LUOTTAMUKSELLINEN OSA 01/03 HELSINKI 001603 SIPDIS VALTIO KOSKIEN EUR/RUS, EUR/NB, JA EUR/ERA E.O. 12958: DECL: 12/29/2014 TAGS: PREL, ETRD, KNEI, RS, FI, EUN, Suomi-Venäjä AIHE: SUOMALAISET KOKIVAT PUTININ ”TURHAUTUNEEKSI, AHDISTUNEEKSI” REF: HELSINKI 1221, Luokitelty: POL johtaja John Hall, syistä 1,4 (B) ja (D).
Yhteenveto
1 (C) Suomen presidentti Tarja Halosen viimeisin tapaaminen Vladimir Putinin kanssa jätti suomalaisille selvän käsityksen siitä, että Venäjän presidentti oli turhautunut ja ahdistunut. Hän valitti laajasti Haloselle että Länsi on ymmärtänyt ja kohdellet Venäjää väärin, syyttäen implisiittisesti että Yhdysvallat edistää hallinnon muutoksia lähialueilla EU:sta saapuvan poliittisen peitteen takana. Entinen pääministeri Paavo Lipponen, keskusteltuaan Halosen kanssa, kuvaili suurlähettiläälle hänen oman mielipiteenä, jonka mukaan venäläiset tuntevat paineita kehällä, joka käsittää vähintään Baltian ja Kaukasuksen; Lipponen suosittelee, että Yhdysvallat ja EU pysyvät tiukkana periaatteessa, kuten aina, mutta ”pitäen mielessä että Putin tuntee nyt todella epämukavaksi [tilanteen]”.
2 (C) Vastakohtana kansainvälisten kysymysten negatiivisille värähtelyille, Putin oli toiveikas yhteistoiminnasta Suomen kanssa, luvaten auttaa alueellisissa ja kahdenvälisissä kysymyksissä, jotka kiinnostavat kaikkein eniten suomalaisille.
Tämä on erityisen tärkeää Suomen hallitukselle (GoF) kotimaasa, sillä paikalliset kriitikot ovat moittineet, ettei Halonen ja Vanhasen hallitus kykene hoitamaan Venäjä-suhteita.
Lipponen oli erityisen tyytyväinen Putinin myönteiseen vastaukseen Pohjoisen ulottuvuuteen, jonka suhteen Suomen hallitus uskoo tarvitsevan joitakin vakavia rakenneuudistuksia. Yhteenveto loppu.
3 (C) Presidentit Halonen ja Putin kokoontuvat noin kerran vuodessa keskustelemaan kahdenvälisistä ja EU:n asioista. Tuorein kokous pidettiin Pietarissa 14. joulukuuta.
Olemme siitä lukeneet useista eri lähteistä. Eduskunnan puhemies (ja entinen pääministeri) Paavo Lipponen keskusteli huippukokouksessa Halosen kanssa ja välitti hänen käsityksensä asioiden kulusta joulukuun 17 päivä, kun hän keskusteli suurlähettilään kanssa.
Lisäksi puhuimme Jarmo Viinasen kanssa, Halosen henkilöstöpäällikkö, ja Ulkoministeriön Venäjä-yksikön johtajan Olli Perheentuvan kanssa.
4 (c) Kokous, josta meille kerrottiin, meni hyvin kahdenvälisissä kysymyksissä. Putin ei toistanut eikä viitannut äskettäiseen Suomea soimaavaan virkamieslausuntoon, jonka oli EU-neuvonantaja Yastrzhembskiy (Ястржембский) esittänyt, kun hän väitti, että Suomi kuuluu EU:n russofobiseen leiriin.
Halonen kykeni nostamaan esille kaikkein tärkeimmät kysymykset Suomen hallituksen asioita (kohdat 9-12 alla), ja molemmat presidentit yhdessä vahvistivat julkisesti, että suhteet ovat hyvät.
Tämä selvitys ja todisteet, että suhteet toimivat normaalisti useimmilla aloilla, auttaa puolustamaan Halosta ja pääministeri Matti Vanhasen hallitusta paikallisia kriitikkoja vastaan, jotka ovat syyttäneet että Suomen johtajat eivät osaa hoitaa Venäjä-suhteita.
5 (c) Meidän suomalaiset keskustelukumppanimme kertovat meille että kokouksessa itsessään Putin näytti (Viinasen sanoin) ”turhautuneelta, stressaantuneelta ja ahdistuneelta” – sekä hänen oman byrokratiansa hitauden tähden että Venäjän Länsi-suhteiden vuoksi.
Putin ei jättänyt mitään erityistä agendaa keskustelua varten, vaan hän vietti paljon aikaa valittamiseen, jossa yleisenä teemana oli, että Venäjä on väärinymmärretty ja väärinkohdeltu.
Viinasen mukaan Putin oli kriittinen Yhdysvaltoja vastaan, koska tämä tukee Saakashvilin hallitusta Georgiassa, kun tuo hallitus tuli valtaan ”laittomalla tavalla”.
Vaikka hän puhui elliptisesti, hän näytti edellyttävän että Yhdysvallat oli aktiivisesti edistämässä hallitusten muutosta Venäjän lähinaapureissa, EU:n toimiessa poliittisena verhona.
Hän näytti lukevan myös Ukrainan tähän joukkoon, vaikka hän ei käsitellyt tapahtumia siellä. – Tšetšeniasta Putin sanoi pitävänä sairaana ja väsyttävänä kertoa että siellä pitäisi löytyä poliittinen ratkaisu.
Hän näki paljon vaivaa kuvaten, mitä Venäjä on tehnyt saadakseen sellaisen ratkaisun, ja Putin sanoi, että jos voisi löytää jonkun sellaisen sopimuksen, hän tekisi sopimuksen, kun [sopimuksessa] hyväksytään, että Tšetšenia on aina osa Venäjää.
Putin arvosteli voimakkaasti EU:n päätöstä peruuttaa GSP tila [EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä], jota oli aiemmin sovellettu alumiinin viennissä. Tämä oli erityisen epäoikeudenmukaista, koska Venäjä oli hiljattain allekirjoittanut Kioton protokollan ja laajentanut kumppanuutta, joita molempia EU oli kiihkeästi vaatinut. - - ”Hän puhui pitkään näennäisesti epäolennaisista asioita”, lisäsi Viinanen.
Suomalaisilla ei ollut aikomusta nostaa esille Karjala-kysymystä, mutta Putin teki ja sanoi että jos Suomen/Venäjän raja, vahvistettu Toisen maailmansodan lopussa, pitää tarkistaa, sitten muut rajat Itä-Euroopassa voisivat joutuvat tarkistettavaksi yhtä hyvin.
6 (c) Suomen ulkoministeriön Venäjä-päällikkö Perheentupa kommentoi meille, että kiistat Venäjän kuulumisesta EU:n yleiseen tullietuusjärjestelmään antavat väistämättä leimansa kauppasuhteille.
Silti hänellä oli käsitys että ”Putin oli sellaisessa mielentilassa jossa hän ei voinut päättää mitä tehdä.
Hän menee yhdestä huippukokouksesta toiseen, vain reagoi ulkomaailmaan, ei mene eteenpäin minkään strategian tai vision mukaan”.
7 (c) Entinen pääministeri Lipponen (joka on Suomen SDP:n puheenjohtaja) keskusteli vierailulla Halosen kanssa ja arvioi jälkikäteen kokousta keskusteluissa suurlähettilään kanssa.
Lipponen sanoi että venäläiset tuntevat paineita heidän kehällä, joka käsittää ainakin Baltian ja Kaukasian alueet, ja Halonen on huolissaan siitä mitä tämä voi merkitä.
Omasta puolestaan Lipponen sanoi, että hänen neuvonsa on partnereille Atlantin molemmilla puolilla pysyä tiukasti periaatteesa, kuten aina, mutta ”pitää mielessä että Putin tuntee nyt hyvin epämiellyttäväksi [tilanteen], erityisesti Lännen osallistumisen Kaukasuksen –asioihin.
Alueelliset/kahdenväliset kysymykset
8 (c) Putin oli pääasiassa iloinen ja yhteistyöhaluinen kahdenvälisissä kysymyksissä, jotka Halonen tunsi kaikkein tärkeimmiksi Suomelle: 9. (c) Pohjoinen ulottuvuus: Lipponen kertoi suurlähettiläälle että hän oli erityisen tyytyväinen Halosen ja Putinin keskusteluun EU:n Pohjoisesta ulottuvuudesta, jota kohtaan Suomen entinen pääministeri tuntee vahvaa intressiä. Perheentupa kuvaili meille haasteita, joita Suomen hallitus näkee. EU:n näkökulmasta katsoen nyt Pohjoinen ulottuvuus on osa EU:n virallista ulkopolitiikkaa, mikä tekee kehityksen hankalammaksi, ja lisäksi käytännöllisesti katsoen Suomi ja Ruotsi ovat ainoat EU-maat, jotka ovat yhä edelleen kiinnostuneita Pohjoisesta Ulottuvuudesta.
Venäjän näkökulmasta katsoen Moskova on ollut haluton osallistumaan toiseen toimintasuunnitelmaan (joka päättyy vuonna 2006, jonka aikana on Suomen EU-puheenjohtajuus).
Kolmas toimintasuunnitelma on epätodennäköinen; sen sijaan suomalaisilla on halu märitellä Pohjoinen ulottuvuus uudella tavalla, jotta suurempi osa EU:n jäsenvaltioita vihkiytyisi asiaan ja Venäjä tulisi (Perheentuvan sanoin) ”lähes tasavertaiseksi kumppaniksi”.
10 (c) Meille kerrottiin että Putin hyväksyi helposti ajatuksen rakennemuutoksesta.
Kuulemistilaisuudesta, että keskitason suomalainen valtuuskunta jatkaisi Venäjän ulkoministeriön kanssa keskustelu joulukuun 17 päivä, Putin sanoi, että hän voi ohjata ulkoministeriötä vastaamaan. Hän piti hyvin sanansa: Suomen valtuuskunta otettiin korkeammalla tasolla kuin oli oletettu ja ministeriö oli hyvin halukas yhteistyöhön.
11 (c) Saimaan kanava: Tämä kanava, joka yhdistää Saimaan järvialueen Suomenlahteen, rakennettiin sata vuotta sitten, kun Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta.
Toisen maailmansodan jälkeen rajat sulkivat kanavan suurimmalta osalta Neuvostoliiton sisälle. Vuonna 1963 Suomen presidentti Kekkonen neuvotteli viidenkymmenen vuoden sopimuksen Suomen oikeudeksi käyttää kanavaa merenkulkua varten. Tuolloin, sanoo Perheentupa, sopimus perustui laajaan poliittisen yhteisymmärrykseen, mutta kanava on sittemmin tullut hyvin tärkeäksi suomalaisille metsäalan yrityksille, jotka tarvitsevat tietää, uusitaanko sopimus vuonna 2013, jotta he voivat suunnitella vaihtoehtoja, jos tarvittavaa. Tähän mennessä neuvotteluissa on hyvin niukasti edistytty, raja on ydinkysymys:
”Me uskomme että meidän pitäisi maksaa todellisten kustannusten mukaan”, sanoi Perheentupla kuivasti.
”Venäläiset ajattelevat että meidän pitäisi maksaa niin paljon kuin meillä on varaa”.
Halonen nosti tämän kysymyksen esille Putinin kanssa, joka sanoi että hän voisi puhua asiasta liikenneministeriön kanssa. Nykyinen tavoite on antaa Suomen ja Venäjän pääministereille väliraportti, kun heillä on seuraava kokous touko- tai kesäkuussa 2005.
12 (c) Venäjä, Suomi ja EU: Venäjän suhteet EU:n kanssa jatkuvat kahdenvälisen asialistan mukaisesti.
Venäläiset ovat kertoneet suomalaisille toistuvasti, että he odottavat enemmän myötätuntoa ja tukea Suomelta EU:ssa kuin he ovat saaneet.
Erityisesti Perheentupa sanoi, että Putin on ajatellut väärin että Suomi mustaa Moskovan ehdotuksen viisumivapaudesta Venäjän ja Schengen-alueen välillä.
Itse asiassa, meille kerrotaan, että Suomen hallitus tukee viisumimenettelyn asteittaista helpottamista keinona siirtyä kohti mahdollisista viisumivaatimusten poistoa.
Suomi ei vastusta perimmäistä tavoitetta, kunhan edistys on vastavuoroista.
Näköalat Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen
13 (c) Perheentuvan mukaan Putin toisti Haloselle, mitä venäläiset ovat toistuvasti sanoneet viime kuukausien aikana: Moskovalla on suuret toiveet Suomen EU-puheenjohtajuuskautta varten.
Heidän puolestaan meidän keskustelukumppanimme sanoo, että suomalaiset eivät ole niin tyytyväisiä venäläisten EU-politiikkaan kuin Putin on EU:n politiikkaan Venäjää kohtaan.
Tilanteen korjaamiseksi suomalaiset tahtovat tehostaa vuoropuhelua valmistautuessa heinäkuuhun 2006 ja he odottavat voivansa tehdä niin: ”Suomi ei ole suurvalta, sellainen kuin Iso-Britannia, Saksa tai Ranska”, kommentoi Perheentupa, ”mutta meillä on pitkä kokemus toimia Venäjän kanssa”.
WEISBERG
- - - -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti