы)

Ps.

En suinkaan kuvittele, että olisin ainoa tapaus kantelijoiden ja panettelijoiden objektina. Kymmenen vuotta sitten elin turhan varmana sinisilmäisessä - jota kutsutaan sinivalkoisuudeksi - uskonnossa, jonka mukaan on pyhää ja totista tunnustaa, että suomalainen sananvapaus on ylivertainen ja loistava. Silloin jopa ärsyynnyin, kun venäläiset ystävät huomauttivat kriittisesti suomalaisen sananvapauden ongelmallisesta tilanteesta.

Tällä hetkellä olen nähnyt, miten kaikenkarvaiset nationalistit saattavat häiritä ihmisiä, jotka eivät kumarra pyhästi viralliselle Valheelle tai kansallisille tabuille. Evgenia Hilden-Järvenperä on joutunut vaikeuksiinsa Uusi Suomi -blogissa, koska hänen avoimuutensa ja rehellisyytensä ystävänsä Rimma Salosen hyväksi ei sovi Suomen ulkopoliittiseen tilanteeseen.

Erityisen pelottavalta Evgenia Hilden-Järvenperä tuntuu perusteellisen Rimma-tuntemuksensa ja venäjänkielen osaamisensa tähden juuri nyt, kun 27.5.2010 Venäjän pääministeri Vladimir Putin saapuu Lappeenrantaan.

UM pelkää sitä tunnettua huhua, että Putin tapaisi myös Rimman Lappeenrannassa. Rimma on joutunut Venäjän lehdistössä kovan huomion kohteeksi taas uudestaan, koska häneltä kiellettiin myös rukoukset poikansa puolesta sen lisäksi ettei äiti saa puhua enää äidinkieltään ja poikansa äidinkieltä, kun käy tapaamassa omaa poikaansa.

Venäläisen äidin ja pojan ortodoksinen usko hirvittää suomalaisia russofoobikkoja! Tiettävästi myös muut ystäväni ovat joutuneet äskettäin sensuurin ja painostuksen kohteeksi Rimma Salosen tapauksen johdosta. Se siitä kuvitelmasta, että Suomessa olisi upea demokraattinen sananvapaus ja mielipiteen ilmaisemisen oikeus.

Vanha väitetty "suomettuneisuus" oli paljon enemmän sananvapautta kuin nykyinen "sananvapautemme" ja "ulkopoliittinen keskustelumme".

Vaimoni kanssa olen tänään sopinut alustavasti, että Aleksander-poikamme kastetaan kesällä Pietarissa Moskovan patriarkan alaisen venäläisen järjestykse mukaisesti Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkossa. Aleksanteri Nevski eli Pyhä Aleksanteri Nevalainen (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) on venäläinen kansallissankari. Hän on ortodoksisen kirkon pyhä, Novgorodin ruhtinas, Vladimirin suuriruhtinas. Hän kävi myös Suomessa mm. sotaretkellä Hämeenlinnan lähellä.

Novgorodin ruhtinas Aleksanteri joukkoineen löi sumun turvin ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset sotajoukot Nevan taistelussa 15.7.1240. Pietariin rakennettiin vuonna 1717 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko, ja vuonna 1724 hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin sinne.

Poikani nimi periytyy mainitusta Aleksanteri Nevskistä, joten olisi sopivaa, että hänet myös kastetaan kyseisessä kirkossa. Kerron lähempänä kastetta sittemmin tarkemman merkityksen, joka Aleksanteri Nevskillä on Venäjälle ja venäläisyydelle.