Koronaviruksen takia ympäri maailmaa mediassa esitetään arvioita globalisaation muuttumiselle. Jäljessä on poimintoja englannin-, ranskan- ja italiankielisestä keskustelusta helmi- ja maaliskuulta 2020.
Venäläinen professori Aleksandr Dugin ei jää yksin pohtiessaan koronavirusepidemian jälkeistä maailmaa globalisaation loppuna. Hänen koskettavat analyysit arvioivat politiikan ja filosofian näkökulmista ihmiskunnan uutta asennoitumista.
Lahja kansallismielisille, tappaa globalisaation
Harvardin professorin, presidentti
Jimmy Carterin turvallisuusneuvoston johtajana toimineen Samuel
Huntingtonin perustama, The FT Groupin omistama yhdysvaltalainen
Foreign Policy on 12.3.2020 julkaissut brittiläisen
taloustieteilijän Philippe Legrainin kirjoituksen. Legraine toimi
Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson
neuvonantajana 2011-2014.
Philippe Legrainen kirjoittaa
yhdysvaltalaisessa Foreign Policyssä analyysinsä koronaviruksesta,
joka ”tappaa globalisaation sellaisena kuin me sen tunnemme”.
”Tautipesäke on ollut lahja nativistisille kansallismielisille ja protektionisteille, ja sillä on todennäköisesti pitkäaikainen vaikutus ihmisten ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen”.
Legraine huomauttaa, että vielä
helmikuun lopussa suurin osa päätöksentekijöistä ja
sijoittajista luuli virheellisesti koronaviruskriisin rajoittuvan
lähinnä lyhyeksi aikaan Kiinaan. ”Nyt he ymmärtävät, että se
aiheuttaa maailmanlaajuisen shokin, joka voi olla jyrkkä ”.
Legraine kysyy: ”Entä jos taloushäiriöllä on pysyviä vaikutuksia? Voisiko koronavirusepidemia olla naula arkkuun nykyiselle globalisaation aikakaudelle?”
Foreign Policyn artikkeli perustelee
globalisaation loppua koronaviruskriisin paljastamilla kansainvälisen
yhdentymisen haitoilla, jotka tukevat samalla ulkomaalaisten pelkoja
ja antavat oikeutuksen maailmankaupan ja ihmisvirtojen kansallisille
rajoituksille.
”Kaikenlaiset yritykset ovat yhtäkkiä tajunneet riskit monimutkaisissa globaaleissa toimitusketjuissa, jotka eivät ole ominaisia pelkästään Kiinalle”.
”Samaan aikaan kaikkien poliittisten suuntien hallitukset ovat kiirehtineet asettamaan matkustuskieltoja, lisäviisumivaatimuksia ja vientirajoituksia. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin 11. maaliskuuta ilmoittama useimpien Euroopasta saapuvien matkustuskielto on erityisen laaja, mutta kaukana ainutlaatuisesta. Kaikki tämä tekee taloudesta kansallisemman ja politiikasta nationalistisemman”.
Legraine tiedostaa päätöksentekijöiden
vallitsevan arvion, jonka mukaan suuri osa tästä koronaviruskriisin
häiriöstä voi olla väliaikaista: ”Mutta koronaviruskriisillä
on todennäköisesti pysyvä vaikutus, etenkin se vahvistaa muita suuntauksia, jotka jo heikentävät globalisaatiota. Se voi antaa
iskun pirstoutuneille kansainvälisille toimitusketjuille, vähentää
globaalien liikematkustajien liikkuvuutta ja ruokkii poliittisia
kansallismielisiä, jotka kannattavat suurempaa protektionismia ja
maahanmuuton valvontaa”.
Legrainen mukaan länsimaiset yritykset
havahtuvat monimutkaisten globaalien toimitusketjujen erityisen
vaarallisuuden, kun myös Kiinan tuotannon kustannusetu on
heikentynyt viime vuosina. Tätä riskiä Donald Trump korosti jo
määrätessään Kiinalle rangaistavia tariffeja vuosina 2018 ja
2019, minkä seurauksena yritykset alkoivat etsiä vaihtoehtoja.
Juuri kauppasodan rauettua koronavirus puuttui asiaan.
Kiinan tuotannolla on edelleen
mittakaavan ja tehokkaan logistiikan edut, mutta koronaviruskriisi
voi merkitä käännekohtaa, jossa monet yritykset investoivat
joutavampaan ja paikallisempaan tuotantotapaan. Myös
toimitusketjujen lyhentäminen voi tulla kyseen tai robotteihin
investointi.
Koronaviruksen kestävänä seurauksena
pidetään liikematkojen vähenemistä. Teknologian gurut olivat jo
pitkään väittäneet videoneuvottelujen poistavan suurimman osan
liikematkojen tarpeesta. Liikematkojen vähentyminen tapahtuu samana
aikana, kun on jo kasvanut huolenaihe lentokoneiden päästöjen
vaikutuksesta ilmastoon ja yritykset haluavat korostaa sitoutumistaan
ympäristötietoisuuteen.
Legraine pitää ehkä kaikkein tärkeimpänä muutoksena sitä, että ”koronaviruskriisi pelaa peliä nationalistien puolesta, jotka kannattava maahanmuuton laajempaa valvontaa ja protektionismia. Viruksen leviämisen nopeus ja laajuus ympäri maailmaa ovat tuoneet esiin ihmisten haavoittuvuuden näennäisesti kaukaisten ulkomaisten uhkien johdosta”.
Globalisaation uudelleenarviointi
Professori Daniel W. Drezner kyselee
yhdysvaltalaisen The Washington Postin artikkelissa 18.3.2020
tarvitseeko koronaviruksen johdosta globalisaation
uudelleenarviointia. Professori luulee että nationalismi ja
pandemian vastaukset kulkevat käsi kädessä.
Vuonna 2008 Yhdysvallat, Euroopan
Unioni ja Kiina sitoutuivat globalisaatioon, mutta vuonna 2020
sitoutuminen globaalisaation on joutunut ongelmiin kaikissa kolmessa.
Kiina on ollut Yhdysvaltojen mukana jo toimittajien karkottamisissa.
Molemmat ovat asettaneet esteitä ulkomaalaisten pääsylle maahan.
EU on luopunut Schengen-järjestelyistä.
Drezner huomauttaa jokaisen Trumpin
hallinnon läheisen tarkkailijan tietävän, että hyökkäys
globalisaatiota vastaan alkoi hyvissä ajoin jo ennen koronavirusta.
Konservatiivit kommentaattorit ovat kehottaneet Trumpia omaksumaan
täysin nationalistiset toimintatavat.
Drezner viittaa Rich Lowryn
kirjoitukseen Politico-lehdessä, jonka mukaan rajat ovat ensimmäinen
puolustuslinja sekä maiden sisällä että niiden välillä.
Vastaavasti globalisaatio ja lisääntyneet yhteydet ovat olleet
avainasemassa viruksen leviämisessä. Mutta näin eivät enää
kirjoita vain konservatiivit, vaan myös Henry Farrell ja Abraham
Newman Foreign-lehdessä ennakoivat ”valtavaa stressitestiä
globalisaatiolle”. Talouden avoimuuden ja globaalin hallinnan
eturintama asettaa vaihtoehdoksi globalisaation päättymisen.
Professori Drezner arvioi globaalin
tavaratoimitusketjun merkittävyyden johdosta lääkehuollon
vaikeuksia sulkeutuvien rajojen ja protektionismin johdosta. Hän
päätyy puolustelemaan:
”Koronaviruksesta saatava oikea opetus ei ole se, että globalisaatio olisi syyllinen”. Silti professori pitää tarpeen yhdistää uuteen poliittiseen vastaukseen sekä nationalistit että kosmopoliitikot: ”Ajatus siitä, että koronavirus vaatisi nationalismin kaksinkertaistamista, on väärä opetus”.
Globalisaation tulevaisuus, kohti suljetumpaa maailmaa
Tokion yliopiston professori Mie Oba
kirjoittaa 18.3.2020 kansainvälisessä Diplomat-lehdessä, jonka
pääkonttori sijaitsee Washingtonissa ja jolla on useita
arvovaltaisia kumppanuuksia politiikan alalla. Professori Oba
asettaa suoraan tarkasteluun ”globaalisaation tulevaisuuden” (the
Future of Globalization). Hänen mukaansa pandemia voi pahentaa maiden
nykyistä taipumusta kääntyä sisäänpäin.
Säälimättömän koronaviruksen ja
nopeasti kasvavien kuolemantapausten johdosta maailma on siirtynyt
kriisitilaan. ”Liberaalin kansainvälisen järjestyksen nousu on
ollut merkittävä tekijä ihmisten kasvavalle liikkuvuudelle rajojen
yli, mitä liikkuvuutta tapahtui toimitusketjujen, jakeluverkkojen,
kansainvälisen rahoituksen ja rahavirtojen, työllisyyden, opiskelun
ja matkailun johdosta."
Professori Oba näkee globaalisaation
kolikon kaksi puolta. Positiivisena puolena on ihmisten, tavaroiden,
rahan ja tiedon virtojen ylittäessä rajat, että syntyy uusia
vaurauksia ja mahdollisuuksia. Negatiivisena puolena on
maailmanlaajuisten erojen pahentuminen, kansainvälisen terrorismin
mahdollisuudet, rajat ylittävä rikollisuus sekä lopulta taudin
nopean leviämisen mahdollistaminen.
Koronavirusepidemia ei ole ensimmäinen,
vaan myös SARS:n puhkeamisen yhteydessä vuonna 2003 oli
havaittavissa riskit, mutta tämän jälkeen ihmisten liikkuvuus
rajojen yli on lisääntynyt dramaattisesti.
Professori Oba näkee uuden
tietoisuuden syntyneen ihmisten liikkumisen rajoittamisesta, vaikka
rajoitukset poistettaisiin pandemian lieventymisen jälkeen. ”Tämän
uuden tietoisuuden myötä jotkut saattavat välttää tulevia liike-
ja vapaa-ajan suunnitelmiaan, jotka edellyttävät rajojen
ylittämistä”.
”Erityisesti koronaviruspandemialla on tuhoisia seurauksia yrityksille, jotka ovat hyötyneet rajat ylittävien toimitusketjujen taloudellisesta keskinäisestä riippuvuudesta. - - - Monien maiden valmistus- ja matkailualan haaste on selvittää, missä määrin riippuvuutta Kiinasta ja kiinalaisista voidaan vähentää”.
Professori Oba näkee ”riskianalyysien
seurauksena nopean suuntauksen siirtyä globaaleista hajaantuneesta
tuotannosta takaisin kotimaisiin tuotantotiloihin. On tietysti
epätodennäköistä, että matkailuala lopettaa ulkomaisten
turistien etsimisen. Mutta monet teollisuuden alat joutuvat ehkä
aloittamaan kotimaisen kysynnän lisäämisen ja kehittämisen”.
”Lyhyesti sanottuna kansalliset rajat saattavat muuttua vähemmän huokoisiksi teollisuudelle ja ihmisten liikkuvuudelle verrattuna koko kylmän sodan päättymisen jälkeiseen 30 vuotiseen globalisaatioon”.
Professori Oban mukaan uusi suuntaus
vahvistaa ilmenneitä kansallisia pyrkimyksiä monissa maissa
tilanteessa, jossa brexit, populismin nousu, ulkomaalaisvastaiset
mielipiteet ja Trumpin hallinto ovat jo lisänneet taakkaa
globalisaatiota vastaan. ”Seurauksena voi olla siirtyminen kohti
suljetumpaa maailmaa, jossa kansalliset rajat rajoittavat sosiaalisen
toiminnan laajuutta”.
Professori Oba jaksaa vaatia parempaa
ja vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta tehokkaammalla
kansainvälisellä yhteistyöllä voitaisiin reagoida
poikkeuksellisiin oloihin ja palata normaalitilaan joutumatta
”lyhytnäköisen etnokeskisyyden uhriksi”.
Uusi tapa globalisaatiolle: kansainvälinen hallinto (International governance)?
Oxfordin yliopiston Herfordin laitoksen
rehtori, brittiläinen taloustieteilijä William Hutton arvioi
18.3.2020 keskustavasemmistolaisessa The Guardian-lehdessä, että
koronavirus ei lopettaisi globalisaatiota, mutta vaatii muutosta "parempaan suuntaan" . Hänen mielestään kollektiivinen
toiminta voisi olla paras tapa pysäyttää taudin leviäminen.
William Hutton huomauttaa, että
Iso-Britannia on erityisen haavoittuvainen, koska sillä ei ole omaa
rokotteiden tuotantokapasiteettia. Hän näkee Britannian
näkökulmasta tilanteen nationalismin ja ”valistuksen vastaisten
arvojen” voitoksi koko maailmalle.
”Silti Covid-19 ei säästä
eikä jätä imaamia eikä kiinalaista lääkäriä eikä kunnioita
mitään kansallista rajaa. Joten vaikka kansalliset johtajat
turvautuvat atavistisiin kansallisiin vastauksiin, niin tieteen ja
järjen sanamuotojen mukaan on vastattava, koska muuta tietä ei ole
eteenpäin”.
William Hutton ei säästele sanojansa
Boris Johnsonia vastaan tämän ”retoriikan kauhistuttavuuden”
johdosta sekä epäilee, olivatko lääketieteen professorit Chris
Whitty ja Sir Patrick Vallance edes raittiina Johnsonin
lehdistötilaisuudessa, kun nämä tukivat Johnsonin ”populistisista
nationalismia”. Hutton ilmoittaa, että Whitty ja Vallance ovat
kuitenkin osa globaalia tiedeyhteisöä, vaikka kansalliset johtajat
eivät olisi.
”Amerikan Yhdysvaltojen ongelmana ei ole vain se, että maata johtaa typerys ja lurjus, vaan myös se, että sen erittäin kallis yksityinen terveydenhuoltojärjestelmä ei investoi kansanterveyden toimintakykyyn – kuten erityisvuoteita potilaille, joilla on tarttuva virus”.
Hutton elää viruskriisiä Britiannian
sisäpolitiikan taisteluissa ja vetoaa siihen, että nyt pandemiassa
kuolevian vapaamarkkinoiden ja globalisaation tilalle syntyisi
”toinen muoto, joka tunnustaa keskinäisen riippuvuuden ja kollektiivisen toiminnan ensisijaisuuden. Tulee lisää pandemioita, jotka pakottavat hallituksia investoimaan julkisiin terveydenhuoltolaitoksiin ja kunnioittamaan edustamaansa tiedettä – samanaikaisesti ilmastonmuutoksen, valtamereten, rahoituksen ja kyberturvallisuuden kanssa. Koska emme voi tehdä ilman globaalisaatiota, on välttämätöntä löytää tapoja hallita ja johtaa globalisaatiota. - - - Tappavan viruksen johdosta työskentely muiden kanssa on elämän ja kuoleman kysymys. Tämä hätätilanne avaa tien enempään, ei vähempään: kansainväliselle hallinnolle” (International governance).
Musta joutsen
Charles Riley ja Julia Horowitz
kirjoittivat CNN:n analyysissa 10.2.2020 koronaviruksen
vahingoittavat maailmantaloutta sekä ennakoivat eri syitä, miksi
siitä ”voi tulla todella pelottavaa”. Helmikuussa kirjoittajat
totesivat, että tämä Kiinassa raivoava virus voi olla paljon
vahingollisempi kuin aiemmin Kiinassa syntynyt SARS-virus, sillä
Kiinasta on tullut välttämätön osa globaalia liiketoimintaa.
Tuossa tilanteessa helmikuussa
koronavirusepidemian globaali levinneisyys ei vielä näkynyt, mutta
CNN:n analyysissä ennakoitiin taudin aiheutavan ”vakavia
taloudellisia ja markkinoiden siirtymiä”.
Siinä vaiheessa tyydyttiin toteamukseen, että on mahdotonta ennustaa, kuinka hallitukset reagoivat viruksen leviämiseen. Huolena pidettiin, että kasvava nationalismi voi vaikeuttaa maailmanlaajuisen toiminnan koordinointia.
Siinä vaiheessa tyydyttiin toteamukseen, että on mahdotonta ennustaa, kuinka hallitukset reagoivat viruksen leviämiseen. Huolena pidettiin, että kasvava nationalismi voi vaikeuttaa maailmanlaajuisen toiminnan koordinointia.
CNN:n jutussa helmikuussa 2020
ennakoitiin viruksen rikkovan toimitusketjuja ja häiritsevän
yrityksiä. Ylellisyystuotteiden valmistajat kärsivät. Virus on
myös uhka globaaleille toimitusketjuille. Maailman suurin
älypuhelinten sirujen valmistaja Qualcomm (QCOM) oli varoittanut,
että puhkeaminen aiheutti merkittävää epävarmuutta älypuhelimien
ja niiden tuottamiseen tarvittavien tarvikkeiden saatavuudessa. ”Jos
virus jatkaa leviämisestä, taloudellinen vahinko kasvaa nopeasti”.
CNN kutsuu vahingollista arvaamatonta
tautia ”mustaksi joutseneksi”. Maailmanpankki oli vuonna 2013
arvioinut pandemioiden aiheuttamaa tuhoa raportissaan: ”Vakava
pandemia muistuttaa globaalia sotaa äkillisessä, syvällisessä ja
laajalle levinneessä vaikutuksessaan”.
Charles Riley ja Julia Horowitz
kutsuvat tappioitakin tärkeimmäksi kuluttajien, yritysten ja
hallitusten tapaa reagoida viruksen puhkeamiseen:
”Ihmiset jäävät todennäköisemmin kotiin viruksen puhkeamisen aikana välttääkseen sairastumista, pidättäytyvät matkustamisesta, ostoksista ja työstä. Näin rajoitetaan kulutustavaroiden ja energian kysyntää. Yritykset ja hallitukset päättävät sulkea kauppoja, tyhjät tehtaat rajoittavat tuotantoa. 'Tämän laajuus ja suuruus kasvavat jatkuvasti. Se voi olla lopulta todella, todella suuri ja todella, todella vakava'”, CNN:n kirjoittajat viittaavat William Reinschin sanoihin.
Riley ja Horowitz pitävät kriittisenä
sitä, pystyvätkö hallitukset koordinoimaan vastauksiaan viruksen
puhkeamiseen monikansallisten instituutioiden avulla. ”Koordinonti
voi kuitenkin osoittautua vaikeammaksi yhä pilaantuneessa
maailmassa, jossa nationalismia arvostetaan usein yhteistyön
sijaan”.
Hälytyskellot paljastavat ylellisen turhuuden
Damon Linker kirjoittaa
brittiläis-amerikkalaisessa The Week-uutislehdessä 10.3.2020
mahdollisesta Donald Trumpin henkilökohtaisesta taistelun
menetyksestä koronaviruksen kanssa, mutta nationalistien
kokonaisvoitosta sodassa.
Rahoitusmarkkinoiden vapaa pudotus ja
syvän globaalin taantuman todennäköisyys kasvavat päivittäin.
Tilannetta Linker pitää toki vaikeana Trumpin uudelleenvalinnalle,
mutta juuri paha hetki on kuin räätälöity antamaan
nationalistiselle trendille lisää vauhtia.
Linkerin arvion mukaan
kansallismielisyys hallitsee ja näyttää valtaa tällä hetkellä
ympäri maailmaa, koska se syntyi reaktiona globalisaatioon. Jonkin
aikaa kaikki näytti menevän globalisaation suunnitelmien mukaan,
jossa kasvu lisäisi taloudellisia mahdollisuuksia.
Keskustavasemmistolaiset ja keskustaoikeistolaiset hallitukset
viihtyivät verorahojen kanssa. Monikulttuurisuudesta tuli päivän
järjestys, kun kaupungit muuttuivat ”erilaisuuden”
leikkipaikoiksi.
Linker muistuttaa, että avoimuus ja
optimismi saivat ensimmäisen vakavan iskun 11. syyskuuta 2001.
Toisen kertaa isku kävi vuonna 2008 finanssikriisissä. Kolmas
kriisi alkoi vuonna 2015 pakolaiskriisissä Euroopassa. Seurauksena
oli antiliberaalin oikeiston nousu Euroopassa, Brexit
Iso-Britanniassa ja Trump Yhdysvalloissa. Nykyään kansainvälinen
antiglobalistinen nationalistinen liike on osoittanut voimansa
Brasiliasta Unkariin ja sen ulkopuolelle.
Linkerin mukaan nationalismi on pelon
ja uhkan politiikkaa. COVID-19 tuo tartunnan pelon ja uhkan. Sen
sijaan, että se opettaisi meille muukalaisen ja ulkopuolisen
mielenkiintoisuudesta ja kiehtovuudesta niin että houkuttelisimme
häntä käymään kaupugissa ja toreilla, matkustamaan ja elämään
uusia kokemuksia sekä omaksumaan monimuotoisuutta ja
moniarvoisuutta, niin pandemian pelko herättää epäilyä
väkijoukkoja ja ”muita” vastaan. Kaipaamme turvallisuutta ja
suojelua, puhtautta, kodin mukavuutta ja turvallisuutta.
Linker kirjoittaa, että ”tällä
horisontin supistumisella on taloudellisia seurauksia. Kansainväliset toimitusketjut hidastuvat tai sammuvat, mikä johtaa tuotteiden
pulaan. Matkailu ja liikkuvuus hidastuvat tai pysähtyvät, mikä
johtaa öljyn hinnan romahtamiseen. Kulutus vähenee. Ihmiset
työskentelevät, opiskelevat ja viihdyttävät itseään kotona,
kaukana julkisista tiloista, joiden uudet vapaa-ajan työntekijät
lomautetaan”.
”Vakava laskusuunta näyttää olevan väistämätön”.
”Nyt maailmalla on edessään syvä lama, mikä lisää tuntuvasti pelkoa ja haavoittuvuutta. Ja se johtaa metaforisten ja joskus kirjaimellisten muurien lisääntymiseen”.
Linkerin mukaan liberaalit voivat ja
heidän pitäisi nähdä kehitys huolestuttavaksi, mutta heidän ei
pitäisi vastata siihen inhottavasti. Ihmisten halukkuus omaksua
avoimuus tulee olemaan aina vasta niiden arvioiden perusteella, että
hyödyttääkö avoimuus ihmisiä. Hälytyskellot voivat paljastaa
sellaisen ylellisyyden, johon meillä ei ole enää varaa ja jota
meidän ei olisi koskaan pitänyt harjoittaa.
Nationalismi ja geopoliittinen kilpailu kasvavat
Amerikkalainen kirjailija Robert David
Kaplan, erityisen tunnettu vuodelta 1994 artikkelistaan ”The Coming
Anarchy”, on 20.3.2020 arvioinut Bloombergin artikkelissa
koronaviruken uhkaa globalisaatiolle.
”Tervetuloa uuteen aikaan, jossa
vapaakauppa ja globaali yhteistyö vähenevät, mutta nationalismi ja
geopoliittinen kilpailu kasvavat”, Robert D. Kaplan tiivistää
alkavan trendin. Hän nimeää koronaviruksen historialliseksi
merkiksi geopoliittisen ja taloudellisen shokin ensimmäisen ja
toisen vaiheen välillä.
Kaplan katsoo, että koronaviruksen
aiheuttamilla prosesseilla on pitkät vaikutukset geopoliittisesti
sellaisissa maissa kuten Iran, Irak, Venäjä, Nigeria ja Venezuela,
joiden sosiaalinen rauha on perustunut öljyyn ja kaasun, joiden
hinnat ovat nyt kuitenkin laskeneet jyrkästi. Tämän lisäksi
koronavirus on voimistanut epäluuloisuutta Kiinan autoritaarisen
hallinnon ja Yhdysvaltojen populistisen hallinnon välilllä, mikä
syventää uusien toimitusketjujen luomista ja pahentaa suurvaltojen
kilpailua edelleen.
Kaplan muistuttaa, että Yhdysvaltojen
ja Kiinan keskinäistä kilpailua suurena riskinä, koska tämän
jälkeen molemmilla valtioilla on pian enemmän liikkumatilaa harkita
aggressiivisempaa sotilaallistakin toimintaa.
”Olemme todistamassa moniulotteista suurvaltakilpailua globaalien demoneiden – pandemiat, ilmastokatastrofit, kyberrikollisuus – aikakaudella”.
Kaplanin mukaan pandemian vaikutukset
voivat jäädä pysyvästi koviksi, koska populistien ja
nationalistien kehotuksista hallitukset löytävät edulliseksi
rajoittaa ulkomaalaisten pääsyä maahan yhä edelleen. Sen sijaan
että maailmassa valtiot yhdistyisivät globalisaation hengesä,
pandemia vapauttaa erimielisyydet Yhdysvaltojen ja Kiinan välille,
Trans-Atlantisen liittouman sisälle ja Euroopan Unioniin.
Kaplan arvioi, että koronavirus voi
aluksi hyödyttää kansallismielisiä ja populisteja, mutta pitkällä
tähtäimellä kenties auttaa edelleen globaalin tietoisuuden
kehittymiseen. ”Mitä enemmän ihmiset ympäri maailmaa kokevat
samoja traumoja, sitä enemmän he ovat psykologisesti samassa
yhteisössä”.
Huoli mahdollistaa "Toiseuden" rakentamisen
Los Angeles Timesin kolumnisti Frank
Shyong kertoo 3. helmikuuta 2020 huolestuneisuutensa, että koronaviruksen "puhkeamisnarratiivi" lisää muukalaisvihaa ja rasismia. Shyong
kiistää tuossa vaiheessa Los Angelesin yliopistolla viruksen vakavuuden
ja toteaa huolestuttavaksi ”uudeksi normaaliksi” sen, kun
”huhusta tulee tosiasia” ja ”vaarallisesta tapahtumasta tulee
yhdessä yössä viihde ympäri maailmaa”.
Frank Shyong ilmaisee surunsa, miten
sosiaalisen median oudot tiedot aiheuttivat keskittymisvaikeuksia
kiitospäivän päivällispöydässä. Hän toteaa joutuneensa
raivoon, koska hänellä on sukulaisia lähellä Wuhania. Hän
kasvattaa lukijoitaan ymmärtämään, että pelko ei oikeuta rasismiin eikä muukalaisvihaan.
Vitsit luovat pelkoa ja paniikkia sekä väärää tietoa
ympäristöstä: nuo väärät tiedot ovat vaarallisempia kuin itse
tauti Shyong kirjoitti Los Angeles Times-lehdessä helmikuussa 2020.
Shyong tähdentää, että
koronavirukseen kuolemien riski on vähäinen niille, jotka voivat
käyttää nykyaikaista terveydenhuoltoa Yhdysvalloissa. Pahinta
olisi sairauksien puhkeamiseen liittyvä narratiivi.
”Narraation sensaatiomainen populaarikulttuuri tuottaa romaaneja, zombie-elokuvia ja tartuntafilmeja. Ja houkutuksemme puhkeamiskertomuksiin voi johtaa liioitteluun tartuntataudin uhasta. Se kannustaa vähemmistöidentiteettien ja -käyttäytymisen leimautumiseen rasistisesti ja ennakkoluuloisesti”.
Frank Shyong kirjoittaa, että
puhkeamisnarratiivi on vaarallinen erityiseksi uhkan todellisuuden
johdosta. Aito kansanterveydellinen huoli mahdollistaa
yhteiskunnallisen "Toiseuden" (Other) rakentamisen ja perustelee sen
mukaista kohtelua. Hänen mukaansa kansalliset rajat eivät koskaan
suojele taudeilta, vaikka kuinka korkean muurin rakentaisi.
Valtion turvallisuus ei enää geopoliittinen
Ranskalaisessa sosiaalidemokratiaan
kallistuneessa Le Nouvel Observateur -viikkolehdessä
Nathalie Funès kirjoittaa 21.3.2020 Bertrand Badien, politologin ja
emeritusprofessorin, haastattelun, jossa hän kysyy, miten
koronavirus kyseenalaistaa globalisaation. Badien mukaan
globalisaatiosta puhutaan paljon tietämättä, mitä tarkoitetaan.
Badie tuo esille muutoksen, jossa
valtiollinen turvallisuus ei ole enää geopoliittinen, vaan
terveydellinen. Globalisaatio, valtiolliset painopisteet ja
demokratia eivät enää välttämättä ole yhtäläiset
koronaviruspandemian kanssa.
Badie tuo esille globalisaation
oireilua, mutta ymmärryksen, että kaikki ovat samassa veneessä.
Tätä seuraa kaikkien toimijoiden välille poikkeuksellinen
solidaarisuus, ”vaikka emme ole vielä integroineet sitä”.
Toiseksi oireeksi Badie nimittää keskinäisen riippuvuuden, joka on
myös sosiaalinen, minkä ihmiset olivat jo unohtaneet.
Integraation ja nationalismin ristiriita nousee esiin
Yhdysvaltalaisen liberaalisen
Slate-verkkolehden ranskankielinen versio slate.fr Pariisissa
toimivien toimittajien kanssa julkaisi 21.3.2020 Micha Cziffran
kääntämän venezuelalaisen journalistin Moises Naimin artikkelin,
jossa arvioidaan koronaviruksen paljastavan, kuka todella
työskentelee yhteisen edun hyväksi ja kuka seuraa vain omia
etujaan.
”Vaikka pandemiat aiheuttavat vakavia kärsimyksiä, ne ovat erittäin opettavia: ne rikastuttavat tietämystämme biologiasta, epidemiologiasta ja lääketieteestä, mutta paljastavat lisäksi yksilöiden ja yhteiskuntien luontaiset piirteet. Olemmeko ihmiinä enemmän taipuvaisia altruismiin vai individualismiin? Onko maa avoin pikemmin kuin valtio joka sulkee rajansa? Luotammeko poliittisiin johtajiimme ja asiatuntijoihimme? Pitäisikö meidän perustaa käyttäytymisemme tunteisiin vai tosiasioihin?”
Moises Naim arvioi koronavirusepidemian
nostavan arvioitavaksi yksinapaisen maiden välisen integraation ja
monenvälisen nationalismin (protektionimin) ristiriidan. Naim nostaa
esille myös ”orgaanisen globalisaation”, johon ihmiskunta joutuu
määrittämään suhteensa.
”Yhä useammat valtiot haluavat sulkea rajansa ja eristää eniten kärsineet kaupungit ja alueet estäen väestön vapaata liikkuvuutta. Täten todistamme reaaliajassa globalismin ja isolationismin vastakkainasettelun. Vaikka jotkut hallitukset ovat päättäneet sulkea kansalliset rajansa, he huomaavat myös, kuinka paljon he tarvitsevat muiden maiden tukea ja monenvälisten elinten, kuten Maailman terveysjärjestön ja Maailmanpankin apua”.
Moses Naim päättää nostaa
koronavirusepidemian avaamaksi arviointipisteeksi myös suhtautumisen
Donald Trumpiin ja kysyy, vieläkö Covid-19:n aikana individualismia
vastustetaan, autetaan muita, mukaanlukien muukalaisia, omien etujen
kustannuksella?
Katastrofaalinen keskustelu voi kääntyä psykoosiksi
Ranskalaisessa liberaalissa
päivälehdessä L'Opinion ranskalainen
toimittaja Rémi Godeau kirjoittaa
24.2.2020 koronaviruksen palauttavan uudet hahmot rajoista.
Tuoko talousvaikeuksien,
jihadistiterrorin, ilmastokatastrofin ja diplomaattien hakkeroinnin
jälkeen Covid-19 -virus globalisaation lopun?
Liberaalin L'Opinionin toimittaja Godeau pitää varmana, että nyt nationalistit kaikkialla hierovat käsiään. ”He toivovat homo coronaviruksen tulemista, joka tukee puhdasta ja kovaa suvereniteettia”.
Liberaalin L'Opinionin toimittaja Godeau pitää varmana, että nyt nationalistit kaikkialla hierovat käsiään. ”He toivovat homo coronaviruksen tulemista, joka tukee puhdasta ja kovaa suvereniteettia”.
Goudeau pitää
nationalistista trendiä "älyllisesti vääränä", sillä musta surma
ei odottanut 1400-luvulla globalisaation tuloa, vaan aiheutti jo
silloin yli 25 miljoonan ihmisen kuoleman.
”Jos kaikenlainen kaupan vapauttaminen epäilemättä myötävaikuttaa taudin nopeaan ja maailmanlaajuiseen leviämiseen, se myös helpottaa tiedonsiirtoa, hoidon järjestämistä ja viime kädessä rokotteen kehittämistä. Jatkuva karanteeni ja yleinen eristäminen eivät ole vastaus”.
Goudeau varoittaa, jotta katastrofaalisella keskustelulla ei pilattaisi
varotoimenpiteitä, jotka voivat pahimmillaan kääntyä psykoosiksi,
ideologiseen manipulointiin.
Korona uhkaa maailmanhallintaa ja elämäntapaamme
Toimittaja Thierry
Wolton arvioi 19.3.2020 pariisilaisessa konservatiivisessa
sanomalehdessä Le Figaro ,
että koronaviruksen tuhoaminen leikkaa pitkälläkin aikavälillä
vapautta.
Wolton muistuttaa,
että valtioiden harjoittamat käytännöt maailmanlaajuisen
pandemian torjumiseksi osoittavat niin kansallista poliittista
käyttäytymistä kuin myös tiettyjen johtajien psykologiaa. Kiina
loukkaantuu puhuttaessa ”kiinalaisesta viruksesta” osoittaa
pahenevasta nationalismista, jota hallitus on käyttänyt korvaamaan
vanhentunutta kommunistista ideologiaa mobilisoidakseen ihmisiä.
1900-luvun alussa Madrid ei kuitenkaan vastustanut, että ihmiset
puhuivat ”espanjalaisesta flunssasta”.
Wolton väittää,
että Pekingin hallinnoima terveyskriisi on suorastaan hyvä
esimerkki totalitaarisen maan käytännöistä, jossa totuutta
esittävät lääkärit neutralisoidaan, kaupungit ja alueet
täydellisesti eristetään, vahvistetaan sensuuria, ulkomaiset
toimittajat karkotetaan, jos nämä eivät ole tyytyväisiä
viralliseen propagandaan.
Woltonin mukaan EU
näyttäytyi aluksi ”sieluttomalta byrokratialta, ainakin ilman
hyväntekeväisyyttä, koska ei vastannut italialaisten avunhuutoon”.
”Jos eurooppalaista solidaarisuutta ei ole, se on hajotettu, kukin valtio hallitsee kriisiä omalla tavallaan, jättäen huomiotta yhteisön säännön hätätilanteensa vuoksi. Edustajat ja hallitukset ovat vastuussa äänestäjilleen, he välittävät hyvin vähän yhteisten ratkaisujen toteuttamisesta naapurimaiden kanssa, vaan mieluummin jäävät takaisin vanhaan hyvään kansallisvaltioon kuin tukeutuisivat eurooppalaiseen ihanteeseen. Juuri tässä ihmiskokeilussa näkymä rauhanomaisten valtioiden liitosta – ainutlaatuinen tapaus historiassa – osoittaa rajansa”.
Ranskalaislehti
toteaa, että vahvat hallintojärjestelmät eivät ole muita parempia
viruksen tappamisessa, mutta teeskentelevät paremmin. Wolton arvioi
monen eurooppalaisen johtajan kokevan kateutta vahvoille
hallintojärjestelmille.
”Tämän terveyskriisin jälkiseuraukset eivät koske vain globalisaation järjestelmää, vaan luultavasti myös tämän maailman hallintaa, eikä välttämättä vapauden tuulen suuntaan. - - - Historiallinen kokemus osoittaa, kuinka harvinaista valtioiden on luopua hankituista valtuuksista. - - - Koronavirus uhkaa paitsi elämäämme, myös elämäntapaamme”.
Globalisaation muutoshaasteet
Biologi ja tohtori
Andrea Califo Data Science Instituutista kirjoittaa italialaisen säätiön julkaisussa 5.3.2020 tulevaisuuden kaupungista, onko
globalisaatio vaarassa. Myös Califo viittaa ihmisten
liikkumisvapauden rajoituksiin monessa eri yhteydessä: vapaasta
liikkuvuudesta Schengen-alueella, turistien vangitsemisesta
Milanossa, Kreikan rannikkovartioston väkivaltaisista kuvista.
”Miksi sitten koronaviruksen tapauksessa monet ihmettelevät, onko kysymys globalisaatiosta, jos pakolaisille suljetut rajat eivät koskaan herättäneet tätä kysymystä? Mistä globalisaatiosta me puhumme?”
Califo arvioi
globalisaatio keskustelujen luonteen tyypillisesti virheelliseksi.
Hänen mukaansa globalisaatio ei palaa ja käänny taaksepäin, vaan
väliaikaisten lisäesteiden johdosta uudistuu.
”Globalisaatio ei ole vaarassa koronaviruksen kovista taloudellisista vaikutuksista huolimatta. Tietenkin globalisaatio on väline sekä viruksen ja sen vahingollisten vaikutusten leviämiselle, koska epidemiat ovat ihmiskunnan historian aikana aina levinneet maailman kolkasta toiseen. Analysoimalla, kuinka tämä viruksen leviäminen kiihtyi ja kuinka vakavat taloudelliset vaikutukset leviävät, ymmärrämme, että globaalin talousjärjestelmän juuret ovat syvät ja sisältävät pääasiassa muita tekijöitä – erityisesti tuottavia – jotka ovat myös enemmän kuin mitä turismi määrittelee maailmaa ja elämäntapaamme”.
Califo nimeää globalisaation
perustekijäksi tuottavan integraation globaaleihin arvoketjuihin,
joten on paljon tärkeämpää keskittyä välituotteisiin kuin
kaupalliseen vaihtoon. Globalisaation todelliseen kriteeriin,
pääomien vapaaseen liikkuvuuteen, eivät vaikuta ylimääräiset
toimenpiteet tartunnan hillitsemisessä. ”Voimme pitää
globalisaatiota vaarassa vain silloin, kun pääoman liikkumista
rajoitetaan voimakkaasti”.
Isku globalisaation sydämeen
Lorenzo Vita kirjoittaa 3.3.2020
italialaisella uutissivustollaan Inside Over ”iskusta globalisaation sydämeen”. Hänen mukaansa historian
kulun muutos on tullut kyseen: koronaviruksella jälkeen on muuttunut
globalisoituneen maailman havainnointi, joka ensimmäistä kertaa
osoittautuu heikoksi näkymättömälle ja mahdollisesti tappavalle
viholliselle.
Lorenzo Vita myöntää mahdolliseksi
ja melkein varmaksi, että Kiinan valta uudestisyntyy viruksen
jälkeen. Koronavirusepidemia ei ole erityisen hyödyllinen
länsimaille, jotka ovat eläneet ja selvinneet globalisoituneen
järjestelmänsä ansiosta.
Isku sairaaseen globalisaatioon
Kunnioittaen,
”Oliko lepakko todella tarpeeksi vaarallinen iskeäkseen globalisaation? Vaikea sanoa varmasti. Mutta on varmaa, että virus on pysynyt vahingoittamaan Kiinan, globaalin maailman johtajan, imagoa. - - - On selvää, että jotain on muuttumassa ja on jo muuttunut. Kuva Aasian jättiläisen olennaisten osien takaperoisuudesta on liittynyt esi-isien pelkoihin, kun ihminen taas tällä kertaa tuntee olevansa epävarma siitä, mitä tapahtuu ja mitä saapuu maailman toiselle puolelle. - - - Koronavirus on osoittanut kaikki heikkoutemme, mutta myös ja ennenkaikkea globalisaation heikkouden”.
Isku sairaaseen globalisaatioon
Keskustavasemmistolaisessa, Italian
toiseksi suurimmassa sanomalehdessä La Repubblica
Maurizio Ricci kirjoittaa 14.3.2020 koronaviruksen ”uudesta iskusta
jo sairaaseen globalisaatioon”.
”Lyhyesti sanottuna, koronaviruksen jälkeinen maailma ei ole sama, mutta ei viruksen takia. Epidemia on vain kiihdyttänyt, ja ehkä tehnyt palautumattomaksi prosesseja, jotka ahdistivat jo yhtä globalisaation kolmesta pylväästä: tuotantoa. Kahden muun pylvään – viestinnän ja rahoituksen – deglobalisaatio oli jo käynnissä ennen epidemiaa”.
Rizzi kirjoittaa
keskustavasemmistolaisessa italialaislehdessä, että epidemia on
selvästi osoittanut suurille yrityksille, että tuotantoverkosto on
ollut heidän valvonnan ulkopuolella.
”He tajusivat, että monissa tapauksissa heillä ei ole aavistustakaan, kuka toimittaa kyseisen komponentin, missä helvetissä se on ja jatkaako materiaalin toimittamista vai ei. Erilaiset tapahtumat eri puolilla maailmaa (tsunami ja epidemia) voivat vaarantaa tämän hauraan verkoston. Lyhyesti sanottuna, globalisaatio toimii niin kauan kuin se toimii. Jos se jumittuu, se on kaaosta”.
Rizzi arvioi, että yritykset
mukautuvat tulevina vuosina yksinkertaistamalla ja lyhentämällä
näitä arvoketjuja, tuomalla tuotanto lähemmäksi kotia tai
järjestämällä se uudelleen alueellisesti.
Kunnioittaen,
Juha Molari,
lomautettu osa-aikainen siivooja, pitkäaikaistyötön D.Th, BBA.
GSM +358 40 684 1172
Blog http://juhamolari.blogspot.com/ ja VKontakte http://vk.com/id157941374
EMAIL juhamolari-ÄT-gmail.com (-at-= @)
LinkedIN-profiili: http://fi.linkedin.com/pub/juha-molari/99/160/a4
Molari in Russian media: http://juhamolari.blogspot.fi/2010/01/blog-post_23.html
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti