Gestrin-Hagner vaikenee kokonaan siitä, että Storsjön kanssa samanaikaisesti tuomittava Abdulkhamid Mechiev (Denis Berkan) oli Shamil Basajevin serkku ja kuului Al-Qaida -yhteyksistä tunnetun rikollisjärjestö IHH-piiriin, kun Mechiev eli Turkissa useita vuosia.
Mechiev on omien sanojensa mukaan elänyt Shamil Basajevin kasvattamana tämän kodissaan 1990-luvulla. Basajev oli vastuussa mm. Beslanin koulutragediasta.
Kysyin Maria Gestrin-Hagnerilta Vantaan käräjäoikeudessa, oletko lukenut esitutkinta-aineistoa, jota on siis noin puolisen tuhatta sivua. Itsehän olin lukenut ja esitutkinta-aineistossa pakolaiseksi tuodut henkilöt tunnustavat hyvin avoimesti heidän terroristiyhteydet: jotkut ovat olleet mukana taisteluissa laittomissa aseellisissa ryhmissä, toiset ovat osallistuneet terroristiverkoston rahoitusmekanismien hoitamiseen, jotkut ovat toimineet Al-Qaida –yhteyksissä toimivan Kavkaz Centerin palveluksessa jo ennen Suomeen saapumistaan.
Maria Gestrin-Hagner vastasi, ettei ole lukenut. Suomalainen media perustaa tietämyksensä ylipäätänsä Storsjön ja hänen ystäväpiirinsä tarinoihin, joita tosiasiat eivät tue.
Höblän lauantain numerossa väitetään Suojelupoliisin (SUPO) suojaavan Mikael ja Agnete Storsjötä ”turvallisuusuhkalta” ("Skypo på alerten om Storsjö hotas"). Höblan haastattelema SUPO:n tiedottaja ei kuitenkaan vahvistaa tuota tarinaa todeksi. Epäselväksi jäi, mistä käsin tuo turvallisuusuhka syntyisi. Itse asiassa on vaikeasti uskottavissa, että SUPO aloittaisi Al-Qaidaan liittyvän terroristiverkoston suojaamisen kuvatulla tavalla. Taktiikka ja tarkoitus lienee aivan toinen, mikä jätettäköön SUPO:n tarkoitusperiä kunnioittaen mainitsematta julkisesti.
Höblan jutussa mainitaan SAFKA:n järjestämä tiedotustilaisuus: "Varför stöder Finska regeringen terrorister med al-Qaidakopling?" (Miksi Suomen hallitus tukee al-Qaidaan kytköksissä olevia terroristeja?). Höblä kertoo tiedotustilaisuutta seuranneesta venäläisestä mediasta, minkä tähden lukijan sopii kysyä, miksi suomalainen media ei ollut paikalla. Miksi suomalainen media suojelee Venäjää vastaan taistelevaa Al-Qaida –armeijaa?
Höblä kirjoitti jo syksyllä 2010 vastuuntunnottomasti valheellisia tietoja, kun väitti minun suorittavan Helsingin tuomiokirkon portailla eksorsismin Heidi Hautalaa ja Mikael Storsjötä vastaan.
En ollut todellisuudessa antanut tuollaista tietoa missään, vaan olin lausunut ainoastaan, että eksorsismi kohdistuu Kavkaz Centerin terroristisivuston olemassaoloa ja sen sanansaattajia vastaan. Nimiä ei tietenkään mainittu!
Sikäli kuin terroristisivuston kannattajiksi ilmoittautuvat esim. Heidi Hautala, Höblä tai Espoon tuomiokapituli, niin nämä saavat toki lukea itsensä eksorsistisen vapauttavan rukouksen kohteena olevaksi pirun armeijaksi, jotta pirun palvelijat pääsisivät vapauteen hirvittävästä ideologiastaan.
Perjantaina 15.4.2011 olin todellakin Vantaan käräjäoikeudessa, kuten myös Höblän jutussa näkyvä dosentti Johan Bäckman. Itse istuin oven pielessä RT-toimittajan vieressä, Bäckman istui toisella laidalla salia, mutta silti Höblä yhdisti meidät jutussa. Edessäni istui Kavkaz Centerin web-sivujen ylläpitäjä ruudullisessa paidassaan.
Paikalla oli ennen tilaisuuden alkua 6 poliisia. Katsoin vantaalaispoliiseja, jotka olivat saaneet virkatehtävän. En usko, että heillä olisi ollut mitään toimintakykyä estää, jos joku olisi todella tahtonut iskeä Al-Qaida –terroristien tukemista harjoittavia henkilöitä vastaan. Ja miksi isku olisi suoritettu ylipäätänsä käräjäistunnon aikana tai tiloissa?
Poliisien rooli oli kuitenkin toisenlainen, mitä Höblän toimittaja ei ymmärtänyt, koska antautui Mikaelin ja Agnetan tarinoiden lumottavaksi. Ehkä itse kukin voi arvioida, missä määrin koko "uhka" on stressissä olevan syytetyn omaa tuskaa - ei sen enempää tai vähempää.
Vähemmistövaltuutetun Eva Biaudetin toiminta asettaa kyseenalaiseksi hänen uskottavuutensa.
Ensinnäkin hän väittää yleistäen, että arvostelisin loukkaavasti kaikkia tšetšeeneitä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska valtaosa tšetšeeneistä ovat rauhanomaisia muslimeita tai kristittyjä. Itse asiassa minulla on blogissani useita linkkejä rauhanomaisten tšetšeeneiden sivustoilla.
Eilen olin Stavropolin televisiokanavan haastattelussa: minulla ei ole mitään ongelmaa tšetšeeneitä vastaan. Kyse ei ole edes ongelmasta tšetšeenien maahanmuuttajia vastaan, koska Suomeen saapuu ihmisiä luonnollisesti työn ja rakkauden tähden.
Olen arvioinut kriittisyyttä vaatien Suomeen tulleita pakolaisia, jotka eivät ole saaneet vuosien 2009-2010 aikana turvapaikkaa humanitaaristen syiden tähden, vaan poliittisin argumentein. Vuonna 2009 turvapaikan peruste oli toissijainen suojelu 26:lle Venäjän kansalaiselle, ei koskaan humanitaarinen suojelu. Vuonna 2010 turvapaikan peruste oli toissijainen suojelu 21:lle Venäjän kansalaiselle, ei koskaan humanitaarinen suojelu. 38 henkilöä sai turvapaikan varsinaisen ”turvapaikka” määrittelyn perusteella. Vuonna 2010 kielteisiä päätöksiä oli 348 Venäjältä saapuville turvapaikan etsijöille. Vuonna 2011 on 28.2.2011 mennessä Venäjän Federaation kansalaisien osalta annettu 88 turvapaikkapäätöstä, joista kielteisiä on 55. Turvapaikka on myönnetty 19 henkilölle, 5 on saanut turvapaikan toissijaisen suojelun perusteella. Suojelua siis tarjotaan henkilöille, joilla on ongelmia lähtömaansa lainvalvontaviranomaisten kanssa. Tämä aiheuttaa riskin valikoitumisesta.
Ihmisillä on luonnostaan tarve ja oikeus turvallisuuteen ja rauhaan, mitä ei sovi kiistää. Myös terroritekojen ja bandiittien uhalta on oikeus saada suojelua. Luultavasti moni on yhteydessä terrorismiin noiden bandiittien uhkaa paeten, mutta koko kuva ei ole niin romanttinen ja vilpitön.
Kuva: Turvapaikka
Neuvoston direktiivin 2004/83/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, mukaisesti Suomi soveltaa käytäntöä, jonka mukaan pakolaisen turvapaikan perusteeksi riittää, kun henkilön katsotaan joutuvan ”vainon” kohteeksi oikeudellisten, hallinnollisten ja poliisin toimintaan tai lainkäyttöön liittyvien toimenpiteiden johdosta. Toissijaisen suojeluaseman säädösten mukaan henkilö saa pakolaisaseman, kun häntä voisi uhata kotimaassaan kidutus tai epäinhimillinen kohtelu tai halventava menettely, kuolemantuomio tai teloitus.
Laissa ulkomaalaislain muuttamisesta (8.5.2009/ 323/2009) katsotaan lain määrittämäksi vainon syyksi ”poliittinen mielipide”, joka tarkoittaa ”erityisesti mielipiteitä, ajatuksia ja uskomuksia mahdollisista vainoa harjoittavista toimijoista ja niiden poliitikoista tai menetelmistä”. Toissijainen suojelun edellyttämä uhka määritellään ”mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaksi vaaraksi ja henkilökohtaiseksi vaaraksi”.
Laissa toisaalla lausutaan, ettei henkilö ole saanut syyllistyä rikokseen rauhaa vastaan, törkeään rikokseen tai YK:n periaatteiden vastaiseen tekoon.
Suomessa muodostuu poliittinen tulkintaongelma sen tähden, että lainvalvontaviranomaiset ja maahanmuuttoviranomaiset tulkitsevat bandiittien toimet Pohjois-Kaukasiassa sellaiseksi aseelliseksi selkkaukseksi, jonka tähden näitä osallistujia ei voi asettaa lähtömaassaan rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Lisäksi Suomessa liioitellaan tarinoita tuomioista, jotka uhkaisivat mainittuja henkilöitä, vaikka todellisuudessa useimmat tuomitut ovat saaneet eriasteisia vankeusrangaistuksia osallistumisestaan laittomiin aseellisiin bandiittiryhmiin.
Kirjoitin 25. joulukuuta 2010 analyysin Suomen Korkeimman Oikeuden linjauksesta, jonka tämä oli tehnyt 22.12.2010 (Suomessa Korkein Oikeus sallii wahhabilaisten terroristien tappaa venäläisiä viranomaisia). Siinä tapauksessa asiana oli määritellä erään bandiitin palautus Venäjälle oikeudenkäyntiä varten: kansainvälisestikin terroristien joukkoon luetun Ruslan Gelajevin ja wahhabilaisen Hasan Isabaevin bandiitit iskivät 27. heinäkuuta 2002, hyökkäykseen osallistui noin 60 militanttia. Heidän ryhmänsä olivat osallistuneet vähän aiemmin vuonna 2001 Georgiassa Pankisin solassa taistelukoulutukseen, jota johti terroristipäällikkö Abdul-Malid Majidov (Абдул-Малид Меджидов; lempinimeltään ”Jaguar” Ягуар) . Täällä he harjoittelivat räjähteiden käyttöä sekä muita sabotaaseissa tarvittavia taitoja.
Aslam Astamirov oli tunnistetusti myös huumekaupalla toimintaansa rahoittavan wahhabilaisen Jamaat Yarmuk (Джамаат Ярмук) –terroristijärjestön jäsen, joka tuki Ruslan Gelajevin taisteluja. Samaisen ryhmän jäsen oli myös syyllinen Moskovan kerrostalon räjäytyksen 1999. Sittemmin 10.12.2003 Rostovin oikeus tuomitsi näitä tšetšeenimilitantteja eriasteisiin vankeusrangaistuksiin.
Oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Juha Häyhä, Hannu Rajalahti, Ilkka Rautio ja Jukka Sippo tekivät arveluttavan päätöksen Korkeimmassa Oikeudessa. Heidän mukaansa tuohon bandiittien iskuun osallistuminen oli oikeutettu toimi, jonka johdosta Venäjän kutsumaa henkilöä ei luovuteta rikosoikeudenkäyntiä varten. Suomi on siis määritellyt bandiittien laittomiin aseellisiin ryhmiin osallistujat henkilöiksi, joita uhkaa kohtuuton vaara maan sisäisen aseellisen selkkauksen johdosta, mutta näiden bandiittien toiminta ei olisi kuitenkaan rikollisuutta rauhaa vastaan!
Höblän toimittaja ei ole lukenut, Eva Biaudet ei epäpätevyyttään ymmärrä tai asenteidensa vuoksi välitä vallitsevasta huolestuttavasta tilanteesta, mutta jos ja kun lukee he lukisivat Mikael Storsjön – Kavkaz Centerin omistajan - ja Denis Berkanin – Shamil Basajevin kasvattaman ja Al-Qaida-yhteyksistä tunnetun IHH-mekanismin rahoittaman serkun – esitutkinta-aineistoa sekä heidän myötänsä pakolaisaseman saaneiden henkilöiden kuulustelupuheenvuoroja, voisi kiistattomasti havaita näiden osallisuus laittomiin bandiittiryhmiin.
Itse osallisuus on kuitenkin moni-ilmeistä, sukulaisuutta, rahoitusta, viestintää tai aseellista toimintaa. Eräs henkilö jopa järjesteli kansainvälistä rahoitusta näille bandiiteille. Mielestäni terroristiyhteys syntyy myös siitä, että tulijoilla on yhteys Kavkaz Centeriin – Doku Umarovin ja tiettyjen uusnatsien terroritekoja mainostavaan tiedostuskeskukseen. Suomen menettely täytyy viedä YK:n turvallisuusneuvoston arvioitavaksi. Suomi antaa tukensa Al-Qaidaan liitoksissa olevalle Kavkaz Centerille ja sen piiriin liittyvälle laittomalle maahantulolle.
- - - -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti